Blogi

sivun pituinen blogimerkintä katos kuin tuhka tuuleen, kun vahingossa painoin kynnellä tosta yhdestä napista. siis vittu. eikä edes elämä on.

raapustaa yhden blogimerkinnän. oon ollut ihan sika ahkera tänään. en siis pelkkä sika. siivosin kämpän loppuun. tai no ainaki lähes.. tiskit ja vessa jäi. ja vähä muutaki. mut pyykkäsin, imuroin ja pyyhin lattiat. eilen mä jopa silitin hirveen kasan pyykkiä. huomen on taas vähintään yhtä iso kasa edessä, kun haen pyykit kuivaushuoneesta. no se on huomisen murhe.

sit mä aloin harjaan kissaa, kun siit lähtee karvoja aika pirusti. tulikin tiiviin pingispallon kokoinen kasa karvoja kerittyä siitä. kyl se sitten tykkäs. :) tossa se nyt makaa rullalla (ei subarullalla) pyyhkeen päällä mun jalkojen päällä. lämmittää munkin jalkoja.

aikas pirtsakat on ollut nää pari päivää tässä. se tais olla tuo kairi, joka kerran kirjoitti, että päivä murehditaan, mut toista ei siihen tuhlata, niin mä oon kyl toteuttanut sitä nyt. miks turhaan murehtia monta päivää. ja varsinkin jos ei murehduta. :E

just ku mä kirjotin, etten kaipaa sitä yhtä elämääni, niin tossa se sit kirjoitteli mesessä ahkerasti kaikkee mukavaaa.. tai oli hauskat keskustelut eli ehkä mä en kuitenkaan täysin luovu siitä ihmisestä. niinku mä en koskaan tee. haluisin pitää kaikki matkan varrella alkaneet ja kertyneet ystävyyssuhteet elossa hamaan tapppiin asti. ihmiset rikastuttaa elämää, vaikka ne jossain vaiheessa toiskin murhetta. eikä toi nyt varsinaista murhetta oo tuonut, mut vähä ehkä päänvaivaa.. ja must tuntuu, että se tarvii mua.. tai mul on sellanen tunne, ettei se pysty kenelle vaan avautuun ja kertoon mieltä painavia asioita ja mulle se kuitenkin nytkin avautu. pitäähän "lapsukaisia" kuunnella.

kumpa mä itekin osaisin avautua. tai kai mä tietyl tasol osaan, mut heti ku pitäs enemmä kertoo tunteista tai pään sisällä liikkuvista asioista, niin loppuu puheentuotanto. no ei kokonaan, mut vähä vaikeeta se on.. tai saatan kuvitella, et nytki kerron äidille jotain, mut sit en pystykään kertoon. en tajuu mikä siin o.

pitäs keksii joku uus loppulausahdus.. ku toi alkaa vähä puuduttaa toi elämä on.. tosin sillä on menty jo yli 100 merkintää, että sehän olis vähä niinku vieraiskäymistä, jos sen nyt menis vaihtaan. mut toisaalt elämä on..

oon loman tarpeessa. en meinannut millään päästä ylös sängystä aamulla. torkutin 45 minsaa. no töihin ehdin silti hyvin. mut olin tosi poikki koko päivän ja lähdin himaan ennen kolmee jo. siitä asti oon maannut tässä sohvalla ja surffannut. tosin oon mä tehny töitä välillä mut silti. otin pienet päikkäritki ja se nyt piristi vähän.

taitaa toi juhannus verottaa vieläkin. no silloin to-pe yönä en saanu nukuttua kunnolla, kun joku kömpi tänne yöksi. no sit perjantaina olikin ne juhannuspirskeet, eikä tietty silloin yölläkään tullut tietty nukuttua kunnolla. no la-su yönä sainkin sit taas yöllisiä puheluita ja pääsin käymään hatanpäällä ja vielä ajaa viialaan. no itsepä suostuin. eilinen päivä oli kans tosi väsy ja kotiin pääsin vasta joskus kuuden jälkeen.. viime yö meni miten meni. pari kertaa heräsin yöllä omituisiin uniin, joten vähiin on jäänyt noi hyvät yöunet viime aikoina. no kuolema kuittaa..

nyt oon viimeistään tehnyt sen päätöksen, etten tarvii tota yhtä ihmistä elämääni. onhan se kiva ja hauska, mut ei sitä oikein jaksa, kun ei se oikein osaa ajatella kuin itseään. sillä on vielä paljon kasvamista edessä pojasta mieheksi. enkä mä jaksa olla mikään kouluttaja. eikä mun tarviikkaan. jos viel nähdään, niin se on täysin kaveripohjalta. tai onhan se sitä ollut nytkin.. mut no joo.

mistä päästäänkin aiheeseen miehettömyys. mä haluan miehen. nyt just vituttaa ihan täysillä tää yksin oleminen. pitäisköhän tehdä oikein asian eteen jotain..? mitähän se olis. mä en kuitenkaan haluu mitään kesäkissaa vaan jotain pysyvää.

tulis jo loma oikeesti. mä en jaksa enää mennä töihin. oon ihan väsynyt. enää 9 päivää töitä. täytyy tehdä aamukampa.

ens viikonloppuna on kaiken lisäks kaverin synttärit. ei kiinnosta yhtään. mä oon miettinyt jo, et miten mä voin skipata ne. ei niitä pysty. no täytyy keksii jotain. ei huvita edes juoda. no ehkä ne on ihan kivatkin juhlat. not.

kylläpäs tuli negatiivinen kirjoitus. no ei sitä vaan aina pysty oleen niin skarppi. kai tää flunssakin verottaa kuntoa. ehkä huomenna on jo parempi. ehkä. elämä. on.

on ollut täynnä tää päivä. Välillä ihan jeejee ja sit välillä ihan täysin böö. Mikähän muakin riivaa.. Lisäks en oo saanut mitään kunnollista aikaan. Piti siivota tää kämppä, mut menin vaan partsille ottaan aurinkoo ja lukeen kirjaa, kun töistä pääsin. Sit oon vaan lukenut ja maannut sohvalla.. No sain mä sen verran siivottua, että tiskit tiskasin äsken. Aika laimee suoritus, mut jos ei oo virtaa niin ei sitä ei sit oo. Herään kuitenki huomenna taas kasilta, niin on siinä koko aamu aikaa ennenku pitää siskolle lähtee. Ja mitä väliä sillä on miltä täällä näyttää, kun ei tänne kukaan oo kuitenkaan tulossa.

Sit mua vituttaa, kun en edes oo liikkunut tänään. Ja söin viel noita sipsejä, jotka piti olla huomiselle. Luuseri. Ja vituttaa mua muutenki yks isompi asia, mut se asia nyt on ottanut pannuun pidemmän aikaa jo. Ja kiroankin taas näimmä sujuvasti..

Se siitä ja huomenna juhannuksen viettoon. Se on siistiä, jos mikä. Ja siitä tulee hauskaa. Kyl tää tästä. Mut välillä vaan elämä on.

42 euroa. Kävin ottaan työterkkarilla Havrixin lomareissua varten. 30v tarkastuksessa terkka sanoi, että se maksaa mulle 42 euroa, kun ei mee työreissun piikkiin. No tänään sitten se kyseli, et mitä me tehdään siel Nykissä ja mä sit automaattisesti sanoi, ettei se oo työreissu vaan ihan lomaileen meen. No ei siinä sit mitään, mut kun olin lähdössä, niin se sanoi, että tää menee sitten työpaikan piikkiin, kun sulla varmaan tulee noita ulkomaanreissuja kuitenkin työnpuolesta. En sitten viittinyt korjata, että ei muuten tuu, kun säästöä toikin. Mut nyt on sit käsivarsi pipi pistoksen jäljiltä.

Ihan innolla odotan kyl tota reissua. Oppaat on luettu moneen kertaan läpi ja oon tyyliin suunnitellut kaikille päiville jo jotain ohjelmaa, mut pitää varmaan kysellä tolta matkakamultakin sen haluja. Ja osa reissusta pitää tietty mennä omalla painollaan ja paljon ehtii näkeen vaan kävelemällä ympäriinsä. Oih, tulispa jo! No ei vais, kiva lomailla eka pari viikkoo täällä kotosuomes.

Juhannuskin alkaa vähitellen innostaa. Ilma näyttää hyviltä ja samoin pirskeet. Pitää vaan varata sitä sidukkaa rutkasti, ettei vaan lopu kesken.. Parempi vaan himmata alkuun, ettei sit oo liian kännis nopsaa.. Ja paljon vaatetta päälle, kun viimeks oli välillä vähän kylmä siellä. Tuliks tästä nyt joku muistilista.

Huomenna muuten tulee tili ja kesälomarahat. Jihuu! Kyl sitä on taas odotettu. Menee kyl iso osa visalaskuun, kun pakko maksaa tota matkaa pois. No pitää kyl jättää kesärahaa muutenki tosta tilistä. Lomalla sitä rahaa tuppaa kuluun. Lomailu on kallista. Noh. Elämä on.

Raitis viikonloppu takanapäin. Aika hyvä olotila, jos ei oteta huomioon lukuisia paarman ja hyttysen pistoksia.. No eihä me pienistä.

Maalla tuli siis oltua ja nastaa oli. Grillausta, saunomista ja rentoutumista. Autonkin sain vihdoin pestyä ulkoo ja melkein sisältäkin. Nassukin tais saada väriä, kun se pikkusen punottaa. Tosin se punottaa aina, kun tulee maalta kotiin. En tiedä mistä se johtuu, mut sellanen ilmiö tapahtuu aina viim Ylöjärven kohdalla. Hmm, no joo. Ehkä se johtuu siitä, et siel tulee aina puuhasteltua kaikkee, eikä vaan makoiltua, niin kai sitä nyt vähemmästäkin alkaa posket punottaa. :)

Otin aika paljon kuvia tolla puhelimella. Yllättävän hyviä niistä tuli, kun siirsin ne jo koneelle. Tai siis tosi hyviä. Otin talosta ja pihatiestä kuvia siks, että mun tekee mieli maalata öljyväreillä jotain. En keksi mitään järkevää aihetta, niin sit voin maalta kotitalon kuvan. En kyl osaa, mut täytyy yrittää.

Pääsin taan naurattaa siskoa aamuyöllä. Se oli kuuden aikaan katsonut kelloa ja mäki olin sit noussut katsomaan. No se sitten kysyi ihan unenpöppörössä, että onks kello vasta kuus. Mihin mä olin topakasti vastannut, että on. Samalla olin vilkassut lattialle ja sanonut, että "ja meidän lattialla makaa lappuliisa". Sitten olin jatkanut unia. Eikä oo eka kerta, kun mä nään omituisia asioita öiseen aikaan. Ja tää ei edes johtunut alkoholista! ;P

Mä oon muuten ihan pösilö, kun en tajunnut aikaisemmin, että onhan mulla 4 vkoa kesälomaa.. No ei kaikkee voi tajuta. Varsinkaan mä. Noooh, elämä on.

ku on lauantai. Olin niin suunnitellut nukkuvani piiitkään, mutta eikö vain klo 8:11 ei enää nukuttanut yhtään. Tää on just tätä. Arkisin ei nousis millään ja sit ku saa nukkua, niin sit ei nukuta. Pöh.

Olin tos jo aamul sauvakävelyllä. Siin tais mennä joku 3 varttia. Askelia tuli vaan vajaa 5000. Mietinkin tuolla matkalla, että sauvakävellessä mul on kova vauhti ja pitkät askeleet, että siitä kai toi askelten vähyys sit johtuu. Mut hyvää teki ja vähä hikikin tuli.

Söin juuri aamupalaa ja nyt tarttis keittää sumpit. En ookkaan tolla mokkamasterilla keittänyt viel montaakaan kertaa. Sain sen syntsälahjaks porukoilta, ku pyysin. Hyvä keitin se on, mut mä en hirveen usein kotona keittele kahvia, paitsi lauantai aamuisin ja sunnuntai, jos ei oo krapulaa. Mä en vaan nyt tiedä, miten mun maha suhtautus tohon kahviin, kun se on ollut kipee ja omituinen pari päivää, mut kokeillaan. Nytkin se ölisee jotain ihan omiaan tossa.

Sit mä hiippailen ulos ottaan aurinkoo. Otan matkaoppaan mukaan ja luen sitä. Se onki mun vakkarilukemistoa ollut viimeisen kuukauden. Tajuton matkakuume riivaa. No enää reilu kuukausi ja sit reissuun!

Jotensakii hyvä fiilis nyt. Aurinko paistaa niin (mun) sisällä kuin ulkonakin. Ihanaa. Elämä on!