Voi suru ja murhe! Lomat loppu ja työhön meno aamulla, aarrgghh. Minä jo niin totuin tämän viikon vain olemiseen...
Tulihan sitä tällä lomalla puuhattuakin. Mun Suomiturnee vain osui hellejaksolle, mikä ei ollut ollenkaan huono asia, mutta jäi veneily ja melominen hieman vähemmälle. Viime kesänä tuli melottua paljon hienoissa järvimaisemissa ja joskus jopa nouto toimi, mikä oli oikein mahtavaa. Suomiturneella kävin Hesassa, Tallinnassa, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä. Muualla kavereita tapaamassa, Tallinnassa perinteisellä trokausreissulla.
Yritin tuossa houkutella kavereitani ensi kesänä erääseen tapahtumaan, mutta se ei saanut suosiota lapsiperheiden taholta. On kuulemma hirveetä matkustaa lasten kanssa? En minä siitä nyt täyttä totuutta tiedä, mutta ei se mun nuoruudessa ainakaan ole ollut eikä esim. veljelläni. Nuorena auto lastattiin siten, että takapenkki tuli aivan tasaiseksi ja pystyimme broidin kanssa välillä ottamaan päiväunia. Ei ollut muuten turvavöitä... Ei ollut myöskään satu-cd:tä, dvd:tä jne. Me laskimme kumpikin puoleltamme milloin lehmiä, milloin traktoreita. Välillä arvuuteltiin, mitä automerkkejä tuli vastaan ja 10 ensiksi saanutta voitti. Välillä arvuuteltiin auton värejä jne. Nythän ei ole enää niitä lehmiä... Mikä matkustamisesta lasten kanssa tekee siis nykypäivänä hankalampaa kuin ennen?
Mun suosikkileikki veljenlasten kanssa autossa on "kuka on pisimpään hiljaa"! Se on takuuvarma nukutusleikki, kannattaa koittaa!