Plääh, tammikuu lähenee jo loppuaan ja olen ollut kotona varmaankin yhteensä viikon. Välipäivien hiljaiselo muuttui kiireiseksi reissaamiseksi, mutta onneksi huomen aamuna lähden Italiaan laskettelemaan! Painokin on pysynyt hallinnassa, kun on miettinyt mitä reissuilla syö. No, nyt nukkumaan että jaksaa matkustaa...
Yhdeksän päivää proteiinidiettiä takana ja paino on tippunut 5,5 kg. Huomenna on rutistuksen viimeinen päivä. Söin jo eilen hieman kiinteää tavaraa, 3 kananmunan valkuaista! Tänään lisäsin litkujen lisäksi 4 kananmunan valkuaista ja puoli purkkia tonnikalaa. Huomenna on sitten tärkeä palaveri ja illallinen saunoineen, joten pitää sitä vatsaa vähän totutella, vaikkakin maltilla olen ajatellut ottaa!
Tällaisella dietillä aikaa ja materiaalia säästyy. Ensinäkin ei tarvi miettiä, mitä laittaisi ruoaksi (mutta miettiä ruokaa sitäkin enemmän). Ei tarvi käydä kaupassa. Roskia ei tule juuri nimeksikään. Ei tarvitse käydä vessassa isolla hädällä, joten ei kulu vessapaperi. Lounastauon voi tehdä töitä. Mitähän vielä?
Viikossa 5 kg painoa alas! Ajatella!? Hyppäsin tänään puntariin ja oletin, ettei sitä paljon ole lähtenyt! Kyllä motivoi kummasti, vaikkakin tiedän, että kaikki ei ole totaalista laihtumista. Tästä on hyvä jatkaa kun proteiinilitkut torstaina loppuvat. Olo tuntuu myös paljon pirteämmältä, polviin ei satu jne. Mielikin on iloinen?
Tänään sain illalla aikaiseksi järjestää vaatekaappini, joka on ollut ohjelmassa reilun puoli vuotta. Energiaa tuntuu riittävän. On se ihmeellistä!
Kyllä meinas tänään tarvita varapäreitä, kun tanssiparini ilmoitti, ettei hän ehdi tullakaan ajoissa kaupunkiin, jotta ehtisi tanssikurssille!? Laitoinhan eilen muistutksen ja oli vain lähtemisestä kiinni, ehtiikö ajoissa. Ilmoitus tuli vielä niin myöhään, että viesti havaittu vasta silloin ja ettei kurssille ehdi. Miksi sitä pitää sitten lupautua pariksi tanssikurssille, jos ei aio tulla, kysyn minä?
No, onni onnettumuudessa, sain värvättyä itselleni parin ja kävimme tanssahtelemassa!
Onneksi sain nukuttua pitkään aamulla. Litkut naamaan ja kävin kaupungilla kiusaamassa itseäni. Voi että niitä tuoksuja, joita kauppakeskuksessa on!? Ostin pari kirjaa ja kävin kahvilla, siis kahvi ilman sokeria ja maitoa. Ei leivokset kyllä erityisemmin houkutelleet.
Illalla kaveri soitteli pyytääkseen saunaan ja kaljalle. Sanoin saunomisen onnistuvan, muttei kaljoittelun. Sitä hän ei meinannut ymmärtää, mutta kävin vain saunomassa. En siis ehtinyt aloittaa lukemaan ostamiani kirjoja, mutta ehkä huomenna?
Tänään meni neljäs päivä cambridge -kuuristani. Tämä oli helppo päivä verrattuna eiliseen, jolloin kävin reilun kahden tunnin sauvakävelyllä! Alkoi kyllä olla melkoinen energiavaje. Laskujeni mukaan mulla on tullut n. 10000 kcalin energiavaje tässä aika, joka on melkoinen määrä. Toivottavasti se johtaa muuhunkin kuin itsensä kiduttamiseen.
Kun ei voi syödä tai juoda muuta kuin vettä, kahvia tai teetä, tuntuu olevan aikaa paljon muuhun. Tänään kävin yksikseni katsomassa Tali-Ihantalan. Viimeksi olen ollut teatterissa varmaan kaksi vuotta sitten. Pidin tapani mukaan tositapahtumiin perustuvasta sotaelokuvasta. Paluumatkalla kotio vuokrasin Simpsons -pätkän, jota nyt menen katsomaan.
Vatsa nimittäin. Toinen päivä jo mennyt pelkkä proteiinilitkua 500 kcal:n päivätahdilla nokkaan, niin ei voi olla nälkä! Hassua, että dietin ohjeessa puhuttiin jostain ummetuksesta, mutta miten voi tulla mitään, kun juo vain pelkkää vettä, kahvia ja litkuja!?
Ai niin, tänään se kauan aikaa sitten luvattu toimenkuvamuutos tapahtui! Eihän sitä pitänyt odottaa kuin puoli vuotta. Tietäähän se lisää töitä, mutta eiköhän se siitä. "Mielipahaa" helpottaa myös palkankorotus.
Otin vuoden vaihtumisen rauhassa. Kävin syömässä ja katsomassa ilotulitusta, sitten jo kotiin, sillä ei ollut oikein fiilistä juhlia. En kyllä yhtään enää ihmettel, miksi niitä silmävammoja ilotulitteiden parissa tulee. Katsoin ravintolan ikkunasta, kun isä antaa muutaman vuoden ikäiselle lapselleen jotain roomankynttilän tapaisia, joka sitten huojuu ympäriinsä ja raketit viuhuu läheltä kanssaolioita. Kenelläkään ei ollut suojalaseja.
Tänään aloitin proteiinidietin. Muutaman kilon jos sais pudotettua painosta pois. Kyllä sitä nälkä on kurninut monesti litkujen ja veden juomiselta, mutta ajattelin sinnitellä. Kiusasin itseäni käymällä kävelyllä keskustan kaduilla ja vastustamalla avoimia ovia ja hyviä tuoksuja. Kunhan saisin nukuttua mahan kurnimiselta.
