God For those who Disagree.

Kuinka opettaa villimies puhumaan sellaista kieltä, jolla hänen kanssaan saattaa keskustella niistä asioista, jotka ovat kielen opettajalle tärkeitä? Kysymys sinänsä sisältää paradoksin, sillä Jos villimiehen opettaa puhumaan sellaista kieltä, jolla hänen kanssaan voi keskustella vain niistä asioista jotka ovat kielen opettajalle tärkeitä päädytään siihen, että kielen opettaja puhuu itsensä kanssa eikä saa sellaista villimiehestä mitään muuta, kuin suuntaa-antavan, perässävedettävän "niin tietenkin" - hahmon.

Kaarina Hazard, muistaako kukaan häntä? Nyt hänen nimensä on luultavammin enemmän tapetilla kuin koskaan ennen. Mutta puhuiko hän niinkuin Hänen kaltaiselleen oli tyypillistä? Ja miksi hänen nimensä on juuri nyt niin suuresti tapetilla? Tuskin kuitenkaan hänen elokuva uransa vuoksi, johon "minä-itse" en ole vielä ehtinyt sen syvemmin syventyä.

Niin, Kaarina Hazard hyppäsi useita askeleita eteenpäin julkimomittarissa haukkumalla erästä toista valtakunnan julkimoa jos jonkinlaisilla haukkumanimillä ja sanoilla.. tässä taannoin iltalehden kolumnissa. Minun oli tietenkin pakko lukea tämä kolumni, sillä se oli kuulemma täysin ihmisarvoa halveksuva, pikkusieluisen feministin kirjoitus, jonka tarkoitus tuskin oli mitään muuta, kuin raadonsyöjämainen laskeutuminen kuolleen ihmisen ruumiille, vetämään kiduksiinsa kaikki ne osat, joista pinnallinen, valiumilla ja punaviinillä puudutettu feministi saa virtansa. Kyseessä on tietenkin viime viikonloppuna kuolleen Tony Halmeen ruumis, jolle kielikuvan mukaan Kaarina Hazard laskeutui nokkimaan.. näyttämään, että "kyllä me naisetkin osaamme sanottavamme sanoa tällaisesta vitun sovinistista, joka silloin ja silloin haukkui itsenäisen naissukupolven feministeiksi". Se oli hieno homma.

Mutta mitä se sai aikaan? Suurin osa suomalaisista junteista otti itseensä. Miksikö? Koska ihminen oli kuollut ja heti ilmestyi sex-on-the-beach drinkkiä siemaileva feministi nokkimaan vielä lämmintä ruumista.. ja kirjoituksen mukaan ilmiselvästikin siitä syystä, että tarve saada ensimmäisenä nimeä kuolleen ihmisen nimellä oli mahdollista.

Toden totta. Itse en pitänyt Tony Halmeesta lainkaan. Minulle hän edusti olemassa ollessaan rasistisia, seksistisiä mielipiteitä, joiden uhmakkuus sai väkivaltaisen pelotteen juurikin sen vuoksi mitä Halme minulle edusti. Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että minun mielikuvani Halmeesta perustui hyvinkin pitkälle juorulehtien kertmisiin, 80-luvun lopun gladiaattorit sarjan Steroidutuiseen väkivaltatodellisuuteen ja nyt viimeaikoina yllättävään nousuun Arkadianmäelle, sekä Tuksu-tukiaisen kanssa synnytettyihin lehtijuttuihin. Todennäköisesti.. hyvin todennäköisesti Halmeella oli jotain muutakin annettavaa, kuin nämä asiat, jotka ovat syöpyneet mieleeni vuosien varrella. Ehkä hän oli lähimmäisilleen hyvä ihminen. Ehkä hän rakasti äitiään todella paljon.

Ehkä hän teki paljon hyvää.. ehkä? En tiedä. Mitä enemmän ajattelen asiaa, sitä suuremmalla volyymilla mieltäni kalvaa epäilys hänen aikaansaannoksistaan. Jokainen lause alkaa sanalla ehkä.. ja se johtuu minun omistani.. sisäisistä ristiriidoistani kyseistä miekkosta kohtaan. En osaa yhtään sanoa. Mutta se mitä minä osaan sanoa on, että minä en pitänyt Tony Halmeesta. Ja tähän voisin luetella useita julkisuuden henkilöitä, joita en tunne lainkaan.. ja joista en pidä.. Kaikki Ville Valosta Jyrki Kataiseen. Ei, minä en pidä heistä.. ja nyt voin liittää listaani myös Kaarina Hazardin.

Oli miten oli; Kaarina Hazardin kolumni oli kaikessa sydämettömyydessään epäonnistunut vitsi, joka laski Kaarina Hazardin merkityksen BB- tasolle. Ihmisenä en osaa hänestä mitään sanoa; ehkä hän on hyvä äiti? Ehkä hän on tehnyt paljon naisten aseman parantamiseksi.. ehkä? En tiedä.

Mutta kysymys on; kuinka opettaa Villimies puhumaan niin, että hän miellyttää meitä kaikkia?

Infant Terrible, kauhukakara. Yksi Marvelin hahmoista, Elan.. eksyi tähän maailmaan ja jäi lopulta vaeltamaan Amerikan kylmiin öihin, vain pitääkseen hieman hauskaa oman aikansa puitteissa.. Enpä tiedä. Ehkä me opetamme Villiä olemaan oman kuvamme kaltainen vain siksi, että haluamme osaksi hänen mielenkiintoista, epävakaata elämäntapaansa. Osaksi hänen askeliaan tässä turhauttavassa järjestyksessä, jossa kaikki on niin pirullisen siististi aseteltua, että merkityksiä löytää vain katsomalla itseään siellä missä itseään ei näe. Nietzschen mukaan me katsomme pimeään juuri sillä tavalla kuin pimeä katsoo meihin ja tästä mikään ei muutu. Mutta kuinka saamme itsemme puhumaan Villimiehen kieltä.. ja ennenkaikkea; kuinka opimme ymmärtämään toisiamme?