Nestearska ajattelee

Tein semmoisen ratkaisun, että maksoin laskuja nyt sitte pois. Vuokrarahoja ei oikein jääny, mutta iskä lupas että kyllä niitä jostain sitten raavitaan kasaan.

Eilen lopetin yhden lehden kestotilauksen, olis ollu 6kymppiä. Ehkä se 9 vuoden putki riittää. Ja tulee se kirjastoonkin, jos ny niin hinkuan sitä lukea... Maku-lehteä en vielä peru. Sitten vasta kun siitä tulee seuraava erä maksettavaksi. Tulkoot siihen asti. Rondo ja Opettaja tulee ammattijärjestön puolesta, jotain muutakin postia sentään kun laskut.

Mistä tuli mieleen, että toivottavasti en oo nyt sitten unohtanut muita maksaa. Kaivelin eilen kyllä koko kämpän (nyt siellä on sen näköistäkin, haha) eikä löytynyt muita kun noi jotka otin mukaan.

Minttusuklaaterriini on pakastimessa, näytti jo yöllä onnistuvan. Jei. Kaksoiskorvapuustitaikina on kohonnut, se tarttis mennä käsittelemään uunikuntoon.

Kyllä tää tästä. Läppäriin ei tule uutta akkua eikä johtoa vieläkään, eikä kisulle uutta vessaa. Mut ne nyt ei ole ehdottoman tarpeellisia hankintoja. Eilinen fiilis vähän helpotti. Toivottavasti se mun liittymä ei vaan ehdi mennä sulki, kun niillä on eri pankissa tili...

Ai ai nainen, ainainen.

Tuli kahdesta laskusta muistutus ja minä olin aivan varmasti ne muka maksanut. Tsekkasin tiliotteen ja kas, enpä olekaan. Rahat ei riitä kun toiseen niistä ja sen jälkeen junalippuun. Ahistaa.

Mulla on ihan omin toimin aiheutettu lama. Mut tein silti serkun tytölle tämmöisen:

Meidän kuusi tänä vuonna:

Yksityiskohtia koristeista:

Noist mie tykkään :)

...tai jotain. Tulin hakemaan postit kotoota ja nukkumaan yhden yön kunnolla. Kissaloma siis. *itsekäs minä*

Kortteja oli tullut ja toki yksi laskukin. Pitäs kerätä ne ja pistää järjestykseen. Maksaa sitten miten kykenee. Alkavan vuoden kunniaksi voisin päättää, että vuoden päästä mun taloudellinen tilanteeni on parempi. Ainakin siten, että ei tarvi ahdistua joka kuussa rahojen riittämättömyydestä. Vähintäänkin niin, ettei tarvitsisi lainata porukoilta.

Toinen päätös on tipattomuus. Ainakin kuukaudeksi. Tämä on ehkä helpoin niistä päätöksistä, joita on tullut pyöriteltyä päässä.

Kolmas on yleiskunnon parantaminen. Kaikin puolin.

Eilisestä jäi musta mieli. On meidän perheessä sentään asiat aika hyvin, kun ei tarvitse pelätä toista perheenjäsentä.

Tänään piti mennä leffaan, kun noita lippuja kerta on, mut en mä jaksa. Joskus toiste sitten.

Te ootte kyllä yksiä hulluja.

Ei ole tapahtunut oikeastaan mitään. Unta tullut suoritettua enemmän kun aikoihin. Tarpeettomastikin. Twisteriä ja Scrablea on pelattu porukalla ahkerasti. Oma kunto ärsyttää.

Sunnuntain ohjelma on visiitti mummulaan. Saa nähdä miten pitkään siellä menee. Ei ehkä oikein jaksaisi.

Puukottaminen on kivaa, eli tietynlainen huumorilla varustettu vittuilu. Sitä ei pidä kenenkään harjoittaman, jos ei ole varma siitä, että vastapuoli sen kestää. Meidän perheessä (varsinkaan sisarusten kesken) tää ei ole ollut ongelma, koska kaikki puukottaa. Myös suurin osa kaveripiiriä tietää sen, varsinkin veljien kavereista.

Pohjustuksena merkinnän varsinaiselle aiheelle vielä se, että isoveljen kanssa on viimeiset puoli vuotta sujunut Harvinaisen Kitkattomasti. Ei tappeluita mainittavissa määrin. Veljellä pinna napsahtaa välillä hyvinkin nopeasti poikki ja silloin se ei kestä vittuilua ollenkaan. Tai kyseessä olevaan asiaan puuttumista kommenteilla, jotka ei edes sisällä puukolla hipaisua.

Noniinnoniin. Noi pelaa tuolla Scrablea. Isoveli, keskiveli, kv:n tyttis, serkku. Kävin kurkkaamassa mikä on tilanne ja iv tarjosi jotain s-kirjainta sanaan, jonka kv tarkisti sanakirjasta. Sanoin ennen tätä tarkistamista, ettei se ole mikään sana (johon kirjainta ehdotti). Iv hermostui samantien. Yleensä mun kommentit kuitataan naurulla tms. Nyt tuli sen verran loukkaavaa materiaalia, jota ei luokitella enää puukotukseksi. Muu peliseuruekin oli ihan hiljaa.

Mutta KERRANKIN pidin suuni kiinni, kun herra läskipää (okei okei, on se laihtunut, reilusti) avautui. Seurue jatkoi peliä, mä totesin äidille että onneksi lähden pian käymään Helsingissä ja poistuin talon toiseen siipeen.

Ehkä mä joskus opin. Jotain. Äiti kävi tossa äsken, ei se onneksi huomannut että olin vollottanu. Olisi muuten jäänyt kyselemään. Mun holiday-spirit on joka tapauksessa nyt over.

Laitoin just äsken vasta ne puhtaat lakanat. Ei ehtiny aamupäivällä eikä päivällä eikä varsinkaan illalla.

Lumiukko, joulurauha, puuro, sauna, ruoka, samusirkka, lahjontaa, kakkua, iron man. Kohta unta.

Lomalukemiseksi tuli Sofi Oksasen palkinto-opus. Yllärilahja, mutta oikein hyvä semmoinen. Jei.

Zzz.

Today I've been mostly getting my hands dirty. In chocolate. Truffles are Done.

Kakkupohjasta tuli liian matala, kun oli halkasijaltaan turhan leveä vuoka. Eipä tuo mitään, kun äiteellä oli pakastimessa yksi kakkupohja - matala sekin. Combine these two - perfetto :)

Telkkarihuone pitää järkätä. Kakun täytteet vois väsätä ja täyttää sen. Sit onkin leipomukset valmiina mun osalta. Vähän ompelua jäljellä, paljon paketointia. Mut se on vaan kivaa puuhaa, joten nou hössötystä aiheesta.

Fyysinen kunto ei vaan oikein nyt vakuuta. Päästä heittää.

Today I've been mostly making truffle-stuff. Eli suklaata sulatellut, sekoittanut kermaa / ranskankermaa ja toiseen mömmöön mausteitakin. Saa nähdä sit päivällä, että mitä niistä tulee.

Nyt on väsy, joten pe-tiin.