Toinen pulmakulma

Vanhaa korjatessa löytyy joskus pieniä ylläreitä ja joskus vähän isompia. Pieni, mutta ikävä ylläri tuli esiin ilmanvaihtoputeken muodossa- kuka on ollut niin typerä että on tuonut ilmanvaihtoputken seinästä läpi sen kaikein suurimman ikkunan kohdalla kun vieressä olisi ollut ihan hyvää suoraa seinää kolmen metrin verran.

Eikä siinä mitään että on ikkunan edessä, mutta mitäs sitten kun se ikkuna tarvis avata.

No siihen oli lääke Hiltin laatikossa ja toki sen perään lähes 30 vuotta vanhaa kumahiomakonetta ja lekaa- nyt putki on uudella reitillä ja toivottavasti myös pysyy siinä.

Hiltin omistaja mainosti pitkää teräänsä- ei vaan ottanut huomioon että seinän paksuus oli 400 eikä 300 mm, joten olisi ollut parempi käydä sen kimppuun ihan oikealla kallioporalla kun oli vieläpä päästävä vinoa linjaa läpi pystyrautojen ohi. Kahdesta suunnasta toki onnistui, mutta kyllä siinä hermot meni ja kirosanat lenteli.

Viereinen paikka olisi ollut vielä pahempi, koska siinä on noin metrin pätkällä lähes 65 cm kokonaispaksuus josta toki yli puolet eristettä - tai ajan hengen mukaisesti säästökiviä