Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on stressi.

Y-sukupolven huonot tavat

Milleniaalit eli Y-sukupolven edustajat stressaavat ikäryhmistä eniten, väittää American Psychological Association. Nuorilla aikuisilla on myös eniten ahdistusta, unihäiriöitä, syömisongelmia ja työhuolia.

APA:n Stress by Generation -tiedeuutisen mukaan amerikkalaisväestön elämänhallinta näyttää heikkenevän sitä enemmän, mitä nuoremmista aikuisista on kyse. Johtopäätökset perustuvat Stress in America -tutkimukseen.

Y-sukupolvi on myös kaikista huonoin lievittämään stressiä ja ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja. Nuoret aikuiset käyttävät muita ikäryhmiä enemmän huonoja stressinhallintakeinoja, kuten juopottelua, syöpöttelyä, tupakointia ja lohtushoppailua.

Milleniaaleista 39 prosenttia sanoi stressinsä vain pahentuneen edellisen vuoden aikana. Kolme neljäsosaa stressaa työstä. Myös raha-asiat aiheuttavat ahdistusta.

Yli puolet oli stressin takia valvonut yöllä viimeksi kuluneen kuukauden aikana, ja 44 prosenttia tunsi itsensä ärtyneeksi tai vihaiseksi. 62 prosenttia on yrittänyt keksiä rentoutumiskeinoja, mutta vain 29 prosenttia on onnistunut lievittämään stressiä.

Nuorista aikuisista vain 27 prosenttia syö terveellisesti ja vajaa kolmannes nukkuu riittävästi.

The Huffington Post on listannut kahdeksan huonoa tapaa, joiden takia milleniaalit ovat stressaantuneita, ahdistuneita ja epätuotteliaita.

1. Huonot yöunet. Jatkuva kännykän, padin tai kannettavan räplääminen pilaa unirytmin ja verottaa sekä unen pituutta että laatua.

2. Kehnot ravintotottumukset. Syödään mitä sattuu ja koska sattuu. Nuorilla aikuisilla on liian pitkät ateriointivälit, jolloin verensokeri laskee liian alas. Väsyneenä mätetään epäterveellistä ruokaa liikaa, ja saadaan verensokeri liian ylös. Terveellistä ruokaa pitäisi nauttia pieniä annoksia muutaman tunnin välein, jotta stressi pysyisi loitolla ja tuottavuus korkealla.

3. Liikaa kahvia. Jatkuva kofeiinin litkiminen aiheuttaa sydämen pamppailua, hikoilua ja seinille hyppimistä. Hermostuneena on vaikea saada asioita tehtyä hyvin. Liiallinen kahvinjuonti voi myös aiheuttaa kehon kuivumista.

4. Istuminen. Joidenkin tutkimusten mukaan jatkuva istua röhnöttäminen aiheuttaa ahdistuneisuutta. Enemmän aikaansaava ihminen harrastaa taukojumppaa ja pyrähtelee välillä hakemaan vaikka lasin vettä. Töitä kannattaa myös välillä tehdä seisten.

5. Puhelin. Amerikkalaisopiskelijat käyttävät kännykkää keskimäärin yhdeksän tuntia päivässä. Puhelin on kiva ja hyödyllinen kapistus, mutta puhelinviihde ja pelit nostavat keskushermoston aktiivisuutta aiheuttaen hermostuneisuutta ja lisääntyvää ahdistuneisuutta. Jatkuva somessa roikkuminen on yhteydessä masennukseen.

6. Aina saavutettavissa. Nuorten mielestä kahdeksasta neljään konttorilla kykkiminen on älyttömyyden huippu. Ihminen voi olla töissä missä ja milloin vain. Ongelmana on jatkuva varuillaanolo. Oman mielenterveyden ja mielenrauhan takia kannattaisi välillä estää työn tunkeminen yksityiselämään, ts. sulkea puhelin ja tietokone ja koko ulkomaailma vaatimuksineen, ja keskittyä johonkin muuhun kiinnostavaan.

7. Netflix ja chillailu sohvalla. Monet nuoret aikuiset kertovat rentoutuvansa hyvän leffan tai sarjan parissa, mutta tutkimus sanoo muuta. TV:n töllöttäminen ei oikeasti vähennä stressiä, vaan telkkarin tai tietsikan ääressä chillaavat ovat muita ahdistuneempia ja masentuneempia. Lyhytaikainen lepo tekee toki hyvää, mutta varsinaisen virkistymisen saa paremmin kävelylenkillä tai puuhastelemalla jotakin kivaa tai hyödyllistä.

8. Ahdistuneiden seura. Moni ajattelee samanhenkisen seuran auttavan, mutta jos aina hakeutuu muiden stressaantuneiden tai masentuneiden ryhmään, ei ole mitään mahdollisuuksia piristyä tai reipastua. Itse asiassa negatiivisuus tarttuu ja syvenee. Kannattaa hakeutua sellaisten ihmisten seuraan, jotka saavat olon tuntumaan paremmalta. Hyvän tapaamisen jälkeen olo on hyvä, tasapainoinen ja tyyni. Ikävät ihmiset vaarantavat kaikkien terveyden.

Jatkuva stressi ja ahdistuneisuus voivat pitkittyessään aiheuttaa mm. sydänvaivoja, migreeniä ja suolisto-oireita. Nuorena on helpompi muuttaa tapoja kuin vanhana. Miksi ei aloittaisi jo tänään?


Miesten seksiongelmien syyt voivat löytyä kotoa  9

Miesten seksuaaliongelmien syitä on etsitty fyysisistä sairauksista ja mielenterveysongelmista. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että miesten seksiongelmat aiheuttavat ongelmia parisuhteeseen.

Millaista on seksuaalielämän ongelmista kärsivien miesten kotielämä? Onko kodin ilmapiirillä yhteys miesten ongelmiin?

Kaikki ongelmat eivät johdu parisuhteesta, vaan miehellä voi olla muitakin stressin aiheuttajia. Stressitekijät saattavat heikentää parisuhteen intiimielämää. Italialaiset tutkijat halusivat selvittää aiemmin laiminlyötyä tutkimusaluetta: perheen sisäisten konfliktien vaikutusta parisuhteen seksiin.

3 975 seksuaaliterveysklinikalle ensikäynnille tulevaa miestä osallistui terveystutkimukseen, jossa selviteltiin erilaisia mahdollisesti seksiongelmiin liittyviä tekijöitä. Erilaisten terveysseikkojen haarukoimisen lisäksi miehet vastasivat kyselyyn, jossa piti arvioida kodin ihmissuhteita.

Miesten piti vastata kahteen perheongelmia selvittävään strukturoituun kysymykseen. Onko kotona mitään konflikteja? Onko sinulla vaikea suhde kumppaniisi? Vastausvaihtoehtoina oli 0= normaalit suhteet, 1= riitoja silloin tällöin ja 2= aina tai jatkuvasti riitaa.

Kolmannes miehistä koki paljon ongelmia ja konflikteja perheen sisällä. Viidesosa miehistä oli huonoissa väleissä puolisoonsa. (Seksiongelmista kärsivät miehet näyttivät siis olevan paremmissa väleissä vaimoonsa kuin muihin perheenjäseniinsä.) Sekä vaimon että muun perheenjäsenen kanssa riitelevät miehet kärsivät selvästi muita enemmän erilaisista mielenterveyteen liittyvistä ongelmista.

Perhe- ja parisuhdevaikeudet olivat selvästi yhteydessä ahdistuneisuuteen, masennusoireisiin ja seksiongelmiin. Seksuaaliongelmat olivat sekä itseraportoituja (esimerkiksi erektio-ongelmia tai liiallista seksuaalista halukkuutta) että kliinisissä testeissä esiin tulleita. Myös potilaan ilmoittamat vaimon seksuaalitoimintoihin liittyvät tekijät olivat selvästi yhteydessä parin tai perheenjäsenten välisiin konflikteihin kotona.

Tutkijoiden mukaan kodin ihmissuhteilla ja ilmapiirillä voi olla aiemmin luultua vakavampi vaikutus miesten seksuaalielämän ongelmiin. Seksuaalisuus ja hyvinvointi ovat kietoutuneet toisiinsa monimutkaisesti, eikä syy- ja seuraussuhteiden selvittäminen ole kovin helppoa.

Valentina Boddi, Egidia Fanni, Giovanni Castillini, Alessandra Daphne Fisher, Giovanni Corona, Mario Maggi: Conflicts Within the Family and Within the Couple as Contextual Factors in the Determinism 0f Male Sexual Dysfunction. The Journal of Sexual Medicine. December 2015.


Miten stressi vaikuttaa parisuhteeseen?  1

Stressistä valittaminen tuntuu olevan tavallisen ihmisen päivittäinen puheenaihe. Miten stressi vaikuttaa parisuhteeseen?

Kansainvälinen psykologien tutkimusryhmä halusi testata naisten ja miesten kykyä auttaa stressaantunutta kumppania. Erilaiset aiemmat mallintamiset ovat antaneet ymmärtää, että naiset olisivat miehiä parempia tukemaan kumppaniaan parisuhteessa. Varsinaisissa behavioraalisissa tutkimuksissa tätä eroa ei kuitenkaan ole voitu näyttää todeksi.

Yleinen käsitys naisten paremmista ihmissuhdetaidoista on laitettava siis stressitestiin. Kun pariskuntia tarkkaillaan, huomataan että useimmiten miehet osaavat olla tarvittaessa tukena puolisolleen ihan yhtä hyvin kuin vaimotkin. Guy Bodenmann, Nathalie Meuwly ja Janine Germann Zurichin yliopiston psykologian laitokselta, Fridtjof W. Nussbeck Bielefeldin ylipistosta, Markus Heinrichs Freiburgin yliopistosta ja Thomas M. Bradbury UCLA:n psykologian laitokselta testasivat pariskuntien tuen antamista stressaantuneelle kumppanille.

Observointitilanteessa ei-stressaantuneet miehet ja naiset olivat suurin piirtein yhtä hyviä auttamaan stressaantunutta puolisoa.

Ryhmä ennusti miesten tuen heikkenevän heti heidän oman stressitasonsa noustessa. Tämä ennuste piti paikkansa vain tilanteissa, joissa hyvin stressaantuneen vaimon viestintä hyvin stressaantuneelle miehelle oli emotionaalissävytteinen. Kun naiset ilmaisivat tuen tarvettaan mahdollisimman epätunteellisesti, neutraalisti ja asiallisesti, osasivat miehetkin tukea puolisoaan, omista paineista huolimatta.

Miesten kyky tukea kumppaniaan ei siis ole keskimäärin heikko, vaan vain hieman rajoittunut kovan paineen alla. (Onko miehille kehittynyt evoluution aikana sellainen ominaisuus, ettei heillä ole aikaa kuunnella toisten tunneilmaisua silloin kun on erittäin stressaava tilanne päällä?)

Jotta parisuhde toimisi myös molempien ollessa stressaantuneita, on etsittävä erilaisia uusia tapoja selvitä tilanteesta sopuisasti. Joko miesten täytyy opetella paremmiksi tunneilmaisun ymmärtäjiksi tai naisten pitää päästä aiempaa korkeammalle tasolle omassa tarveilmaisussaan. Jos molemmat ovat erittäin stressaantuneita, ei emotionaalissävytteinen viestintä toimi. Ehkä naisten kannattaa panostaa parisuhteessaan mahdollisimman neutraaliin ja asiakeskeiseen viestintään. Näin molemmat hyötyvät.

Vai onko naisten kovasti stressaantuneina yhtä vaikeaa kuvata tunteitaan ja tarpeitaan insinöörimäisesti kuin mitä miesten on kovasti stressaantuneina ylipäätään ottaa huomioon toisen tunteita?

Tutkijoiden mukaan naisten miehiä hieman paremmat ihmissuhdetaidot perustunevat naisten kykyyn ymmärtää myös muiden ihmisten tunteita jopa tilanteissa, joissa heidän oma stressitasonsa on korkea.

Guy Bodenmann, Nathalie Meuwly, Janine Germann, Fridtjof W. Nussbeck, Markus Heinrichs, Thomas M. Bradbury: Effects of Stress on the Social Support Provided by Men and Women in Intimate Relationships. Psychological Science. October 2015.


Nainen kannattaa pitää tyytyväisenä  15

Terveyskirjaston mukaan noin viidennes ihmisistä on hirmu stressaantuneita. Jo sana stressi tuo mieleen negatiivisia mielleyhtymiä, vaikka alunperin stressi tarkoitti myös positiivista intoutumista.

Joidenkin tutkijoiden mukaan naiset stressaavat miehiä enemmän kotiasioista ja miehet työasioista. Näin ei välttämättä ole silloin kun miehet ja naiset työskentelevät yhtä vaativissa tehtävissä, tai jos kotityöt jaetaan tasan.

Työterveyslaitoksen mukaan suomalaisnaiset tekevät edelleen keskimäärin selvästi enemmän kotitöitä kuin miehet. Lisäksi suurin osa naisista käy kokopäivätöissä. Koska naiset ovat maamme koulutetuin kansanosa, ei monikaan pääse töissä helpolla. Työtehtävät ovat vaativia.

Monet naiset työskentelevät koulutustasosta riippumatta hoitoalalla, ja ihmisten kanssa työskentely vaatii oman persoonan likoon laittamista, mikä toisinaan aiheuttaa paineita.

Suomalaisnaisia haukutaan joskus kireiksi ja stressaantuneiksi, ja lihaviksi. Näillä kaikilla asioilla on yhteys. Jos ihmiseltä vaaditaan sitoutumista aamusta iltaan, ja hän kokee, ettei riitä, seuraa stressiä. Stressi heikentää suoritusta, hyvänolontunnetta ja yöunta sekä vastustuskykyä. Kireys on oikea noidankehä. Kärttyisää stressaantunutta ihmistä ei kukaan mielellään auta.

Tutkimuksissa on todettu komeiden miesten miellyttävän naisia. Tämä on hyvä asia, sillä tutkimuksissa on selvinnyt, että komistukset myös ovat terveempiä ja vastustuskykyisempiä lasten siittäjiä.

Tutkijaryhmä halusi testata päteekö sama naisten kohdalla. Yllättäen kauniiden naisten tärkein ominaisuus ei ollutkaan vastustuskyky, jota testattiin vasta-ainetuotannolla, vaan rentous. Stressaantuneet naiset eivät miellyttäneet miestutkittavia ollenkaan. Stressaantuneiden naisten stressihormoni kortisolin tasot olivat koholla ja heidän kehollaan oli taipumus kerätä rasvaa.

Miesten mielestä sopivan painoiset tyytyväiset naiset olivat kauneimpia.

Jos suomalaiset naiset eivät ole sopivan painoisia, kauniita ja tyyniä, ei stressin aiheuttaminen auta ollenkaan. Naiset kannattaa pitää rentoina ja tyytyväisinä. Silloin he pysyvät sopivan hoikkina ja ovat mahdollisimman kauniita ja miellyttäviä.

http://rsbl.royalsocietypublishing.org/content/9/4/20130255.abstract?sid=13b77dcd-bcd3-464d-93b1-45c1fe2f21e3