Jotenkin ei nyt vain jaksa naurattaa

Mittasin äsken kuumeen. Tasan 37. Sikäli melko positiivista, että edellisen särkylääkkeen otosta on aikaa jo tuntitolkulla. Juu ei olo vielä ole mikään maailman paras, mutta on se ollut paljon pahempikin. Tänään aamulla vielä hikoilin kuin eläin, jo toista kertaa vuorokauden sisällä. Sai vaihtaa tyynyliinoja, kun ei viitsinyt pistää päätään mihinkään litimärkään.

Nyt minä ristin virtuaalisesti käteni ja tanssin kaikenmaailman poppatansseja, jotta tämä olo ei huomenna enää olisikaan niin paha. Nielu on vähän arvoituksellinen. Se on nyt yllättävän hyvä, mutta kun on se sitä joskus aiemminkin ollut hetkittäin. Pahaa pelkään, että aamusella taas saa niellä takiaisia. No, sen näyttää huominen.

Ja siis joo, näillä näkymin ei tämä tauti olekaan enää mikään bakteerin aiheuttama, vaan ihan virusperäinen, kun ei kuulemma nielunäytteen viljelystäkään mitään ollut sitten löytynyt. Se toisaalta harmittaa, koska tuolloin hommaan olisi löytynyt todennäköisesti yksinkertaisempi ratkaisu. Nyt se ratkaisu on vain lepo, lepo ja lepo. Edelleenkin vituttaa aivan armottomasti.

Huomenna pitäisi olla passi ja viisumi postissa matkalla takaisin. Kaverin paperit olivat tänään jo menneet postiin. Hiukan aiheutti ihmetystä, koska samaan aikaan olivat Intian konsulaatille kuitenkin saapuneet. No, mitään hylkäämisperusteitahan ei noille käytännössä ole, joten todennäköisesti asiaan on selitys vain se, että olivat hitaampia kuin niiden alkuaan piti olla. Menihän kaverinkin paperien käsittelyyn päivä enemmän kuin olivat luvanneet.

Mutta kuitenkin, niin kauan, kun en ole vielä papereita kouraani saanut, en koske tähän lettiin. Sitten kun näen viisumin omin silmin, otan koneen ja ajan tämän letin. Toivotaan parasta. Taisin jo todeta, että vituttaa aivan armottomasti.