Kuukauden jälkeen

Paljon on vettä virrannut kuukauden aikana. Edellisessä kirjauksessa oltiin pääsiäisessä, nyt on vappukin taakse jäänyttä elämää. Auton etsintä on samoin ohi, sillä pihassa nököttää punainen kaunotar - edellinen aulis palvelija on naapurikunnassa.. Odottaa katsastusta ja sitten, ikävä kyllä, myyntiyritystä. Vaikka olikin uskollinen ystävä parin vuoden ajan, on tällä uudella seuraajallaan unenomaisen ihanaa ajaa - ei vähiten syystä että istumaan pääsee miltei suorilta jaloiltaan.

Selkä. Hmm. Vaikea sanoa missä mennään. Edellisen jälkeen on kipulääke vaihtunut, ja uudenkin kanssa on vielä tasapainoilua ja oikean rytmin etsintää. Päiväannos on vähin mahdollinen, jolla kipu pysyy suurin piirtein aisoissa. Lieveilmiöittä ei nytkään päässyt: vatsa kremppaa ja paino on miltei hallitsematon. Yönukkuminen sujuu, vaikka: lonkkia kolottaa paikallaanoleminen, ja kääntyily on tosi vaivalloista.

Kuntosalilla ei ole päässyt käymään tavoitteen mukaisesti so. kolmesti viikossa. Lääkevaihdokseen totuttautuminen vei jo kaksi viikkoa. Jokaisena mahdollisena aamuna kuitenkin menen, kuten huomenna.

Ystäväni kanssa ollaan menty tasatahtia, ja melkein enemmän nähdään kuin ollaan näkemättä per viikko. Olemme kuitenkin yhä omissa huusholleissamme, vaikka yhtä luontevasti olemme toisissammekin.

Tiivistettynä: tällä hetkellä kaikki hyvin, mieli on valoisa ja näkymät lupaavat :)