Blogi

kannattikohan tästä nyt maksaa 1,5e, en oo yhtään varma. no ehkä sen edestä tulee hilluttua täällä vielä, vaikkei paikka erikoisemmin enää jaksa kiinnostaakaan. no ehkä tää on vaan vaihe, ehkä ei.

pikkusen muuten naureskelin stadissa viikonloppuna, kun eräs (uskaltaiskohan ihan sanoa, että mielestäni jopa hieman säälittävä) cityläinen kuvasi erästä säätyttöämme salaa karaokebaarissa. hitto mä repeilin, kun se yritti salaa niitä kuvia räpsiä. ei tainnut olla pokkaa tulla kysyyn lupaa siihen kuvaan. olis voinut jopa päästä samaan kuvaan.. no joo kukin tyylilään.

mul on joku writer's block, kun oon monena päivänä jo aloittanut kirjoittaan tätä merkintää, mut valmista ei ole tullut. enkä aio nytkään sanoa sen enempää kuin että mä oon ihan tajuttoman onnellinen. työthän mua vituttaa enemmän kuin koskaan, mutta en anna sen häiritä tätä muuten niin mainiota olotilaa. huoh. :)

Suljin juuri työläppärin ja avasin koti. Oon saikulla. Mietin tossa, että mitä mä niitä meilejä oikeesti vahtaan, kun voin kerranki vaan nauttia olosta, etenkin kun en ole edes vietävän kipeä. Yleensä saikku menee siihen, että makaan sohvalla ja tuijotan läppäriä unien välissä, mutta nyt mä nautin tästä saikusta eri tavalla. Taidanpa jatkaa lukemista.. :)

Nään jatkuvasti unia, missä mä kuvaan jotain hienoja maisemia ja paikkoja. Usein oon vielä jossain ulkomailla ja maisemassa näkyy vuoria. Sit yks yö näin unta, että joku rikko mun kameran.

Valveillakin on koko ajan sellanen fiilis, että pitäis päästä kameran kans johonki. Sit kuvailen kotona kissaa ja kukkia, jos sattuu oleen tuoreita hankittuna. Ulkona ei oo vielä hirveesti ollut hienoja ilmoja, mut niitäkin tulee vielä. Niitä odotan innolla. Se on vielä sellanen pakonomainen tarve, että pakko päästä ottaa niitä kuvia. Huoh. Pitäisköhän mun oikeesti hakee sinne valokuvauskouluun.

Elämä vaan maistuu hirmu hyvältä at the mo. Ehkä se on tää kevät. Elämän kevät. :)

Mä oon vaan viettänyt laatuaikaa koko päivän, siis itseni kanssa. Heräsin arki-aamuakin aikaisemmin jo paljon ennen kasia. Ulkona näytti olevan kaunis aurinkoinen päivä, mutta nopeesti taivas alkoi pilvistyä. Ihmettelin ja nautin rauhallisesta aamusta täysin siemauksin. Siivoilin, pyykkäsin, kävin kävellen kauppareissuilla. Oon vaan hengaillut, puuhastellut omiani rauhassa. Äsken tein uunilohta sekä lohkoperunoita. Lisäks innostuin leipomaan unelmatortun, siitä tuli nannaa. Nyt oonkin ihan täynnä. Siis ihan ähky. Annetaan mahan laskea.

Mä olisin halunnut päästä valokuvaileen tänään, mut ei mua kiinnosta tollaset harmaat maisemat. Sisäinen valoni ei kuitenkaan valaise ulkokuvia. Huomenna on pakko mennä, vaikka olis harmaa keli. Sitä ennen pitää ehkä lukee vähän opasta. Hirvee hinku kuvata. Ja tahtoisin sinne kouluunkin, mutta vain sopiva koulu puuttuu. Mä niin tahtoisin ensin opiskella perusteita työn ohessa, mutta se ei taida olla mahdollista. Tai on, työväenopistossa, mutta tahtoisin hieman vakavammin opiskella. No ehkä tosta on hyvä aloittaa. Mutta saakeli sitäki joutuu odottaan ens syksyyn. Grrrh!

Työt maistuu muuten ihan tajari puulta. Mulla on tosi hiljaista, mutta kyllä se tästä vilkastuu, kun Q:n vaihtuminen lähestyy. Ja mä aloin yhden työkalun supportiks, joten sen tiimoilta kyllä alkaa sitten hommia tulla, kun se työkalu otetaan käyttöön. Mutta siihenkin on pari kuukautta. Täytyy varmaan kysyä (taas) lisähommia, jos hiljaiselo jatkuu.

Kissa kuorsaa tossa vieressä. Pitäisköhän tökätä sitä selkään. :D En tiiä, mut jotenkin sekin (kissa siis) on vaan niin söpö koko ajan. Ehkä kaikki on vaan nyt niin söpöä. Ikäväkin on söpöä. :)

piti mennä vaan katselemaan, mutta tulihan ne sitten ostettua samalla kertaa. Eikä maksanut paljoo, kun halvimman setin otin. Ne on varmasti ihan hyvät mulle, kun oon hiihtänyt viimeks vuonna miekka ja kirves. Siis siitä on aikaa varmaan, öö, 20 vuotta, kun ei me mun mielestä yläasteella enää hiihdetty. Tainno oon mä viime vuosikymmenellä hiihtänyt kerran iskän suksilla maalla, joten taisin liiotella.

Huomenna mennään sitten porukalla heti testaan kuinka suksi luistaa. Odotan!

Jahas sitä ennen taidan kyl hakee pienen karkkipussin makuunista. Slurps!

miksköhän otsikon keksiminen on aina niin vaikeeta? varmaan siks, että mun kirjoituksissa ei ole päätä, eikä häntää, mikä saa aikaan sen, ettei siinä ole myös mitään yhtenäistä sanomaa. no se on kai lähinnä mun oma ongelma, kun itellenihän mä näitä kirjoitan.

makoilen sohvalla ja valmistaudun henkisesti kahville lähtöön. vai voiskohan sanoo, että treffeille. no, oli mitkä oli. oon nähnyt tyypin kerran, mutta en hihku innosta nyt. viime kerrastahan on useampi kuukausi, joten eihän sitä tiedä.. mut jotenkin arvelen jo lopputuloksen. niin tyypillistä mua, niin tyypillistä. asiathan ovat muuttuneet sitten viime kirjoituksen, joten parempi innostua nyt vaan ja antaa tälle uudelle henkilölle mahdollisuus. ja kai itsellenikin. tapahtuukohan sitä oikeessa elämässä, että jalat lähtee alta?! sen mä haluisin tietää, kun ei mulla ainakaan viimeks kahvitellessa lähtenyt. ai niin, mut onhan mulle itellekin joskus aikasemmin tapahtunut sillai, että sitä odotellessa. :)

ens viikolla olis sitten loman aika. vihdoin! tosin onhan sekin asia muuttunut, kun mun matkakumppani vaihtui. mutta musta tuntuu, että se vaihtui parempaan. :) huomenna sit viisumihakemusta sisään ja viikonloppuna kamojen kasausta.

jep, kai mun valmistauduttava muutoinkin kuin henkisesti, joten meikkipussille mars!

Muistelin, että viime vuoden vaihteessa olin kirjoitellut jonkinlaista pohdintaa kuluneesta vuodesta ja samalla miettinyt tulevaa, mutta ei, se tapahtuikin 2 vuotta sitten. Hmm, kuka sanoi, että aika menee nopeesti?

Mitä viime vuonna sitten tapahtui? No eipä oikeastaan mitään se kummempaa kuin että vaihdoin hommia. Urheilin myös todella paljon, kävin salilla ekaa kertaa vuosikymmeniin. Tapahtuihan viime vuonna myös paljon muutakin, mutta kuka niitä muistaa? :P

Vieläkään en voi sanoa seurustelevani, mutta en mä silti yksin ole. Oon antanut mahdollisuuden yhdelle ihmiselle ja aika näyttää tuleeko siitä mitään. Jos kevääseen mennessä ei tapahdu ihmeitä, niin sitten luovutan. Ellei sitten jotain taivaanlahjoja ala tipahteleen muualta eteeni.

Tänä vuonna ajattelin aloittaa tipattomalla tammikuulla. Tän päätin oikeastaan vasta tässä lähipäivinä. Uutena vuonna tuli vedettyä taas sellaset koomat, että se sai riittää pitkäksi aikaa. Lisäks ajattelin keskittyä tammikuussa liikkumiseen, koska sekin jäi luvattoman vähälle joulukuun loppupuolella.

Eka reissu kohdistuu Atlantin toiselle puolelle, mutta Tyynenvaltameren rannalle Kaliforniaan. Sinne vie tie jo tän kuun lopussa. Perfect timing, I'd say. Eipä vois paremmin talvilomaansa viettää. Kesäloman toivon viettäväni sitten jo toisessa seurassa ja ihan kotimaassa. Suuret ovat odotukset tältä vuodelta. Aika näyttää, aika näyttää.

Ihan mahtavaa vuotta kaikille!

sain päähäni lähteä talvilomalle jenkkilään frendin kanssa. se oli siis ihan totaalinen päähänpisto, mitä ehkä toisaalta aloin jo hieman katumaankin. toisaalta taas ajatus matkasta merten taa kiehtoi ja päätin sitten kysyä mitä rakkaat vanhempani olisivat siitä mieltä. heidän mielipide kun yhä vaikuttaa asteen verran mun päätöksiini. odotin heiltä kommentteja "pitääkö nyt niin kauas lähteä", "onko sulla nyt varaa siihen" tai "onko toi nyt ihan järkevää", niin kommentit olivatkin "sehän on loistava idea" ja "matkailu kannattaa aina". totta, mutta en taida sittenkään tuntea vanhempia ihan niin hyvin kuin luulen.

ja saanpa ne spinning-kenkäni ehkä hieman edullisemmin. ja juoksulenkkarit! jipii! ei se kurssi enää ole ihan niin hyvä kuin hetki sitten, mutta on se vieläkin aikas hyvä. ja siellä on silloin vielä alet. wow! *alkaa rustaan ostoslistaa*

tää on ihanaa, siis niin rentouttavaa! Sukankutominen meinaan! Oon tainnut saada Eloveenuksen käsityö-pureman ja olen tosi iloinen siitä. :)

Kun avasin lankakerää vyötteestä mietin, että osaanko edes luoda silmukoita. No kas, se tuli selkärangasta. Seuraava ongelma oli nurjan silmukan tekeminen, mutta sekin tuli selkärangasta. Tää homma on kuin pyörällä ajaminen, sen vaan osaa, kun on kerran oppinut.

5 senttiä on tullut jo vartta Iskän sukkaan. Taidan kutoa useammatkin sukat jouluksi. :)