IhQ

Näitä aamuja tulee harvoin, muutamia kertoja vuodessa, yleensä perjantai 13.päivänä - saattaa myös esiintyä muina päivinä, esim maanantaisin.

Aamuni alkoi sillä, että olin nukkunut katkonaisesti koko yön, liekkö reissujännitystä massussa tai jotain. Olin laittanut herätyksen 6:15 mutta nousin jo kuudelta ylös. En tiedä minkä epileptisen kohtauksen sain, mutta onnistuin jollain ihmeen kaupalla heittämään itseäni kännykällä ohimoon ja ohimosta kännykkäni kimposi sänkyni päädystä sängyn alle. Mukavuudenhaluisena ihmisenä en halunnut mennä ilkosillani kylmälle laminaattilattialle ja kömpiä sänkyni alle ottamaan puhelintani, vaan survoin käteni sänkyni päätypuolen pinnojen välistä ja kauhoin kädelläni puhelinta sänkyni päädyn alapuolelta. Sain puhelimeni kätösiini ja ei muuta kuin ylös - tämä oli helpommin sanottu kuin tehty, koska käteni jäi tuohon pinnojen väliin jumiin. Kuvasta ei näy sitä, kuinka ahdas tila tuo päätyosan alapinnan/patjan välinen tila on, mutta onnistuin siis jäämään sänkyni vangiksi hetkeksi.

Ahtaanpaikankammoisena ihmisenä jouduin hetken aikaa rauhoittelemaa itseäni (samalla kun riuhdoin kättäni hullunlailla irti) ja muutaman pakokauhun ja väkivaltaisen minuutin jälkeen pääsin vapaaksi.

Menin olkkariin ja laitoin tietokoneeni päälle ja luin cityn pikaviestit. Cityn tunnetuin autokuski oli laittanut pikaviestiä että alkuperäisten suunnitelmiemme mukainen ajoreitti on muuttunut siten, että mut haetaan viimeisenä ja että kuljetus lähtee Järvenpäästä 16:30 jälkeen Korsoon ja sieltä mun luokse toiselle puolelle Vantaata. Sain kuningasidean, että voin kappaa kimpsuni ja kampsuni ja mennä töistä suoraan bussilla Tikkurilaan josta mut voidaankin näppärästi hakea, sen sijaan että ajeluttaisin porukoita perjantairuuhkassa ympäri Vantaata.

Lähdin käppäilemään suihkuun ja onnistuin kompastumaan tietokoneeni nettipömpelin johtoon ja johto sinkosi irti seinästä ja tietokoneeni tipahti melkein lattialle. Onneksi saan kohta langattoman yhteyden toimimaan… Johdot ja minä ei vaan tulla toimeen.

Alkuperäiset aamusuunnitelmani olivat että menen suihkuun, sävytän pikaisesti hiukseni, kuivaan hiukseni, kuorruttaa juustokakku ja kävelen töihin ja lähden töistä hieman ennen neljää ja kävelen kotia vaihtamaan vaatteeni ja ottamaan tavarani ja josta mut haettaisiin autolla noin puoli viisi.

Uudet suunnitelmat: mennä suihkuun, sävyttää hiukset, kuivaa hiukset, pakkaa kamat, ottaa ruokatarvikkeet mukaan, sekoittaa viunat (sekä maistella lopputulosta, eli aloitin aamuni juomalla alkomaholia), ottaa kakku yms mukaan, pukea reissuvaatteet (jotka luultavasti onnistun sotkemaan työpäivän aikana) mennä junalla paikkaan a) viedä kamat säilöön paikkaan b)josta kävellä paikkaan c) ja sitten iltapäivästä kävellä paikasta c)hakemaan kamat paikasta b) ja suunnatta Tikkurilaan noin viideksi ja sieltä sitten Kotkaan.

Toteutunut suunnitelma: kotiaskareet meni ihan jees (en vielä tiedä mitä kaikkea unohdin kotiani), viinasekoituksesta tuli mitä tuli ja kakkukin joutui kokemaan kovia survoessani sitä laukkuuni. Lähtiessäni töihin myöhästyin junasta, koska katsoin/muistin väärin aikataulun, olin lähdössä kävelee junalle vasta silloin kun se oli jo asemalla. Päästessäni seuraavaan junaan ja oltuani siellä hetken, päätin etten jaksa viedä kamoja säilytykseen vaan kävelen kamojen kanssa suoraan töihin ja kun pääsin junalla pysäkilleni, päätinkin ottaa taksin sen sijaan, että olisin kävellyt hitusen alle pari kilometriä töihin.

Odotan innolla mitä onnistun sähläämään tässä vielä. Olen melko varma, että unohdan viinani tuonne pakastimeen… Ja että bussi ajaa kolarin ja sit myöhästyn koko reissusta...