Suojelusprkl

tauolla oleva blogini, jota kaipaan toisinaan, jossain vaiheessa ehkä palaan:)

Näytetään kirjoitukset toukokuulta 2008.
Seuraava

Pakkopullaa tarjolla  2

Eilen muistin jälleen, minkä takia en ole harrastanut kuntosalia elämäni aikana juurikaan - pakkojäsenyydet vuoden sitoutumisilla ovat oiva karkotusväline mun ja varmasti monien muidenkin kohdalla.
Ihan oikeasti, miksi helvetissä pitäisi sitoutua vuodeksi jonkun salin asiakkaaksi? Miksi ei voi olla puolen vuoden tai mieluummin kuukauden sitoutumisia? Tosi kiva sitoutua vuodeksi johonkin ketjuun ja kuukauden kuluttua todeta, ettei tää olekaan mun juttu.

Mulla on yliliikkuvat nivelet ja olisi kiva mennä salille treenaamaan yläkroppaa, koska sitä on kotona hankala treenata. Aloin maanantaina selailemaan eri salivaihtoehtoja ja paloi käpy siihen että jokaisessa sellaisessa paikassa, jonne mulla on hyvät kulkuyhteydet yms, on pakko ottaa vähintään vuoden jäsenyys että sinne pääsee treenaamaan.
En välttämättä haluaisi sitoutua vuodeksi jonnekin vain sen takia, että pääsen aamulla ennen töihin menoa hikoilemaan sellaiseen paikkaan, joka on vain naisille. En jostain syystä innostu ajatuksesta, että pitäisi käydä samalla salilla kikkelinheiluttajien kanssa.

LadyLine olisi ollut hyvä vaihtoehto muuten, mutta kyseisellä ketjulla on vähintään vuoden pakkopullasitoutuminen + kuukausikortin hinta on yli 60euroa koska siihen sisältyy ohjatut ryhmäliikuntasessiotkin ja kun mä+koreografiaa vaativa liikunta on yhtä fiksun näköistä kuin pakkoliikkeitä kärsivän ihmisen parranajo, niin en välttämättä haluaisi maksaa sellaisesta palvelusta, jota en tule käyttämään.

Elämä on joskus vaikeata, varsinkin jos on näin rajoittunut kuin minä, mitä tulee liikuntaan:D Paras vaihtoehto mulle olisi ihan oma sali kotona. Mutten vältsisti haluaisi ostaa mitään penkkiä ja painoja, kun niitä on sangen vittumaista muuttaa, kun tuota mun levytankoa ja painojakin on jo tosi v-mäistä raahailla.


Typerät kaupalliset päivät  4

Tänään on eräs typerimmistä kaupallisista päivistä, eli Kirjan ja ruusun päivä. Tämä tarkoittaa lyhyesti sitä, että mies antaa naiselle ruusun ja nainen miehelle kirjan.

Mitä tästä voitaisiin nopeasti päätellä? No sitä, että naisia sorretaan. En mä ainakaan haluaisi mitään helvetin ruusua, kyllä mä mieluummin ottaisin sen kirjan. Mikä yksinoikeus miehillä on "lukemisen iloon"? kysyn vaan. Pidetäänkö naisia niin typerinä, ettei heidän suoda lukea! Perkele, syrjintää sanon minä! Vai onko tuon päivän perimmäinen idea saada typerät miehet lukemaan kirjoja ja shoppailemaan naisilleen ruusuja, kun eivät muuten moista harrasta?

Kauheaa naisten sortoa tuollainen. Pistetään eukot shoppailemaan arvokkaita kirjoja ja ukot naapurin ruusupuskiin riehtomaan ruusuja eukoilleen, että saavat kirjoja.


Kuntoilu EI kannata  9

[LAINAUS]Punteista kaljuksi

Painoja saleilla kolme kertaa viikossa vajaan tunnin ajan nostelevat muskelimiehet kaljuuntuvat ennen aikojaan. Tiedemiesten mukaan punttien nostelu kohottaa testosteronitasot pilviin vajaaksi puoleksi tunniksi, jonka jälkeen testosteroni muuntuu miehen elimistössä DHT-nimiseksi kemikaaliksi. DHT puolestaan surkastuttaa hiustupit ja kaljuunnuttaa pikkuhiljaa. Painoja nostelevilla naisilla on myös sama kohtalo.[/LAINAUS]Iltalehti

Ei kannata näköjään käydä salilla nostelemassa rautaa, jos haluaa pitää tukan päässä.


Positiivisuus ei ole aina perseestä  2

Juttelin viime viikolla erään vanhemman naishenkilön kanssa puhelimessa töissä. Tämä nainen kertoi itkeneensä monta päivää yhden asian takia ja siinä häntä rauhoittelin, kerroin neuvoja ja höpöttelin niitä näitä hänelle ja puhelun päätteeksi hän sanoi, että päätti juuri ettei enää itke tuon ongelmansa takia yhtään kyyneltä.

Tänään kyseinen nainen soitti uudemman kerran, tunnistin hänet jo äänestä ja juteltiin taas niitä näitä, hän kertoi olevansa hyvin stressaantunut ja ettei tiedä kuinka pitkään kestää tätä elämäntilannettaan ja häntä taas autoin ja lupasin lähettää hänelle yhden paperilappusen postitse. Hän siinä puhelimessa kiitti minua vuolaasti ja oli vielä myöhemmin jutellut toisen työkaverini kanssa ja kehunut, että on meillä täällä aikamoinen aarre töissä.

Outoa saada tuollaista palautetta, vaikka tiedänkin etten välttämättä ole ihan tyypillinen tapaus mihin ihmiset on tottunut näissä hommissa, olen turhan empaattinen ja herkkä joskus näihin hommiin mutta ehkä se on ihan hyvä valtti. Välillä kyllä tuntuu siltä, että olen täällä enemmän henkisenä tukena ja psykiatrina asiakkaille, kuin niissä tehtävissä joihin mut on tänne palkattu:D

Voisin ehdottaa, josko mulle avattaisiin sellainen oma "henkinen apu"puhelinlinja johon voi kaikki masentuneet, stressaantuneet ja surulliset ihmiset soitella joiden kanssa voin sitten höpötellä kaikkea taivaan ja maan välistä ja ehkä hieman piristää heidän arkeaan.


Ärripurri  2

Voi luoja, että vihaan tietöitä. Onneksi lähdin ajoissa Finskille fillaroimaan, koska oli helvetilliset tietyöt taas tuossa fillarimatkalla. Luulin katsoneeni tarkkaan reitin, jota kautta tulin Töölöön mutta arvatkaa vaan muistinko enää neljän tunnin kuluttua sitä reittiä jota pitkin tulin - no en tietenkään.

Vesisade sentään kerkesi loppumaan, ennen kuin hyppäsin satulan päälle ja lähdin suuntaa kotia kohden. Vetelin taas ihan ihme reittejä pitkin ja hetken aikaa harkitsin kantavani fillarin raiteiden ylitse, mutta sain hillittyä itseni koska en ollut varma onko kyseiset raiteet "pikajunien" käytössä. Siinä kun ei kerkeäisi sanomaan edes kissa, kun sellainen tulisi siitä ohitse ja ihan niin paljoa en kuitenkaan vielä halua elämästäni päästä eroon, että olisin ottanut tietoisen riskin asian tiimoilta.

Onneksi on kunnon fillari alla, niin voi rypeä metsässäkin, ilman että pitää pelkää että fillari hajoaa x)

Ei kyllä tartte huomenna mennä fillarilla töihin tuon tietyösotkun takia, ostan suosiolla pariksi viikoksi bussilipun vielä vaikken sitä enää ensi perjantain jälkeen tarvitsekaan...


Herkuttelua  7

Oli hieman huono omatunto siitä, että Rontti oli joutunut olemaan liian paljon kotonaan yksin tällä viikolla, joten hain sille sisäfilettä lihatiskiltä. Tämä tiskin takana työskentelevä mies olisi halunnut tulla mulle kissaksi, kun selvisi että ostin kissalle sisäfilepihvin jonka kilohinta oli lähemmäs 50euroa. Koomisinta oli se, että Rontille ei näyttänyt maistuvat tuo pihvi edes vaan se pupelsi mieluummin kissanruokaa kuin arvokkaita pihvipalojaan. Mä tyydyin syömään paprika-kesäkurpitsa-chilisalami -pyttipannua.

Reissulta tarttui mukaan 11 punaviinipulloa sekä kolme litraa vodkaa. Vielä kun olisi aikaa juopotellakin noita. Ollut vähän hyytynyt olo taas jonkin aikaa, josko tämä hektisyys ja vetämättömyys helpottaisi ensi viikolla tapahtuvan muuton jälkeen.


Seuraava