Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on läheisyys.
Edellinen

Imetyksen vaikutukset kestävät pitkään  2

Imetetyt lapset ovat älykkäämpiä ja terveempiä kuin muut. Äidinmaidolla elämänsä aloittaneet ovat muita harvemmin ylipainoisia ja sortuvat harvemmin päihteisiin.

Imettäneet äidit pysyvät muita äitejä terveempinä ja välttävät paremmin useita syöpiä.

Tällaisia tutkimustuloksia ja väitteitä on esitetty imetyksen puolesta. Maailman terveysjärjestö WHO on suositellut hyvin pitkiä täysimetyksiä. Etenkin kehitysmaissa vauvoja uhkaa jopa kuolema, jos äiti ei imetä.

Suomessa imetysmyönteisestä ilmapiiristä puhutaan, mutta päällimmäisenä on hirveä huoli äitien tunteista. Ketään ei saa syyllistää.

Amerikan psykologiyhdistys APA:n tuoreen uutisen mukaan imetyksen kauaskantoiset itsenäiset hyödyt on nyt voitu osoittaa tieteellisesti pitkittäistutkimuksessa.

Aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että imetyksen aloittavat ja sitä jatkavat pitkään useimmiten ulospäinsuuntautuneet, emotionaalisesti tasapainoiset ja tunnolliset äidit.

On ajateltu, että valikoitu äitijoukko saa hyvin pärjääviä lapsia.

Millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia itse imetyksellä on? Yhdysvalloissa alkoi vuonna 1991 pitkittäistutkimus, johon rekrytoitiin vastasyntyneitä kymmeneltä eri paikkakunnalta. Tutkimukseen haluttiin myös vähän koulutettuja (30%) ja etniseen vähemmistöön (13%) kuuluvia äitejä.

Tuoreet äidit vastasivat ensin kyselyyn. Lopulliseen tutkimukseen osallistui 1 272 henkilöä. Perheissä käytiin arvioimassa vanhempien ja lapsen suhdetta kahdeksan kertaa, aina vastasyntyneistä vauvoista yhteentoista ikävuoteen saakka. Perheitä myös videoitiin.

Äidit ja lapset tekivät mm. erilaisia testipelejä ja muita tehtäviä yhdessä, aina lapsen kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Äitiä ja lasta kehotettiin vapaaseen leikkiin vauvan ollessa puolivuotias. Kun lapsi oli 4,5-vuotias tuli äidin ja lapsen tehdä erilaisia yhteistyötä vaativia ongelmanratkaisutehtäviä.

Äidin kohdalla arvioitiin esimerkiksi hänen kykyään kannustavaan läsnäoloon ja lapsen autonomian kunnioitukseen. Äidin mahdollisesta vihamielisyydestä tuli miinuspisteitä.

74,4 prosenttia äideistä oli joskus imettänyt lastaan. Reilu puolet äideistä imetti vähintään kuusi viikkoa ja 26,4 prosenttia imetti ainakin puoli vuotta. Yhdeksän kuukautta imetystä jaksoi äideistä 16,6 prosenttia ja vuoden imetykseen pääsi alle kymmenes.

Vauvan ollessa kuukauden ikäinen äidit tekivät neuroottisuustestin ja kuuden kuukauden kohdalla testattiin vanhempien kasvatusasenteet. Kun lapset olivat kaksivuotiaita, koulutetut tarkkailijat seurasivat perheitä kahden tunnin ajan ja koodasivat 90 kohdan mukaan arvionsa lapsen ja vanhemman välisestä kiintymyssuhteesta.

Pitkään lastaan imettäneet äidit olivat kaikissa lapsen ikävaiheissa muita herkempiä ymmärtämään lapsen tarpeita ja parempia kommunikoimaan lapsensa kanssa.

Esimerkiksi niiden äitien lapset, joita oli imetetty sekä kuuden viikon että puolen vuoden iässä, olivat kaksivuotiaana turvallisemmin kiintyneitä vanhempiinsa kuin vähemmän imetetyt lapset. Vauva-aikana edellisen mittauskerran imetys ennusti aina lapsen parempaa pärjäämistä seuraavalla mittauskerralla.

Imetys lisäsi vain äitien herkkyyttä lapsensa tarpeille. Isien herkkyyteen imetys ei vaikuttanut ollenkaan.

Äidin herkkyys ilmeni parempana vastavuoroisuutena lapsen kanssa, myönteisenä emotionaalisuutena, käytöksen joustavuutena ja parempana kykynä ymmärtää lapsen antamia vihjeitä.

Imetys lisää äidin oksitosiinihormonia ja ilmeisesti vasopressiiniä, joiden tiedetään edesauttavan ihmisen kykyä prososiaaliseen käytökseen. Imetyksen tuoma läheisyys parantaa äidin ja lapsen suhdetta. Imettävät äidit koskettavat enemmän ja lempeämmin lapsiaan kuin muut.

Imetyksen myönteiset vaikutukset pysyivät, vaikka tutkijat poissulkivat äidin koulutuksen, etnisen ryhmän, kasvatusasenteet ja parisuhdestatuksen. Yksinhuoltajien, mustien, matalasti koulutettujen ja emotionaalisesti tasapainottomien on huomattu muita useammin tarttuvan tuttipulloon. Juuri näiden äitien lapset hyötyisivät erityisen paljon rintaruokinnasta.

APA:n mukaan imetys parantaa äidin ja lapsen välistä suhdetta ja sen myönteiset seuraukset ulottuvat pitkälle lapsuuteen.


Vain laiminlyöty kumppani on tyytymätön  1

Onko sinulla mäkättävä vaimo tai murjottava mies? Hänen tyytymättömyytensä saattaa johtua laiminlyödyistä tarpeista.

Tyytymättömän kumppanin tarve läheisyydelle, seksille, yhdessäololle, älykkäälle keskustelulle tai yhteiselle hauskuudelle on ehkä pahasti laiminlyöty.

Jokainen on joskus väsynyt, huonotuulinen tai haluton. Jos parisuhteen toinen osapuoli on koko ajan kiukkuinen tai onneton, kannattaa syy selvittää.

Monessa parisuhteessa työ, harrastukset, karkkipussi, päihteet, kaverit, pelit, some tai salarakas vie oman kumppanin tarvitsemaa aikaa ja tilaa. On täysin normaalia kaivata yhteistä laatuaikaa oman rakkaan kanssa. Parille kannattaa kertoa, jos tuntuu siltä, että omiin tarpeisiin ei vastata.

Parisuhde on vuorovaikutusta. Jos toinen jää mielestään paitsi jostain tärkeästä ja oleellisesti juuri parisuhteelta yleensä odotetusta asiasta, tulisi asiasta voida keskustella rauhassa ja järkevästi.

Yleensä kumppani ei ole tarkoittanut loukata toista tai evätä häneltä mukavia asioita. Useimmat ihmiset haluavat toisilleen hyvää.

Kumppani voi olla niin väsynyt, ettei jaksa huolehtia toisen tarpeista. Hyvä jos pystyy itse sätkimään arjesta läpi. Joutuuko hän kenties tekemään niin paljon ansio- tai kotitöitä, ettei hän yksinkertaisesti ehdi huomioimaan sinua?

Joskus toinen on niin tarvitseva, ettei kukaan aikuinen ihminen voi vastata hänen tarpeisiinsa. Silloin on syytä mennä ammattiauttajalle selvittämään kovan tarvitsevuuden syitä.

Toisinaan odotukset kumppania kohtaan ovat ylimitoitetut. Hyvä parisuhde tarjoaa yleensä paljon tai vähintään jonkin verran läheisyyttä, kumppanuutta, seksiä, turvaa ja yhdessäoloa. Jos toinen odottaa parisuhteelta jatkuvaa tarpeiden tyydytystä kaikilla elämän osa-alueilla, ei tällaiseen rakkauteen yleensä kukaan pysty, eikä tarvitsekaan pystyä.

Tasapainoinen terve aikuinen toteuttaa itseään myös työssä, harrastuksissa, omien kavereiden kanssa yms. Kahden aikuisen ihmisen onnellisessa suhteessa on aika usein kaksi omasta elämästään nauttivaa ihmistä. Kaksi ihmistä, jotka molemmat antavat ja saavat.


Himokas nainen pelottaa miestä  20

Tuoreen parisuhteen kehitystä on aiemmin tutkittu erilaisten sitoutumistyylien pohjalta. On huomattu, että kiintymys vaikuttaa ihmisten seksuaalisuuteen. Israelilaistutkijoiden ryhmä halusi selvittää, miten asia toimii toisinpäin.

Vähentävätkö seksuaalinen halukkuus ja emotionaalinen läheisyys orastavan parisuhteen kiintymykseen liittyvää epävarmuutta?

62 juuri deittailun aloittanutta paria osallistui kahdeksan kuukautta kestävään tutkimukseen, jossa pariskuntia tarkkailtiin ja tutkittiin kolmeen otteeseen. Ensimmäisellä tutkimuskerralla parit keskustelivat suhteensa seksistä ja tutkijat tarkkailivat heidän seksuaalisen halukkuutensa ja emotionaalisen läheisyytensä määrää.

Tutkittavien kyseiseen uuteen suhteeseen liittyvää kiintymysahdistusta ja välttelyä selvitettiin joka tutkimuskerralla. Tulokset erosivat sukupuolen mukaan.

Miesten osoittama seksuaalinen halukkuus kumppania kohtaan ennusti sekä miesten että naisten suhteeseen liittyvien epävarmuustekijöiden vähenemistä. Ts. se että mies tuntee voimakasta halua naisystäväänsä kohtaan vahvistaa molempien mielestä parisuhdetta.

Sen sijaan naisen selvä seksuaalinen halukkuus miesystävää kohtaan esti miehen epävarmuuden vähenemistä, eli piti miehen varpaillaan parisuhteessa. Naisen osoittama läheisyys sai miehen suhteeseen liittyvän epävarmuuden vähenemään.

Nainen näyttäisi kiintyvän mieheen seksin perusteella, ja mies näyttää varmistuvan naisestaan, kun tämä on sitoutunut tunnetasolla. Voiko tämä olla totta?

Moran Mizrahi, Gilad Hirschberger, Mario Mikulincer, Ohad Szepsenwol and Gurit E. Birnbaum: Reassuring sex: Can sexual desire and intimacy reduce relationship-specific attachment insecurities? European Journal of Social Psychology, June 2016.


Sääteleekö seksi kodin ilmapiiriä?

Erilaisissa tutkimuksissa on yritetty selvittää parisuhteen onnellisuuden ja seksin suhdetta. Useimmissa tutkimuksissa saadaan tulokseksi, että tyydyttävä seksielämä korreloi parisuhdetyytyväisyyden kanssa. Vain pieni osa ihmisistä kokee seksittömän liiton todella onnelliseksi.

Jotkut yhdysvaltalaistutkijat ovat alkaneet epäillä kulttuuristen odotusten vaikuttavan onnellisuuden ja tyytyväisyyden kokemuksiin. Miksi muuten juuri kerran viikossa rakastelevat, eli kaikista keskimääräisimmän yhdyntäaktiivisuuden harrastajat, olisivat kaikista tyytyväisimpiä?

Hollantilais- ja belgialaistutkijat halusivat tutkia pariskunnan seksielämää luonnollisessa ympäristössä. Heidän mukaansa seksielämä on monimutkainen kahdenkeskinen ja herkkä asia, jonka mallintamisessa kannattaa selvittää pariskuntien oikeata parisuhde-elämää molempien näkökulmasta.

Heteropariskunnat pitivät kolmen viikon ajan sähköistä päiväkirjaa omasta mielialastaan, omasta ja toisen käytöksestä ja parisuhteeseen liittyvistä tunteistaan, ja nämä kirjattiin joka päivä ylös iltaisin. Lisäksi parit kirjasivat aamuisin havaintonsa suhteen seksuaalisesta aktiivisuudesta, fyysisestä läheisyydestä sekä itsetyydytyksestä. Näin tutkijat uskoivat saavansa selville parien päivittäisten kohtaamisten, kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen ja seksielämän ajallisen yhteyden. Mitkä asiat vaikuttavat fiiliksiin ja toisaalta seksin harrastamiseen?

Hyvä mieliala, kivat teot, vaimon positiiviseksi koettu käytös ja parisuhteeseen liittyvät positiiviset tunteet ennustivat miehillä lisääntyvää seksuaalista toimintaa ja fyysistä läheisyyttä. Seksi ja läheisyys taas voimistivat miesten hyväntuulisuutta, ja he kokivat puolison käytöksen ja parisuhteen myönteisesti seuraavana päivänä. Kumppanin mielialat ja käytös vaikuttivat voimakkaasti miesten kokemaan läheisyyteen.

Naisilla samantyyppiset positiiviseksi koetut asiat päivän mittaan ennustivat seksuaalista toimintaa myöhemmin. Naisilla seksi ei niinkään vahvistanut seuraavan päivän mielialaa tai käytöstä, vaan vaikutti enemmän naisten parisuhdeorientaatioon. Kaikki päivän aikaiset tapahtumat vaikuttivat naisten kokemaan parisuhteen läheisyyteen. Naiset kokivat edellisen päivän läheisyyden vielä seuraavana päivänä myönteisenä fiiliksenä parisuhteesta.

Miehet kokivat masturbaation eri lailla kuin seksin vaimon kanssa. Miesten mielestä itsetyydytys oli negatiivisesti yhteydessä parisuhteeseen.

Tutkijoiden mukaan seksillä ja intiimiydellä on tärkeä säätelevä vaikutus parisuhteeseen. Ne vahvistavat suhteen myönteistä ilmapiiriä. Tutkimus antaa myös selviä viitteitä siitä, että parisuhteen laatu arkielämän päivittäisissä kohtaamisissa vaikuttaa siihen, ollaanko sellaisella tuulella, että seksin harrastaminen kiinnostaa.

Dewitte M., Van Lankveld J., Vandenberghe S., and Loeys T.: Sex in its daily relational context. The Journal of Sexual Medicine. December 2015.


Seksiuskomukset voivat ajaa parisuhteen lukkoon  6

Yksi parisuhteen seksin kannalta turmiollisin uskomus on Väestöliiton mukaan ”mies on aina valmiina”. Miehillä on asiantuntijoiden mukaan muutenkin paljon paineita seksielämässä. Jos nainen luulee, että miehen on oltava automaattisesti aina innokas seksiin, tulee molemminpuolisia pettymyksiä.

Naisten seksielämää ehkä eniten haittaavat uskomukset liittyvät orgasmin saantiin ja alistumiseen. Naiset saavat syyllisyyden- ja huonommuudentunteita, jos eivät saa yhdynnässä orgasmia. Jotkut ihmiset luulevat edelleen, että naisen on oltava sängyssä alistuva ja että hänen on yritettävä kaikin puolin vain miellyttää miestä, jopa orgasmin teeskentelyyn asti.

Läheisyyden ja seksin sekoittaminen liikaa toisiinsa voi saada koko parisuhteen ihan lukkoon. Pariskunnalla pitäisi olla mahdollisuus läheisyyteen, halailuun ja suukotteluun ilman että se aina johtaa seksiin. Monet haluttomuudesta kärsivät kokevat kaiken hyväilyn ahdistavana, koska pelkäävät joutuvansa vastentahtoisesti harrastamaan seksiä.

Yksi heteromiehiä ja -naisia erottava läheisyyteen liittyvä lukko on Väestöliiton mukaan seksin merkitys eri sukupuolille. Naisen on voitava luottaa mieheen ja tuntea olevansa rakastettu ennen kuin hän voi antautua nautintoon. Ensin tulee läheisyys, sitten vasta seksi. Mies taas tuntee läheisyyttä ja luottamusta naiseen vasta harrastettuaan seksiä tämän kanssa. Nämä kaksi erilaista tapaa kokea asiat voivat johtaa pariskunnan täydelliseen pattitilanteeseen.

Naiselle intiimiyden huippu on siis seksi, miehelle taas tunteiden näyttäminen.
Vai onko tämä Väestöliiton esittämä seksilukko taas vain yksi osoitus vääristä seksimyyteistä?


Parisuhdeteatteria

"I want to lick your pussy."

Aha. Hui.

"I love to lick your pussy."

Öö. Tätäkö tää on nyt kaksi tuntia?

Nuori nainen haluaa naista näyttämön laidassa. Toisella laidalla hieman vanhempi nainen alkaa kiemurrella ja läähättää, pimpin perässä hänkin.

Jotain lesbonäytelmääkö tultiin katsomaan? Kyllä ja ei.

"Onhan tää nyt vähän kiusallista!", kommentoi näytelmän ainoa mies, ja alkaa neuvoa näytelmän ohjaajaa, eli siskoaan, joka tekee omaelämäkerrallista näytelmää homoksi heräämisestään.

Ensimmäinen näytös on ehkä parasta teatteria tällä hetkellä. Hyvä teksti, mahtava rytmi, hienot näyttelijät, ja harvinaisen uskottava ja luonteva tarina nuoren naisen elämästä, ja noloista seksikokemuksista.

Omat kokemukseni eivät vastaa mitään näytelmässä esiintyvää, ja silti uskon kaiken, mitä lavalla kerrotaan.

Suorasukaista, mutta herkkää, raadollista, mutta lempeää, ja ihanan estynyt minäkertoja, joka kuitenkin paljastaa kaiken.

Alun lesboilu jää tavallaan taustakertomukseksi, sillä näytelmä käsittelee ihmiseksi kasvamista ja parisuhteen kuvioita. Parisuhde voisi olla mikä tahansa parisuhde, vaikka heterosellainen.

Pari rakastaa, pari riitelee, parilla on seksiongelmia, jotka johtunevat läheisyyden osoittamisen vaikeudesta. Pari menee terapiaan. Terapiakohtaus on huippuhauska.

Toinen on itsestäänselvyys. Yksi vähän toteuttaa itseään. Toinen rakastuukin toiseen.

Liikuttavaa, hauskaa, tunnistettavaa.

Pari lojuu sohvalla kuin mikä tahansa pari millä tahansa sohvalla jossain päin Eurooppaa.

Millaista on tulla kaapista omalle isälleen? Nähtävästi vaivaannuttavaa, vaikka asia olisi isälle ihan tuttua, koska isällä on paljon homokavereita.

Mistä sen tietää onko työkaveri homo? Onko oma lapsi homo? Onko oma puoliso homo?

"Kyllä sen tietää!"

Ei sitä aina tiedä.

Onko sillä väliä?

Joskus on.

Kävin katsomassa näytelmän heteroiden ja homojen kanssa. Mieshomon ensimmäinen kommentti oli: "Tässä oli meille paljon vähemmän!" (Homoille ja heteronaisille siis. Näytelmässä paljastetaan ainakin kahden naisen tissit, mutta vain yhden miehen pakarat.)

Tavallaan näytelmä ei poikkea merkittävästi länsimaisesta normista. Jotenkin objektina on taas nainen. Naiskatsojalle asetelma on tuttu. Jotain pientä hämminkiä tyypilliseen objektiasetelmaan tuo lesbo minäkertoja, ja se, että kertoja haluaa murtaa perinteisen, eli miehen, näkökulman.

Katsoja ei tunne missään vaiheessa oloaan likaiseksi tai loukkaantuneeksi, vaikka kertoja kuvailee halujaan tai muiden haluja. Se on aika raikas kokemus. Suosittelen.

Q-teatteri: Jotain toista


Huono äiti  7

Ihmisillä syntyy erilaisia mielikuvia huonoa äitiä ajatellessaan. Yhden mielestä hän on huolimaton päihteidenkäyttäjä, toisen mielestä kylmäverinen nipo ja diktaattori.

Mistä huonot äidit tulevat? Ilmeisesti osa saa jo syntymälahjana huonot eväät huolehtijaksi. Toisilla kehno lapsuus heikentää mahdollisuuksia hyvään äitiyteen.

Lääkäri Marianne J. Legato on tutkinut paljon hormonien vaikutusta ihmisen käytökseen. Hänen mukaansa äitiydestä vähemmän nauttivat naiset omaavat muita vähemmän reseptoreita nautintoa tuottaville läheisyyshormoneille.

Oman lapsen sively nostaa esimerkiksi dopamiinitasoa. Hellittely kohottaa myös oksitosiiniarvoja. Omien rakkaiden ajattelu tai näkeminen lisää serotoniinia. Kaikille ei edes läheisimpien ihmisten läheisyys tuo samanlaista mielihyvää kuin muille.

Psykologi Anne Storey tutki odottavien parien hormonitasoja raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Stressihormoni kortisolin tason nousua ei aina pidetä kivana ilmiönä, mutta mitä korkeampi kortisolin taso tuoreella äidillä oli, sitä herkemmin ja myötätuntoisemmin hän reagoi lapseensa. Äideillä kortisoli parantaa muistia ja nopeuttaa vauvanhoidon niksien opettelua.

Myös prolaktiinitaso vaikutti hoivakäyttäytymiseen. Korkea määrä teki hyvän hoitajan.

(Lasta odottavat isät kokivat myös hormonimuutoksia jo ennen lapsensa syntymää. Sekä prolaktiinin että kortisolin tasot nousivat ja testosteronin taso laski. Nämä muutokset valmistavat miestä lapsen hoitajaksi. Muutokset tapahtuvat parhaiten miehille, jotka ovat vaimonsa lähellä odostusaikana ja synnytyksen jälkeen.)

Paljon ympäristön tukea saaneet naiset ovat yleensä muita parempia äitejä. Heidän ei tarvitse hermoilla yhtä paljon kodin rakentamisesta tai taloudellisista huolista.

Monet äidit rakastuvat lapseensa jo kohdussa ja ajattelevat tuntevansa lapsensa heti synnytyksen jälkeen. Toiset taas pitävät sisällään liikkuvaa olentoa muukalaisena, kaameana tunkeutujana, joka ei kuulu kehoon. Lapsen synnyttyä äiti ei ymmärrä, miksi makkara laitetaan hänen rintansa päälle, eikä huonoimmassa tapauksessa pysty sietämään omaa lastaan ollenkaan.

Osa äideistä ei tunne mitään vauvaansa kohtaan. Olento on kuin vieras, josta täytyy pitää huolta vuorokauden ympäri. Tunteiden puuttuminen aiheuttaa monelle äidille syyllisyydentunteita.

Lapselleen tiuskiva äiti huomataan varmaan helpoiten. Monen asiantuntijan mukaan lapselle paljon vaarallisempi on välinpitämätön ja tunnekylmä äiti. Lapsi ei saa sellaista lämmintä ja läheistä vuorovaikutusta, jota hän kehittyäkseen onnelliseksi ihmiseksi tarvitsee.

Erityisen haitallisena pidetään myös ailahtelevaa äitiä. Lapsen turvallisuudentunne on uhattuna, jos äidin mielialat ja käytös vaihtelevat kaiken aikaa. Välillä lämmin ja rakastava, seuraavassa hetkessä varsinainen hirviöäiti, voi olla todella pelottava hahmo.

Yksi huonon äidin merkki on aika erikoinen: tutkijat väittävät, että vauvan oikealla kädellä kantaminen kertoo äidin huonoista hermoista ja depressiosta. Suurin osa tasapainoisista sekä vasen- että oikeakätisistä äideistä tuuditteli lastaan vasemman käden päällä.

https://www.dur.ac.uk/news/newsitem/?itemno=5689

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/pahoinpitely_muuttaa_lapsen_aivoja


Ovulaatio parisuhteessa on miehen seksikkyystesti  7

Kaikki tietävät, että naiset ovat yleensä halukkaimmillaan silloin kun ovat hedelmällisimmillään, eli ovulaation aikana.

Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että naiset ovat kuukautiskierron puolivälissä kaikista kiinnostuneimpia maskuliinisista, seksikkäistä miehistä. Loppukuukauden aikana useimmat naiset priorisoivat kivoja, kilttejä ja fiksuja miehiä.

Tutkijat kiinnostuivat pitkässä parisuhteessa olevien naisten tuntemuksista. Suurin osa naisista ei vaihtele kumppania kuukautiskierron mukaan, vaan useimmat pysyvät saman miehen kanssa hormonimyllerryksen tasosta toiseen.

Mitä tapahtuu vakisuhteessa kierron eri vaiheissa?

Kalifornian yliopiston psykologien tutkimuksessa selvisi (http://goo.gl/2fvb6A),
että naiset, jotka pitävät miehiään vähemmän seksuaalisesti haluttavina, olivat kaikista tyytymättömimpiä kumppaniinsa juuri parhaan hedelmällisyyden aikana. Epäseksikkäiksi koetut miehet tuntuivat vähemmän läheisiltä ja naiset suhtautuivat paljon kriittisemmin heidän vikoihinsa kuin muina aikoina kuukaudesta.

Seksikkäiden ja vetovoimaisten miesten vaimot taas tunsivat ovulaation aikana olevansa erityisen läheisiä miehensä kanssa. He kokivat silloin myös voimistuvaa parisuhdetyytyväisyyttä.

Tutkitut naiset eivät aikoneet ryhtyä mihinkään toimiin hormonien heilahtelun takia. Hedelmällisyysaikana tyytymättömät vaimot eivät suunnitelleet muita naisia useammin eroa.

Tutkijoiden mukaan naiset ovat alunperin valinneet puolisonsa tietyn seksikkyys- ja isyys -kombinaation mukaan, joten ajoittainen halun ja kiintymyksen vaihtelu ei tule heille yllätyksenä. Seksikkyyttä korostavat naiset hyötyvät hedelmällisinä päivinä ja muut ehkä kaikkina muina päivinä.

Naiset, kuulostaako tutulta? Oletteko huomanneet mitään tämän suuntaista?

Tutkijat kirjoittavat, että yleensä naiset tietävät, että muutamana päivänä kuukaudesta fiilikset voivat vaihdella paljonkin, mutta kaikki eivät ehkä tiedosta, miten voimakkaasti biologiaan pohjautuvasta asiasta on kysymys.

Miehet eivät todellakaan ole ainoita lisääntymisvietin viemiä ihmisen edustajia.

Scientific American: Women´s Fertility and Mood Fluctuate in Tandem. 18.9.2013.


Seksipuheita  1

Puhutko kumppanisi kanssa seksistä? Oletko huomannut seksipuheilla olevan yhteyttä muuhun parisuhde-elämään?

Luin erilaisia alan asiantuntijoiden kirjoituksia. Suomessa seksologit ja parineuvojat kehottavat usein puhumaan omista (seksi)toiveista ääneen. Kerro mitä toivot, kerro mistä pidät ja niin edelleen.

Lueskelin myös amerikkalaisia psyko-alan lehtiä. Siellä päiviteltiin, miten vähän me (jopa pitkissä suhteissa) tiedämme toistemme toiveista ja fantasioista. Jostain syystä seksi on intiimissäkin suhteessa salainen mystinen alue.

Ehkä toiveiden verbalisoiminen (tai miksei niiden näyttäminen tai ohjaaminen nonverbaalistikin) auttaa onneen. Jotain voi jättää hämärän kaapujen alle haaveiltavaksi.

Maailma on täynnä seksi- ja pornoviestintää, mutta monet ihmiset harrastavat ihan oikeaa seksiä toisen ihmisen kanssa yhä harvemmin.

Jos seksipuheessamme on jotakin laadullisesti väärää?

Löysin myös tieteellisen tutkimuksen verbaalisesta seksiviestinnästä ja avio-onnesta. Jon A. Hess ja Tina A. Coffelt tutkivat avioparien käyttämää seksiterminologiaa ja avioliiton ominaisuuksia.

Kyselytutkimuksessa selvisi, että pariskunnat puhuvat seksistä mm. kliinisin termein, slangilla ja yleiskielellä. Kielenkäytöllä näytti olevan selvä yhteys parisuhdetyytyväisyyteen, suhteen läheisyyteen ja siihen, kuinka tyytyväisiä kumppanit olivat liiton seksikommunikaatioon.

Seksipuhe korreloi, varsinkin slangin osalta, tyytyväisyyden ja läheisyyden kanssa. Erityisen voimakas yhteys oli naisten kohdalla.

Tietysti voi olla, että tyytyväiset parit, joilla on läheinen suhde ja hyvä seksielämä, uskaltavat puhua enemmän seksistä. (Huonossa suhteessa ei ehkä kannata alkaa yhtäkkiä toitottaa hirveää pornosanastoa kumppanille erotiikan toivossa.)

Suomessakin seksologit ovat tähän suuntaan vihjailleet. Seksistä nauttivat parit kehittelevät ihan omaakin sanastoa ja hassuja hellittelynimiä toisilleen ja sukuelimilleen.

Miltä kuulostaa? Puhutko kumppanin kanssa seksislangia? Onko oma suhteesi täynnä läheisyyttä ja hyvää seksiä?

Sossu-ukkelin viisi vinkkiä seksikommunikaatioon:
http://www.psychologytoday.com/blog/fixing-families/201308/five-ways-communicate-about-sex

Hess & Coffelt: Verbal Communication about Sex in Marriage: Patterns of Language Use and Its Connection with Relational Outcomes. Journal of Sex Research. Volume 49, Issue 6, 2012.


Seksi on paha asia  29

Seksiä kohdellaan kielteisenä ilmiönä. Seksiä piilotellaan. Siitä puhutaan pahaa, sitä varoitetaan harrastamasta. Eikä kukaan puhu siitä hyvää ensimmäiseksi. Kukaan ei ylistä sitä hyvänä, tarpeellisena asiana; sen harrastamiseen ei kannusteta. Kukaan ei edes mielellään myönnä harrastavansa seksiä.

Kun kirjoituksiani kommentoidaan täällä Cityssä, ovat melkein kaikki kommentit kielteisiä. Harva asennoituu seksiin myönteisesti, hyväntahtoisesti ja ymmärtävästi.

Kaikissa valtavirran elokuvissa seksi on paha asia. Muistelkaapa Musta jää, Miehen työ ja Levottomat-sarja. Missään niistä ei seksiä esitetä ihanana, myönteisenä asiana. Päinvastoin, paha syntyy juuri seksin ansiosta. Itse asiassa, en muista yhtään elokuvaa, jossa seksi esitettäisiin myönteisenä. Vai voisiko James Bond -elokuvien siloiteltua sankariseksiä pitää myönteisenä? Tosin uusimmissa Bond-elokuvissa seksin määrää on vähennetty ja väkivaltaa lisätty, arvatenkin, koska seksi on angloille aikaisempaa entistäkin kielteisempää.

Kuvitelkaa maailmaa, jossa nuorille, jopa lapsille, kerrottaisiin, että seksi on hyvä asia. Ihanaa läheisyyttä, joka yksinkertaisesti tuntuu hyvältä. Tarpeellista hyvää. Kuka tai mikä taho välittää tällaista kuvaa?

Vaan mikä on ensimmäinen asia seksistä, jonka kuulet? Todennäköisesti, ollessasi lapsi, joku aikuinen puhui jotain seksistä, mutta kun höristit korviasi, hän vaikeni. Jos yritit selvittää asiaa, ehkä hymyiltiin, mutta sitten joku kuittasi asian jollain harhaanjohtavalla lauseella. Sinulle jäi kuitenkin mieleen häiritsevä mielikuva, jota halusit myöhemmin selventää. Vaistosit salaperäisyyttä, häpeää.

Koulussa opettaja yritti urheasti kertoa seksistä, mutta aihe käsiteltiin nopeasti ja pintapuolisesti. Varoiteltiin aloittamasta seksiä liian aikaisin. Ihmettelit, mitä tarkoittaa 'liian aikaisin'. Jos mieli teki koskettaa naista, kyrpä seisoi, mutta ikää oli 14, oliko se liian aikaisin? Jos se oli liian aikaisin, niin miksi se oli liian aikaisin? Mitä piti odottaa? Kypsymistä aikuiseksi, tunne-elämän kehittymistä. Milloin tietää, että on kypsä? Onko siihen joku mittari, kuten joulukinkulle?

Asiasta kiinnostuneet alle 10-vuotiaat tietävät, että miehen sukuelin seisoo ja se työnnetään naiseen sisään. Ja jos eivät tiedä, johtuu se siitä, että se ei kiinnosta. Silti asian julkista käsittelyä paheksutaan, koska se on kuulema haitallista. Onko jossain todistettavasti koitunut jollekin lapselle haittaa siitä, että hänet on tehty asiallisesti tietoiseksi siitä, miten ihminen käyttäytyy? Vai olisiko sittenkin niin, että asian tekee haitalliseksi pelokkaiden vanhempien seksin paheksuminen? Tapa käsitellä seksiä siten, että lapsi säikähtää ja alkaa pelätä aihetta?

Mistä siis on kysymys? Maailman paras asia, joka virallisesti on pahin asia. Samassa kategoriassa huumeiden ja väkivallan kanssa. Miten tähän on päästy?

En ole koskaan kuullut kenenkään suoraan sanovan, miksi seksi on paha asia. Jos kysytään virallisesti kantaa seksistä, tietenkin sanotaan, että se on hyvä asia. Mutta seisovaa kyrpää ei saa näyttää mediassa. Miten ihmeessä joku voisi saada trauman nähdessään peniksen seisovan? Oikeasti. Mistä on kysymys? Onko todella niin, että jos ihminen näkee, kuulee ja tiedostaa seksin olemassaolon myönteisenä asiana, siitä on hänelle haittaa?

Voi tulla raskaaksi tahtomattaan, voi saada sukupuolitaudin. Siinä kait suurimmat syyt välttää seksiä, kieltää kokemattomia nuoria harrastamasta. Mutta kyse on vähän samasta asiasta kuin jos kiellettäisiin autolla ajo sen takia, että voi ajaa kolarin. Ihan varmasti joku aina ajaakin kolarin, jopa kuolee. Mutta pitääkö sen takia olla ajamatta? Voiko oppia ajamaan ajamatta?

Seksiä voitaisiin verrata vessassa käymiseen. Nämä toiminnot ovat luonnollisia ja tarpeellisia, mutta niitä ei julkisesti paljastella. Näiden ero on kuitenkin siinä, että vessassa käymisen oppii, kun antaa rullan paperia käteen, mutta seksin harjoittamista eivät toiset opi koko elämänsä aikana. Koska seksi on häpeällisen salaista.

Ihmiset ovat erilaisia.

Edellinen