Suojelusprkl

Olenko ainoa, jolla on taipumusta unohtaa asioita vain sen takia kun ne ovat niin selviöitä?

Tyyliin salasanat, jotka näpyttelee zombina erilaisiin kirjautumisiin ilman että edes ajattelee mitä kirjoittaa - hälyttimen koodi, nostoautomaattikortin salasana, verkkopankintunnarit, tai koodi jolla avataan puhelinlinjat töissä - asioita joita tekee automaattisesti ilman asiaa ajatellen.

Sitten kun näitä asioita alkaa miettimään liikaa, niin niitä ei muista.

Vuosia sitten, kun olin ollut eräässä firmassa töissä jo muutamia vuosia ja joka aamu ja ilta avannu ja sulkenut puhelinlinjat samalla koodilla, työkaverini jäi viikon lomalle joten olin yksinäni vastaamassa puhelinliikenteestä ja sen sellaisesta.
Noh, ensimmäisenä aamuna kun menin töihin "yksin" aloin bussimatkalla miettiä tätä puhelinlinjan avauskoodia enkä saanut sitä ollenkaan mieleeni. En tajua miksi aloin tätä pohtimaan edes. Minä kun olin näpytellyt sen koodin tyytyväisenä automaattisesti, ilman sen suurempia sisäistyksiä joka aamu ja joka ilta puhelinlaitteeseen ja nyt kun aloin miettimään tuota koodia, en sitä enää muistanut. En edes sen jälkeen kun tulin toimistolle ja yritin näpytellä rutiininomaisesti kyseistä koodia.

Esimiehenikään ei muistanut kyseistä koodia ja lopulta oli pakko soittaa työkaverille ulkomaille ja kysyä tätä koodia, eikä hänkään muistanut sitä koska hänkin oli vaan aivottomana näpytellyt koodia puhelimeen ilman sen suurempia ajatteluita. Sen jälkeen soitimme toiselle tapaukselle joka muisti, että kyseinen koodi on tietyssä paikassa jemmassa ja saimme lopulta linjat auki.

Tänään kävi taas seminolosti. Tulin tänne toiselle toimistolle tuurailemaan ja mun piti käynnistää mun työntekoon tarvittava ohjelma. Tämä ohjelma alkoi kysymään mun käyttäjätunnusta ja salasanaa. En muistanut käyttäjätunnusta sen takia, koska se on mun omalla koneella jo valmiina koneessa ja salasanakin meinasi olla hakusessa. Unohdin myös aamulla ottaa eilen kotia raahaamani oman näppäimistön mukaani sekä työkaverini unohti jättää mulle toimiston avaimet. En myöskään saanut puhelinta vörkkimään siten, että pystyisin yhdistämään siitä puheluita eteenpäin x) Yritin sitä, mutten onnistunut. Sen siitä saa, kun tekee tovin muita hommia ja nakitetaan tekee jotain erilaista työtä niin menee sormi suuhun hienon tekniikan edessä. Tämä alkaa saavuttamaan pelottavia mittasuhteita...

Menee psyykkaamaan itseään *Vain kaksi viikkoa, siinä ajassa ei ole yksikään yritys mennyt konkurssiin yhden ihmisen takia*

1)Muistat päivällä, että olet huomenna lähdössä kahdeksi viikoksi toiselle toimistolle töihin ja työssä tarvittavat ohjeet ovat kateissa. Ajattelet niiden olevan kotona, mutta ne eivät ole.
2)Huomaat unohtaneesi viikonloppuna evääksi ottamasi viinirypälerasian reppuusi ja rypäleiden muussaantuneen tavaran painosta repun pohjalle purkin kanssa. Repun pohja kiittää nestetulvaa.
3)Huomaat edellisen päivän aamuna jääkaappiin sulamaan ottaneesi kanan kusseen jääkaapissa alleen sen takia, ettet muistanut tehdä niistä ruokaa illalla, kuten olit suunnitellut jolloin kanat eivät olisi vielä sulaneet kunnolla. Virhe tapahtui kyllä jo siinä vaiheessa, kun en pistänyt noita kanoja sulaa lautasen päälle, vaan ne olivat pelkän pakastuspussin varassa.

Mitähän sitä sitten keksis...

..jotka pistää silmään negatiivisessa mielessä.

-Aikuisten kiroilu lasten kuullen/lapsille
-Raskaana olevan naisen tupakanpoltto/alkoholin juominen/tien ylittäminen, vaikka on punaiset valot jalankulkijoille
-Lastenrattailla tien ylittäminen punaisilla valoilla
-Lapsen lähellä tupakanpolttaminen (tyyliin vauva on sylissä ja äiti/isä vetää röökiä ja savut tulee lapsen naamalle)
-Pienten lasten nähden kännäily
-Lasten nähden toisen vanhemman haukkuminen/pahoinpitely

Rupesin eilen miettimään tuota kiroilua lasten kuullen, sen takia että sain kuunnella korvat punaisena yhden ylpeän isän kiukkuista kiroilua pienten lastensa kuullen tai oikeastaan lapsille, sen takia että hän oli itse niinn puusilmä ettei tajunnut katsoa lipuista kellonaikaa jolloin tiettyyn paikkaan pääsi ihmettelemään juttuja ja sen jälkeen se alkoi kiroilemaan vielä mullekin.
Lapset oppivat varmasti kiroilemaan ilman vanhempien esimerkkiä, mutta en itse ainakaan haluaisi edesauttaa omia lapsia oppimaan kiroilemaan. Ainakin itseä hävettää, jos joskus livahtaa ärräpää ja tajuan että lähellä oli lapsia. Muutenkin joku kiroilu on ihan typerä asia, josta mun itseni pitäisi päästä eroon. Mutta kun vittu ja perkele ovat niin kivoja sanoja x)

...sellainen vitutus olotila.

Vittu kun en ymmärrä ihmisiä, jotka suuttuu siitä jos niille itselleen suuttuu siitä mitä ne on jossain möläytellyt ja sitten on ite suuttunut tästä möläytyksestä möläyttelijälle jollon möläyttelijä itse suuttuu siitä, että tämä toinen on asian saanut tietoonsa. Ei pysty käsittää tuota logiikkaa.

Jos ite möläyttäisin jotain ja möläytys kantautuisi vääriin korviin tavalla tai toisella niin jos kyseessä olisi väärinkäsitys tai ei, niin munhan vika se on kun olen ite möläytellyt jotain josta joku on pahoittanut mielensä. Eikä sen vika, joka tästä möläytyksestä on kuullut ja herneet nessuunsa vetänyt. Ihanan selkeesti selitetty x)

No vittu, aivan sama. Pitäköön tunkkinsa.

Maistelin aamulla jääkaapissani viikonpäivät avoinna ollutta maitoa, jonka päiväys oli mennyt umpeen vissiin alkuviikosta. Maku oli ihan ok, joten otin sitä ison lasillisen ja nautin sen hyvällä ruokahalulla.

Tulin äsken kotia ja otin loput maidosta ja mukin pohjalle tuli kokkareista, epämääräistä mömmöä. Tämä selittääkin sen, miksi mun vatsa on ollut vähän outo tämän päivän...

Samperi kun maidosta maista edes sitä, jos se on menny huonoksi. Yleensä kun maku/haju on se ensimmäinen asia, josta huomaa jos tuote on mennyt huonoksi. Päiväyksiä on vähän turha tuijotella, kun ne on vain suuntaa-antavia.

Tietääpähän ensi kerralla sen, että kurkkaa purkin sisälle...