Nainen vedenjakajalla

Liikemiesmäisen harkitsevan ja naiseudestaan nauttivan naisen ajatuksia.

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on yhteiskunta.

Arkkitehtuurimme markkinointi ei toimi

oopperatalon sisäänkäynti
oopperatalon sisäänkäynti

Etsin Suomen kansallisoopperan taloa esittelevää videota youtubesta viikonvaihteessa, kun oopperatalo täytti 20 vuotta. Hain videota oopperataloa kuvaavilla hakusanoilla. Turhaan. Sellaista videota ei tullut myöskään esille arkkitehti Eero Hyvämäen nimen perusteella. Kuitenkin oopperatalo on yksi Suomen kauneimpia rakennuksia.
Meillä olisi hyvinkin esittely- ja markkinointikelpoista nykyarkkitehtuuria paljon mutta siitä ei kovin paljoa maailmalla tiedetä. Arkkitehtuuri kuitenkin voisi olla yksi oiva vientituote.
Vain Alvar Aallon arkkitehtuuria esitteleviä videoita youtubesta löytyy kiitettävästi. Mutta poissaolollaan loistavat sitten monet hyvää työtä tehneet nykyarkkitehdit rakennuksineen.. Esimerkiksi Ilmari Lahdelman Kotkan merimuseo , Helin % co :n eduskuntatalon uusin rakennus, Musiikkitalo, Dipoli, Espoon Tapiolan kulttuuritalo, Kampin kauppakeskus asuintaloineen, Merikannonranta koko kortteleineen, Forecan sininen toimistotalo jne,jne. tarvitsisivat kunnollisia arkkitehtuurivideoita.
Tarkoitan siis videoita, jotka olisi kuvannut arkkitehtuuria ymmärtävä henkilö, ei kuvaaja, joka taltioi esimerkiksi kuoroja tai bändejä ja vilauttaa siinä ohessa jotain kulmaa tai yksityiskohtaa talosta.
Minä olisin monesti tarvinnut näitä videoita, koska olisin halunnut esitellä arkkitehtuuriamme ympäri maailmaa oleville facebookystävilleni, jotka ovat pääosin arkkitehteja, designareita ja taiteilijoita sekä valokuvaajia.
Esimerkiksi tanskalaisesta nykyarkkitehtuurista löytyy paljon ja hyviä videoita. Niitä ovat teettäneet niin rakennusten tilaajat kuten kulttuurikeskukset että arkkitehtitoimistot itse.
Ja videot ovat myös englanninkielisiä kuten kuuluukin.
Jos nyt joku lukija tietää meikäläisiä hyviä arkkitehtuurivideoita, pyydän vinkkaamaan minulle. Ja tarkoitan siis ARKKITEHTUURIvideoita. joissa arkkitehtuuri on pääosassa.


Kohtaavatko kemiat match.comissa?  4

Lissabonin taidemuseossa vanha lehti esittää viehättävästi paria
Lissabonin taidemuseossa vanha lehti esittää viehättävästi paria

Sitä sanotaan, että kemioiden on kohdattava tai muuten suhteesta ei tule mitään.
Mutta mistä sen tietää kohtaavatko kemiat? Onko se samanlaista kuin rakkaus ensi silmäyksellä? Että sen vaan tuntee heti, että tuo ihminen jää elämääni. Niin minulle kävi aikoinaan.
Vaan muitakin keinoja näyttäisi olevan. Taannoin repäisin Duodecimista pienen uutisen, joka kertoi vallan uudenlaisesta treffipalvelusta. Sen osoite oli www.scientificmatch.com.
Kun luin eilen Ilta-Sanomista, että USA:ssa eräs juristi on haastanut match.com deittipalvelun oikeuteen juristin vaimon kuvien käytöstä feikkien kuvina, etsin käsiini vanhan jutun.
Siinä kerrotaan palvelun hyödyntävän DNA- testiä ihmisten yhteensopivuuden takaamiseksi. Treffailijan kuuluu repäistä näyte pumpulitikulla limakalvoltaan, panna tikku postiin ja kas, kohta DNA-kartta jo ohjaakin treffailijan oikean henkilön pakeille. Kemiat siis tulevat kohtaamaan.
Tänään yritin sitten mennä tutkailemaan, että mitä tällä tieteellisellä deittipalvelulla oikein tarjotaankaan. Vaan sivulle en päässytkään. Sivustolla luki, että Site temporarily unavailable.
Kurkkasin osoitteeseen vielä pari kertaa uudestaan, sama tulos.
En oikein ota uskoakseni moista testausta ja sen tuloksia. Mutta olisi ollut hauska vähän tutkia palvelua.
Onkohan asialla kenties yhteyttä haasteeseen?


Onnellisuutta harjoittelemaan

Halit voivat olla osa onnellisuuden harjoituksia
Halit voivat olla osa onnellisuuden harjoituksia

Joulun alus ja tienoo voivat olla oiva aika onnellisuusharjoituksille. Pitäisihän maassa olla rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Siinä maaperässä sitten onnellisuuden taitoakin voi hyvin opetella.
Onnellisuus on nimittäin kahden asiantuntijan eli neurofysiologi Tuula Lahden ja terveydenhuollon erikoislääkäri Kaisla Joutsenniemen mukaan opeteltavissa oleva taito. He ovat kirjoittaneet aiheesta Duodecim-lehteen.
He vinkkaavat kolmesta konstista, joiden avulla on saavutettu hyviä tuloksia. Hyvien tekojen harjoitukset ja kiitollisuus- ja voimaantumisharjoitukset ovat tepsineet.
Niinpä vaan nyt itse kukin meistä voi miettiä ja listata harjoitusten aiheita. Minulle juolahtivat mieleen vaikka tällaiset:
Tutulle yksinhuoltajalle voi tarjoutua lapsen vahdiksi, jotta äiti pääsee istumaan iltaa kavereidensa kanssa. Iäkkäältä naapurilta voi kysyä, tarvitseeko hän kaupasta jotain. Tavaroita tulisi ostettua hänellekinhelposti kun itsekin käy ostoksilla. Joulun tienoilla voi soittaa yksin asuville ystäville ja jutella pitkään ja rauhassa tavanomaisten tekstareiden asemasta. Juttuseura voi olla mieleen.
Hyviä tekoja voisin harjoitella vaikka näin: kiitän henkilöitä joita yleensä ei kiitetä helposti kuten postin kantajaa viimeisenä kantopäivänä ennen joulua mukavista posteista tietoisena siitä että hänelle joulun alus on ollut erittäin raskasta aikaa; kehaisen lähikauppaani siitä että se osasi laittaa hyviä tarjouksia joulu alla, kuten minulle keittoja, kun aikaa ei ole tavalliseen tapaan ruoan laittoon; kiitän laitosmiestä jostain puuhasta koska hänen ammattikuntansa ei juuri kehuja saa vaan pikemminkin valituksia asioiden huonosta hoidosta.
Voimaantuminen koskee sitten itseä. Jatkan edelleen kerran päivässä portaiden nousua kuudenteen kerrokseen ja jätän hissin väliin.
Huomion arvoista tässä onnellisuuden tavoittelussa on se, että rahaa ei tarvita. Hyvää itselle ja muille voi tehdä ihan ilmaiseksi.
Jokainen löytää itselle sopivia konsteja onnellisuutta opetellakseen.
Mainittujen asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi USA:sta tuore tutkimus kertoo, että koululaisten elämäntyytyväisyys ja –ilo olivat lisääntyneet onnellisuusharjoitusten myötä.
Siispä: onnea matkaan harjoitellessa!


Täsmäpyramideja ruokailijoille

Saisiko olla syyrialaista ruokaa :)
Saisiko olla syyrialaista ruokaa :)

-Yksittäiset funktionaaliset ruoat eivät välttämätä paranna terveyttämme. Kattavampiin vaikutuksiin päästään rakentamalla eri ikäryhmille sopivia hyviä ravitsemuksen malleja ja tiedottamalla niistä, toteaa professori Xavier Irz MTT Elo-lehdessä.
Tähän astihan meillä ravintosuositukset on tiivistetty lautas- ja pyramidimalleihin. Niistä näkyy kuinka paljon esimerkiksi vihannesten ja lihan ja leivän osuus päivittäisessä ruokavaliossa tulisi olla jotta se olisi ihanteellinen.
Vaan eri ihmisten tarpeet voivat olla vähän erilaiset elämäntilanteesta ja iästä riippuen. Raskaana oleva nainen tarvitsee joitain ravintoaineita enemmän kuin ei raskaana oleva nainen. Ja vähän liikkuva toipilas tai iäkäs ihminen voi tarvita joitain ravintoaineita eri määrän kuin terve ja nuorempi henkilö.
Siispä tarkoin kullekin ryhmälle kohdennetut suositukset olisivat ihan mukavia olemassa. Ne saattaisivat helpottaa arkisia valintoja.
Monet ihmisethän tuskailevat ruokasuositusten vuoksi. Milloin mikäkin ravintoaine tai ruoka on tutkimustulosten mukaan vahingollista tai äärimmäisen terveellistä. Mutta kuten sanonta kuuluu ” ei yksi pääsky kesää tee” niin ei voi ruoan vahingollisuus tai terveellisyys riippua vain jostain yksittäisestä ruoasta. Kokonaisuus ratkaisee.
Irz vetää EU-rahoitteista NU-AGE-hanketta. Siinä selvisi muiden muassa, että varakkaat ja ikääntyvät eurooppalaiset eivät syö niin terveellisesti kuin on oletettu. Hyväosaiset syövät jopa heikommin, esimerkiksi rasvaisempaa ja suolaisempaa ruokaa, kuin vähävaraisemmat ikätoverinsa. Raha ei siis ratkaise sitä miten terveellistä ruokaa ihmiset syövät, mikä on yleinen luulo.


Unelmien koti

Ylimmästä kerroksesta voisi olla unelmainen näköala :)
Ylimmästä kerroksesta voisi olla unelmainen näköala :)

-Koti valitaan sillä perusteella, mitä kaikkea se voi olla, ei sen perusteella, mitä se on vuokrattaessa tai ostettaessa, sanoi professori Saara Taalas viime viikonvaihteessa kiinteistöjen sijoitus-, rahoitus-, kehitys- ja palveluliiketoiminnan Vuosiseminaarissa 2013.
Onko siis vuokraajien tai ostajien hahmottamiskyky parantunut? Asuntuntomyyjiltä olen näet kuullut, että useat ihmiset eivät asuntojen näytöillä tai piirustuksia tutkiessaan osaa hahmottaa sitä millainen myyjän kalustama asunto olisi tyhjänä tai remontoituna tai uudisasunto heidän toivomiensa muutosten tai kalustusten jälkeen.
Esimerkiksi kiva huonokuntoinen asunto voi jäädä myymättä pitkäksi aikaa, koska ostajakandidaatit eivät näe niitä hyviä mahdollisuuksia, joita asunto tarjoaisi, vaikka putkiremontin ollessa tulossa. Siinähän voi helposti uusia keittiötä ja kylppäriä.
Toisaalta voi olla sitten myös niin, että remontoijat tai uudisasunnon muutostöitä haluavat eivät tunne tarpeeksi teknisiä ominaisuuksia jotka rajoittavat hankkeita. Taloyhtiö voi esimerkiksi torpata saunan rakentamisen vanhaan kerrostaloon tai kylpyhuoneen muutostyöt tulla odotettua kalliimmaksi, koska taloyhtiö vaatii ulkopuolisen valvojan työlle.
Ihan kokemuksesta tiedän myös, että yllätyksiä remonteissa tulee aina. Olin ajatellut purattaa keittiön ja ruokailutilan välisen seinän kokonaan avaran vaikutelman aikaansaamiseksi. Vaan kuinka kävikään. Seinän sisältä löytyi sellaisia putkia ja johtoja, joita ei niin vaan siirrettykään. Niitä varten seinää piti jättää koteloksi jonkin matkaa.
Näköharha voi olla myös huonekalujen sijoittelu mielikuvissa. Sohva, joka vanhassa kodissa tuntuu ihan hyvin sopivan tilaansa, voikin uudessa kodissa sille kaavaillussa paikassa vaikuttaa suurelta möhkäleeltä.
Taalas sanoi, että asuminen kuvastaa yksilöllisen, onnellisen elämän tavoittelua ja viestii elämäntavasta. Asumisella voi korostaa omaa identiteettiään ja luovuuttaan ja viestiä sosiaalisesta asemasta.
Unelmilla on tunnetusti siivet. Ja unelmia me tarvitsemme. Mutta asuntoa katsastaessaan ostajan lienee syytä ujuttaa myös hippusen jäitä hattuun etteivät unelmat tyystin lässähdä.


Ihan ilmainen jaksamiskikka  6

Jos on päättänyt taistella tuulimyllyjä vastaan kuten kuvan herra Don Quijote, silloin on syytä keskittyä vain tuulimyllyihin!
Jos on päättänyt taistella tuulimyllyjä vastaan kuten kuvan herra Don Quijote, silloin on syytä keskittyä vain tuulimyllyihin!

Työssä jaksaakseen on järkevää kaivaa avuksi vanha hyväksi havaittu konsti. Sen puolesta puhuu nyt jopa tutkimuskin.
Konsti on tässä ja nyt elämisen taito. Hienossa tutkimuksessa sitä on harjoiteltu tietoisuustaitovalmennuksessa. Tutkimuksesta kertoo päätoimittaja Jyrki Korkeila Erikoislääkäri –lehdessä.
Vaan ei kannata termiä säikähtää. Kyse on hyvin yksinkertaisesta asiasta.
Ihminen harjoittelee olemaan läsnä tässä ja nyt, keskittyen vain siihen mitä juuri on tekemässä.
Se voi tietysti olla yhtä hyvin lattian imuroimista, kokouksessa keskustelua tai tietokoneen ääressä näppäilyä. Kunhan vaan opettelee sulkemaan muut ajatukset mielestään pois: ei märehdi mennyttä eikä pelkää ja ennakoi tulevaa.
Sillä itse kukin meistä tietää kokemuksesta, että tulevakin harvoin toteutuu sellaisena kuin sen mielessään ennalta kuvittelee. Eli ennakointi on silkkaa ajan hukkaa.
Lääkäreille opetetut tietoisuustaidot tuottivat hedelmää. Heidän laaja-alainen hyvinvointinsa kasvoi ja he muuttivat asennoitumistaan potilaitaan kohtaan entistä myönteisemmäksi. Depressio, ahdistuneisuus ja stressi vähenivät.
Ja mikä mielenkiintoisinta tässä konstissa: se on ihan ilmainen. Se on kenen tahansa käsillä.
Toki vie jonkin aikaa oppia katkaisemaan ajatuskehänsä ja heretä keskittymään vain siihen mitä juuri silloin tekee. Mutta itseään kannattaa kyllä koulita tähän taitoon.
Itse olen huomannut, että tässä ja nyt eläminen ja työskentely nimittäin tekee minusta myös entistä tehokkaamman. Keskittyneenä saan nopeasti asioita aikaan.


Meininkiä Töölöön

Taivallahden kasarmi pihalta päin
Taivallahden kasarmi pihalta päin

Kuvan rumilus tulee kuin tuleekin ehostumaan, sillä ei ole ihmeiden aika vielä ohi. Ehostaminen tulee tapahtumaan, koska Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi hiljan Taivallahden entisen kasarmin alueelle rakentamisen mahdollistavan asemakaavan. Jo tässä on odotettukin, että rumilukselle jotain tapahtuisi.
Toki tässä vielä vuosia tulee menemään, ennen kuin alue on uudessa uskossa. Mutta odottaa kannattaa: sinne tulee asuntojen ja palvelutalon lisäksi myös kauppa ja ravintola. Tällä tienoolla isoa kauppaa ei olekaan.
Jospa ravintolaan tulisi kahvilakin. Niitä näet Töölöstä puuttuu. Kahviloita sentään on mutta ne tapaavat mennä kiinni jo illan suussa. Vain tenniskuplan kahvila on iltamyöhään auki.
Mestaritallin kahvilahankekin on jäissä. Meritalli-kahvilalle on käynyt vähän niin kuin sadussa. Piti tulla kaksikerroksinen uljas kahvila, vaan taitaa tulla vain yksikerroksinen. Ja piti tulla jo ensi talveksi, vaan ei tule.
Jospa tuleva kilpailu siivittäisi hankkeita ja toisi menoa ja meininkiä töölöläisille.
Toivoa sopii, että kasarmirakennuksia saneeraava Auratum Asunnot Helsinki Oy ymmärtäisi vastuunsa ja pitäisi eritoten talvella talon edustan kadut kunnossa paremmin kuin Senaatti-kiinteistöt teki.
Nyt talosta lohkeilee joskus myös kivipaakkuja alas niin että se on sateella vaarallinen. Ulkomailla olen nähnyt tällaisessa kunnossa olevien talojen olevan verkotettuja vaaratilalanteiden välttämiseksi.
Kasarmialueen uudistussuunnitelma näkyy sivustolla http://www.auratum.com/auratum-asunnot/tulevat-hankkeet


Asumistaidot hakusessa

Asumistaidot olisi hyvä olla hanskassa vaikka tällaisessa hienossa talossa
Asumistaidot olisi hyvä olla hanskassa vaikka tällaisessa hienossa talossa

Asuminen on oma taiteenlajinsa. Joiltakin se sujuu mallikkaammin kuin toisilta.
-Olipa onni, että olin kotona, totesi helpottuneena eräs tuttavani, jonka astianpesukone pullautti kesken ohjelman vettä keittiön lattialle.
Niinpä. Epäselväksi jäi, oliko hän sitten yleensä astianpesukoneen työskennellessä poissa paikalta.
Pesukoneen jättäminen ilman valvontaa on yksi niistä puutteista, joita vakuutusyhtiö If hiljan nimesi asukkaiden mokiksi. Vakuuttajan mielestä asumistaidot ovat näet hakusessa, eritoten ensimmäistä kotiaan asuvilta nuorilta.
Toinen helmasynti oli ruoan jämien laittaminen vessan pyttyyn.
Taloyhtiön hallituksessa olleena voin listata koko joukon muita harmeja, joista muut talon asukkaat kärsivät, ei siis vain vahingon sattuessa asukas itse jos vakuutusyhtiö vielä evää korvauksenkin.
Jätteiden lajittelemattomuus bio-, lasi-, metalli- yms. jätteisiin käy kalliiksi koko talon asukkaille. Ja jätepussien säilyttäminen tai ruokien jäähdyttäminen yli yön parvekkeella innostavat rottia ja hiiriä öiseen liikenteeseen, sillä näitä tuholaisia Helsinki öiseen aikaan vilisee.
Parvekekäyttäytyminen on luku sinänsä ja monen talon riidan aihe: jos grillauksen ja tupakoinnin säännöistä ei pidetä kiinni, riitaahan siitä naapurien kesken saa aikaiseksi. Ajatelkaa nyt vaikka dieetillä olevaa raukkaa, joka joutuu nuuhkimaan naapurin tirisevien makkaroiden tuoksua. Tai parvekkeella nukkuvaa vauvaa, joka altistuu naapurin tupakan savulle.
Ensimmäinen moka voi tapahtua jo taloon tullessa: muutosta ei ilmoiteta asiallisesti isännöitsijälle ja huoltoyhtiölle niin että nimet oven pielessä olisivat ajan tasalla. Taloyhtiö ei voi omin nokkinensa kenenkään nimiä mennä muuttamaan.
Taloissa on erilaisia huoltoon tai korjaukseen liittyviä tarkastuksia, joiden aikana rakentajien on päästävä asuntoihin sisälle. Vaan annas olla: jo ovat jotkut asukkaat laittaneet turvalukot päälle vaikka yhtiön tiedotteessa se nimenomaan kiellettiin. Niin voi jäädä työ kesken ja työmiehet joutuvat tulemaan uudestaan. Se taas voi maksaa ylimääräistä yhtiölle.
Jos asumistaidot siis ovat hakusessa, ihan oman ja taloyhtiön edun vuoksi niitä kannattaisi parantaa vaikka naapureilta, huoltomieheltä tai isännöitsijältä neuvoa kysyen.

Monilla isännöitsijätoimistoilla on myös oivia neuvoja verkkosivuillaan ja niitä myös päivitetään kun uudistuksia kuten vaikka kunnan tai yhtiön määräyksiä tulee.


Missä menet työntekijä?

Yrittäjät tietävät kuinka työelämä muuttuu. Tässä heille omistettu veistos Kampissa.
Yrittäjät tietävät kuinka työelämä muuttuu. Tässä heille omistettu veistos Kampissa.

Miksi ihmeessä minä siihen työpaikkaan sitoutuisin, koska olen siinä vain vuoden, hämmästeli eräs ystäväni pari vuotta sitten.
Hyvä kysymys, johon on vaikea vastata. Ja ystäväni jättikin vastaamatta ja sitoutui sen sijaan oman uransa edistämiseen. Nyt hän on sitten toisessa työpaikassa.
Uudenlainen sitoutuneisuus, kuten sitoutuminen vaikka mielenkiintoiseen projektiin, onkin eräs työelämän muutoksista.
Niitä on listannut, kolme tärkeintä, Mercurius-lehteen professori Anne Kovalainen. Hän työskentelee Turun työtieteiden keskuksessa Turun yliopistossa.
Vielä vuosia sitten, kun työpaikat olivat nykyistä pysyvämpiä, ihmiset kokivat mielekkääksi sitoutua myös työpaikkaansa kuten vaikka edistää yrityksen tavoitteita.
Toinen muutos onkin siis väliaikaisuus. Hommat ovat usein määräaikaisia, vaikka projekteja. Sitten ihminen voi siirtyä vaikka samassakin firmassa ihan vaikka toiseen toimipaikkaan tai toisentyyppiseen työhön.
Esimerkistä käy vaikka toimittaja, joka ensin työstää tekstejä paperilehdessä mutta muuttaa puolen vuoden jälkeen mediatalon tv-kanavan palvelukseen.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että sellainen työ, jonka työntekijä saa työstää alusta loppuun itse, on palkitsevaa. Pisteen paneminen homman päättyessä tuntuu hyvältä. Sitä kokee saaneensa jotain aikaan selvemmin kuin jos tekisi vain jonkun osan jostain työstä. Tällaisen työn palkitsevuudesta olen lukenut tutkimusnäyttöäkin.
Kolmas muutos on minäkeskeisyys, josta oikeastaan jo kirjoitinkin esitellessäni design managementia. Kovalainen käyttää termiä brändäys. Mikäpä siinä: tuote on kuitenkin minä jota myyn. Minun osaamistani.
Se sitten myös tarkoittaa, että me-henkisyys on kärsinyt ja kärsii.
Vaan eräs ystäväni yllätti taannoin. Hän maalaa. Ja hän ilmoitti maalaavansa mieluiten ryhmässä . Se kuulosti minusta oudolta. Olen ajatellut, että taiteilija tarvitsee luomisrauhaa, ei kavereita häiritsemään ympärille.
Ja mitä me-henkeen tulee niin eihän se kadonnut tyystin ole. Kun nyt juuri Suomessa on saatu aikaiseksi keskitetty palkkaratkaisu, niin sanoa täytyy, että kyllä se me-henkikin tarvittaessa löytyy.


Odotan yhä ylellisiä puukerrostaloja

Rajasaaresta on hulppeat merinäköalat. Kuvassa myös Antti Nurmesniemen suunnittelema moderni  sähkötolppa
Rajasaaresta on hulppeat merinäköalat. Kuvassa myös Antti Nurmesniemen suunnittelema moderni sähkötolppa

Mitä tapahtui suunnitelmille, joiden mukaan Helsingin Rajasaareen piti rakennettaman puukerrostaloja? Onko ja miksi hanke kokonaan hautautunut?
Tätä pähkäilin mielessäni joitakin aikoja sitten kun olin kuvaamassa Rajasaaressa.
Koirapuiston kupeessa iso asfalttialue ammotti tyhjyyttään. Autonpesijä huudatti radiotaan. Kanoottikoululaiset lykkivät veneitään vesille. Meressä saaren edustalla seisoi Antti Nurmesniemen suunnittelema moderni sähkötolppa.
Saari oli vähän ränsistyneen oloinen. Ja sekös minua sitten ihmetyttääkin. Miksi tänne ei alettu suunnitella ekologisia puukerrostaloja kuten julkisesta keskustelusta taannoin päättelin.
Saari on lähellä Helsingin keskustaa, upealla paikalla ja hienoin näköaloin. Sinne saisi hyvin toteutettua nimenomaan puisia kerrostaloja. Ne sopisivat miljöön tunnelmaan ja henkeen.
Noiden aikojen keskustelujen vaimennuttua puukerrostaloja maahamme on kuitenkin rakennettu. Niinpä esimerkiksi paloturvallisuus on ratkaistu tyydyttävästi. Näin oletan.
Viime aikoina olen lukenut, että puukerrostalojen rakentaminen on rakennusyhtiölle riskaabelia muutamista syistä kuten kuntien ennalta arvaamattomista kannoista ja määräyksistä.
Vaan kun nyt eritoten Helsingissä on huutava pula asunnoista niin eikö edes täällä viranomaiset voisi ratkoa asioita tyydyttävästi jotta arkkitehdit arvaisivat ryhtyä suunnittelemaan ja urakoitsijat rakentamaan puisia kerrostaloja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rajasaari