Päätöksiä ja niiden vaikutuksia, taas...

Kävin tuossa juuri äsken dialogin ystäväni kanssa seikasta, josta on puhuttu jo ihan alkuvuodesta asti. Tulevasta Intian reissusta, joka ei vielä aiemmin ollut tuleva, koska mitään periaatepäätöstä matkasta emme olleet vielä tehneet. Mutta nyt sellainen on tehty.

Jos henget ovat suosiollisia, lähdemme ensi tammikuun 17. päivä Helsingistä kohti Mumbaita. Liput pitää ostaa viimeistään syyskuussa, joten ensimmäinen projekti on säästää siihen mennessä lippurahat. Tämän jälkeen voikin sitten motivoitua säästämään matkakassaa, josta toki osa on jo valmiina odottamassa valtion tilillä veronpalautuksina, mutta sehän nyt ei riitä alkuunkaan. Onneksi on olemassa erinäisiä tulovirtoja tässä syksyn ja loppuvuoden mittaan, joten asia kyllä hoitunee. Ennenaikainen lomarahojen maksu on myöskin vaihtoehto, mutta pyrin siihen, ettei moiseen tarvitse turvautua, eikä todennäköisesti tarvitsekaan.

Paras kohta kuitenkin tulee vasta nyt. Kerta lähtö Helsingistä kohti Intiaa olisi näillä näkymin siis 17. tammikuuta, on suunniteltu paluupäivä 15. helmikuuta! Neljä viikkoa Intian auringon alla! :) Duunieni puolesta kun homma järjestyy kyllä, varsinkin kun kyseessä on meidän lafkalla kaikista hiljaisin aika vuodesta töiden suhteen.

Hieman kävimme tänään läpi toiveita, missä kumpikin tahtoisi käydä reissun aikana ja kuten jo aiemminkin kaikeksi onneksi tiesimme, ovat mielihalut melko yhteneväisiä. Delhi ja Goa ovat paikkoja, joissa pitää päästä käymään, mutta ehkä kuitenkin Kerala on paikka, joka herättää eniten mielenkiintoa molemmissa. Sitähän pidetään monissa tarinoissa Intian kauneimpana alueena. Pohjoinen seutu ja Himalajat ovat vielä seikka, josta pitää ottaa selvää, että miten moinen paikka mahtuisi aikatauluun. Delhistä sinne ei kauaa kulkisi.

No, aika näyttää. Liikaa ei pidä laittaa odotuksia, mutta kuitenkin tarkkaan reissun aikataulu pitää pyrkiä suunnittelemaan, koska tarkoitus tosiaankin olisi käydä käytännössä paikoissa pohjoisesta etelään asti. Pienen tutkimisen jälkeen saimme selville, että lentäminen on halpaa. Esimerkiksi Delhistä pääsee lentämällä Goalle noin 80 eurolla. Ja matkaahan ei ollut kuin se vaivaiset 1200 kilometriä. Junalla ehdottomasti molemmat tahdomme myöskin matkustaa, mutta oli hyvinkin selvää, että kyseinen matkustusmuoto saattaa jossain vaiheessa alkaa nyppimään eikä sitä paitsi koko reissua viitsi tuhlata paikasta toiseen liikkumiseen, vaikka silläkin siis tietysti oma funktionsa onkin. Matkustaminen Intian sisällä monilla tavoin on halpaa, joskin välillä melko hidasta.

Ainoa seikka, joka minun pitää todeta tämän matkasuunnitelman lisäksi nyt, on tavallaan asia, joka liippaa esimerkiksi edellistä merkintää, joka sinänsä oli aivan turha, vain tietynlainen toteamus. Se nimittäin on se seikka, että tämänkaltaisilla suunnitelmilla, joiden eteen myöskin joudun rahaa säästääkseni karsimaan loppuvuoden muista suunnitelmistani jonkin verran, on selvä vaikutus myöskin henkilökohtaiseen elämääni.

Tietysti jos jotain ihmissuhdeasioissa tapahtuu, niin sitten tapahtuu, mutta tietyllä tapaa voin nyt melko helposti todeta, että ensi helmikuuhun asti, ei elämääni edes mahtuisi sen suurempia värkkäilyjä suhderintamalla, koska tuleva reissu vie käytännössä kaiken likviditeetin ja tietyllä tapaa myöskin olisi melko uskomatonta, että tulevan puolen vuoden aikana jotenkin ihmeessä löytäisin itseni ihmissuhteesta, koska kuka haluaa tapailla kaveria, joka ensinnäkin pistää sivuun kaiken mahdollisen ylimääräisen rahan lähteäkseen kuluttamaan sen kuukaudessa pois Intian auringossa ja vieläpä siis lähtee sinne. Eli suhteen alkuvaiheessa häviää neljäksi viikoksi toisen näköpiiristä.

Tämä nyt oli täysin spekulatiivista ja tavallaan myöskin täysin turhaa edes mainita, mutta siltikin tuo vain pälkähti päähäni, kun ryhdyin miettimään käytännön asioita, joita joudun tekemään tämän matkan eteen. Tällöin myöskin tajusin, että käytännössä on melko huono saada myytyä itseään kellekään toiselle ihmiselle, kun edessä on tilanne, jonka äsken totesin. Mutta tämän matkanhan minä tahdonkin tehdä siksi, että pääsisin jonnekin kauas pois ja saisin vielä vähän lisää perspektiiviä elämääni. Sitä perspektiiviä olen hakenut nyt koko kuluneen vuoden, vaikka tietyssä määrin sitä omasinkin jo melko paljon menneestä elämästäni. Nämä perspektiivit ovatkin vain niin erilaisia kuin ne, mitä aikanaan on koettu. Ja tämä tuleva reissu on taas yksi kulma lisää kokonaisuudessa.

Tulen kyllä taatusti raportoimaan tilanteen edistymistä, siitä ei tarvitse huolehtia.