Contour

Vähän harrastuksia, paljon töitä ja nukkumisesta on turha runoilla. Blogi on alkanut sinkkuuntumisen jälkeen ja varmaan loppuu kunnollisen naisen iskiessä.

Näytetään kirjoitukset marraskuulta 2016.

Pirunnyrkki ruotsalaiseen tapaan.  1

Viime viikolla yritin vaihtaa kauhaa. Normaalisti se vaati vain keinukutkimen keikauksen ja napin painalliuksen vaan kun ei niin ei.

Vasaralla irti, pumpaamon monttu saatiin alapäästään umpeen ja sit olikin pakko lähteä kotiin potemaan.

No sit kun se päivä koitti että pystyi kurkistamaan EC 20 alosan sisäpuolelle niin kävi ilmi että toinen lukitussylinteri on irti lukkokielestä. Toinen toimi normaalisti. Eipä sit muuta kuin lastaamaan työkaluarsenaali autoon ja illan tullen tulppaus/purkupuuhiin. Tietysti kun koko paketti on pikaliittimien päässä niin ei sieltä paljon öljyä ulos olisi päässyt tulemaan, mutta roskien takia oli hyvä tulpata.

Purkaessa sit vasta näki mitä oikeasti oli rikki eli pieni tappi mihin sylinterin varsi on kiinnitetty oli kiinnityskohdan kierteen keskeltä poikki. Siihen en tietenkään ollut varautunut, joten yöllä sit lähettämään sähköpostia ja osia metsästämään.

Seuraavana päivänä sain sit uuden osan käteen, vaan sepäs ei ollutkaan samanlainen kuin vanha sylinteri. Ei suurta eroa, mutta jos kiinnikettä avatessa uusilla osilla männävarren pyyhkijä menee ruttuun niin jotain vikaa on jossakin.

Josta sit varaosapisteeltä soittelimme Ruotsia myöden. No otin sit kuitenkin uudet osat kyytiin ja sovin että palautan jos en keksi toimiavaa ratkaisua.

Torstai-iltana olin korjannut vanhan sylinterin kierteen ja todennut ettei kumpaakaan sylinteriä saa työmaalla kieleen kiinni. Jossain puhdastilassa/pajalla kyllä onnistuisi (siis purkamalla sylinteri ja kiinnittämällä ensin varren puoli ja sit boxi putkeen. )

Mutta maastossa... Totesin että hitsaanpa männän varren päähän pätkän kuusiokoloruuvia varresta sai otteen silloinkin kun sylinteri oli kasassa. Sitten se kasaaminen vihdoin onnistui ja pääsi palauttamaan lukkosylinterin.

Muuta syytä en keksinyt kuin sen että uudessa lukkosylinterissä puuttuu männästä pykälää, varsi liian lyhyt toimintamatkan osalta (universaali) tarkoitettu simmattavaksi/säädettäväksi/sopii moneen malliin. Uudessa sylinterissä varsi oli pidempi ja siinä oli päässä kavennus josta sen olisi työmaalla voinut vääntää vastakappaleeseen kiinni.

Vähän vaan vituttaa kun menee prototyypin rakentamiseksi. Tosin eipä tuossa enää kovin montaa osaa ole sellaista mitä en olisi jo purkanut kiitos rasvarin asennuksen.

Legot on asia erikseen ja kummitäti yllätttikin sen tiimoilta eilen. En edes muistanut koko asiaa ennen kuin viestin luin, mutta nyt selkisi että aikoinaan kun heidän tyttölapsensa (joista kuopus on nykyään insinööri) legoni saivat ne jaettiin kahteen lokeroon joista sit suurempi ehti käymään toisen serkun lapsilla ja palalautumaankin sieltä.

Kun ne tuli sieltä takaisin niin ihmettelin kun joukosta puuttui erikoispaloja joita muistaakseni joskus 12-vuotiaana ostin saksalaisesta lelukaupasta ja tilasin varaosakaavakkeella jonkin mallin "täystoimiseksi" tekemiseksi. Meinasin että ovat menneet hammaspyörät ja paineilmasylinterit sun muut sähkömoottorit rikki kymmenessä vuodessa vaan... Ne olikin olleet kummitädillä hyvässä tallessa.

No hyvä puolihan tässä hommassa on se että noista tekee kummipojalle useamman joulupaketin kun vaan vähän ensin kasvaisi. Tuntuu vaan olevan sellaista gansterialuetta että sieltä viedään varmaan kohta legotkin lapsilta ja mönkkärit pihasta.


Jäikö lompakkosi Tiiriön McDonaldsiin  1

Huh mitä päivä. Tänään tosin päivääni piristi kahvihetki erikoistarjouksella eli kaksi kaunista nuorta naista kahveineen, minä ja hampurilaisateria.

Siitä se alamäki sitten alkoikin ja timanttileikkaus jne jne. Olin siis kehystä vaihtamassa ja että uuden saa paikoilleen on vanha ensin poistettava.

No sen piikausvaiheen jälkeen alkoi satamaan ja koita siinä sit sekoittaa sellaista juotosbetonia ettei se karkaa. Ihan en onnistunut ja jollei kaivoon olisi vahingossa pudonnut kylpypyyhettä niin olisi ollut pahempi rasti kaivella karannutta kuraa kaivon pohjalta.

Sitten tietysti loppui se juotosaine-> taas rautakauppaan sekä tietysti syömään kun kello oli jo aika paljon.Mäkkärissä sit edestäni vapautui nurkkapöytä. oli varsin täyttä, joten luonnollisesti valitsin sen missä oli tilaa.Huikkasin vielä pöydästä lähteneille että heiltä jäi jotain- no ei jäänyt. Kun henkilökuntaan kuuluva toi muiden ruokia pöytiin, pyysin ottamaan mustan laukun/lompakon talteen.

Sieltä sit takas töihin ja vielä kovempaan vesisateeseen. Pohjavalu oli onneksi jo siinä vaiheessa kovettunut kun sinne saavuin ja muotin sai laittaa melko huolettomasti täyteen.

Kyllä osasi olla kaupassa kaunis kassanhoitaja. Vaan kuinka ollakaan juuri sillä hetkellä kun mun vuoroni oli tulossa tuli kassan vaihto puhelun vuoksi.

Ilmeisesti ollut liian pitkä aika treffeistä kun suunnilleen kymmenen metrin päästä huomaa katseensa liimaantuneen tolpan takaa pilkottavien rintojen kaareen. Silmänruokaa siis riitti tänään, mutta se ei paljon lämmittänyt vesisateessa muuratessa.

Sit eilisen uutisia URAANISTA. Jos suomeen saadaan oikesti viides ja kuudeskin ydinvoimala niin parempi olisi että edes osa polttoaineesta luohittaisiin ja rikastettaisiin täällä, miksei siis Talvivaarassa?

Varmasti muuallakin maailmassa tuetaan kannattamatonta liiketoimintaa ja ainakin itse laittaisin mieluummin rahaa Talvivaaraan kuin Kreikkaan tai jonkun museon rakentamiseen. Ennemmin ajattelisin että Talvivaaraan kannattaisi pumpata 20 miljoonaa € kuukaudessa aina siihen saakka kunnes kaivos ennemmin tai myöhemmin muuttuu kannattavaksi. Jos se on vasta kymmenen vuoden päästä niin se on kuitenkin nopeammin kuin Olkiluoto 3:n valmistuminen.

Niin - siis koulutuksessa säästäminen tarkoitti ainakin tässä kunnassa seuraavaa: suljetaan kaikki pikkukoulut 3 -5 kpl, säästöä 200 000- 1000 000 € ja rakennetaan 10 miljoonan kustannusarviolla Guggenhaimia muistuttava 21 000 000 € koulu johon sit yllättäen tarvitaan jo pelkästään lumitöihin+kiinteistön lämmitykseen+muuhun ylläpitoon ja opetusvälineisiin joka vuosi 200 000- 1000 000. Kirja kuitenkin kestää pidempään kuin kertakäyttöelektroniikka. Ainakin mulla kotitalouden kirja oli moitteettomassa kunnossa yläasteelta 2010 luvulle asti, siinä ajassa on jo PC tuhoutunut täysin ja kannettavakin taitaa olla jo kolmas, vara -akkuja 2 jne.