Sunnuntaissa leijuu kuolema.

Jo toinen päivä ilman tupakkaa. Hyvä saavutus ihmiseltä, joka on polttanut kuitenkin melkein 18vuotta. Olo on kyllä huomattavasti parempi. Kävelin pihalla ja hengitin uudistuvilla keuhkoillani ilmaa.. pelkkää ilmaa, pitkästä aikaa. Ei tupakan verhoamaa raskasta ja metallinkitkerää tervahöyryä, vaan ihan oikeaa ilmaa! Ja voi hitto! Mitä kaikkea sitä haistaakaan; pakokaasua, hampurilaisia, vanhaa viinaa, eilisillan virtsaa.. koiran paskaa ...ja kaiken kruunaa silloin tällöin ohikavelevän, hyvin pukeutuneen ihmisen hajuvesi. Varsinaista tuoksujen juhlaa!

Kävin ostamassa Digivideokameran. Nyt voin aloittaa kuvapäiväkirjan pitämisen. Ehkä teen videokollaasin "runoilijan luisumisesta mielipuolisen yhteiskunnan renkaan alle, joka on ryttyyn lyöty leskenlehti".

Ehkä aloitan kuvaamaan kotipornoelokuvia. Tekisinkö jollekin puolitutulle naiselle niin? Kuvaisin salaa kun nussin häntä takaapäin. Se ei ole rikos. Se ei ole edes rike.

Pitäisi alkaa juopottelemaan Punaviiniä jälleen. Punaviini pitää mielen virkeänä. Jos joisi vain punaviiniä ja söisi leipää, niin silloin olisi jo pitkällä itsensä löytämiseksi.
Kaljaan en aio enää koskea.
Olen tehnyt vakaan päätöksen, että kirjoitan enemmän runoja tänä talvena ja ensi kesänä kuin aikoihin. "OJA" - pitäisi saada valmiiksi. Se on jo pitkällä, mutta ei millään meinaa löytää muotoaan.

Kahvi tuoksuu. Asioita joita on kaivannut; kahvin tuoksu.
Asia jota tulen todella kaipaamaan.. kahvi ja tupakka aamulla parvekkeella ennen liikkeelle lähtöä.
Mistään ei pitäisi karsia, mutta kun elämä on kiikkulauta, jota kannattelee mielihalujen hartiat.

Sunnuntaissa leijuu kuolema.