Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on miehet.
Edellinen

Eron syyt naisten ja miesten näkökulmasta  6

Heterosuhteissa miesten ja naisten käsitykset parisuhteen toimivuudesta näyttävät erkaantuvan. Parisuhdeneuvojat ovat jo jonkin aikaa ihmetelleet, miksi erot tulevat miehille niin usein yllätyksenä.

Nyt on tutkimusnäyttöä siitä, että naiset havaitsevat eroon päättyvissä liitoissa ongelmia jo suhteen alussa. Monet miehet huomaavat parisuhteen ongelmat vasta eron jälkeen.

Miksi naiset ja miehet näkevät parisuhteen niin eri tavoin?

Väestöliiton Parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaarasen mukaan parisuhteen ongelmien syyt tulisi selvittää, jotta voidaan kehittää keinoja suhteen parantamiseksi.

Entä jos toinen osapuoli ei näe mitään ongelmaa?

Psykologian tutkija Hannah C. Williamsonin ryhmä tutki parisuhdeongelmien syntyä. Oliko parilla ongelmia jo avioliiton alussa vai ilmaantuivatko ongelmat vasta myöhemmin? Missä vaiheessa ne muuttuivat vakavammiksi?

Tutkimuksen avioparit vastasivat kysymyksiin neljä kertaa avioliiton kolmen ensimmäisen vuoden aikana.

Varsinaisten erojen syiksi kerrottiin vuorovaikutuksen ongelmat, luottamuspula ja uskottomuus. Syyt ovat samoja kuin aiemmissakin erotutkimuksissa.

Williamsonin ryhmän tutkimuksessa kävi ilmi, että vaimot olivat miehiä herkempiä havaitsemaan parisuhteen ongelmia, ja he myös useammin huomasivat ongelmien pahenemisen. Vaimot tunnistivat liiton alussa seitsemässä tapauksessa kolmestatoista parisuhdeongelman, joka myöhemmin johti eroon, kun taas vain yhdessä tapauksessa kolmestatoista oli mies huomannut jo naimisiin mennessään myöhemmin eroon johtavan ongelman.

Tutkimuksen mukaan eroon johtavien parisuhteiden ongelmat näyttävät naisten mukaan alkaneen jo suhteen alussa. Monet miehet taas eivät huomaa mitään ongelmia edes eron jälkeen.

Monet parisuhdeongelmat ovat pysyviä, eikä toisen osapuolen toive ongelmien selvittämisestä yleensä johda mihinkään. Tutkijoiden mukaan vaikuttaa siltä, että ongelmien ilmaantuessa miehet vetäytyvät ja vaimot turhautuvat ja hakevat lopulta eroa.

Tutkimuksen mukaan ongelmiin ajautuvilla ja eroon päätyvillä pareilla on jo suhteen alussa muita vähemmän rakkautta ja tyytyväisyyttä tukevia ominaisuuksia parisuhteessaan.

Naisten ja miesten käsitykset avioliiton laadusta ja ongelmien selvittämisen tarpeesta näyttävät olevan hälyttävän kaukana toisistaan. Miehet eivät ole halukkaita tai kykeneviä ratkaisemaan ongelmia, joita he eivät nähtävästi edes huomaa olevan. Naiset taas haluavat jotain, mitä miehet eivät ilmeisesti pysty hahmottamaan.

Naisten sanotaan jo nyt olevan liian nirsoja parisuhdemarkkinoilla. Tämän tutkimuksen ja erotilastojen perusteella näyttäisi ennemminkin siltä, että naisten tulisi vieläkin tarkemmin harkita parisuhteensa laatua ennen sitoutumista.

Vaihtoehtoisesti naisten on sopeutettava odotuksensa todellisuuteen.

Alkuperäisen tutkimusartikkelin voit lukea tästä.


Pelastakaa miehet  16

Miesten syrjäytyminen ei ole vain suomalainen ongelma. Lähes kaikissa kehittyneissä maissa naiset alkavat vallata yliopistot ja työpaikat. Naiset pärjäävät miehiä paremmin myös monilla muilla elämän alueilla. Naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään, harrastavat monipuolisesti ja ovat tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa.

Suomalainen lääkäriseura on esittänyt syitä miesten lyhyempään elämään: makkara, tupakka ja viina, lihavuus, tapaturmat ja keskinäinen väkivalta.

Kukaan ei ole löytänyt järkevää syytä siihen, mikseivät pojat ja miehet pärjää opinnoissa tytöille ja naisille. Koulua on syytetty tyttöjen suosimisesta. Poikien on väitetty pelaavan liikaa väkivaltapelejä. Poikia on epäilty laiskoiksi.

Ihan todistetusti suomalaiset tytöt ja pojat kasvatetaan erilaisiin rooleihin. Jo kotona ja päiväkodissa tytöt vastuutetaan tekemään enemmän hommia. Pieniä poikia pidetään liian avuttomina ja hitaina juuri mihinkään askareisiin. Toisaalta monen mielestä muiden palveleminen on tytön toinen luonto.

Pojat todella kehittyvät keskimäärin hieman tyttöjä hitaammin. Miksi tämä ei aiemmin haitannut poikien menestystä? Mitä on tapahtunut?

Suomalainen peruskoulu päättyy sellaisessa murrosiän vaiheessa, jossa osa tytöistä on jo kypsynyt hieman miettimään tulevaisuuttaan. Miten on poikien laita? Suomessa poikien maailmassa ei ole muodikasta olla hyvä koulussa. Miksi meillä on tällainen junttikulttuuri?

Tosiasiassa sama ongelma koskee muitakin maita. Yhdysvaltalainen johtamisen ja organisaatiopsykologian professori Ronald E. Riggio luettelee neljä syytä poikien ja miesten huonoon asemaan:

1. Miehet eivät hakeudu korkeakouluopintoihin. Yhä useampi korkeamman koulutuksen opinahjo täyttyy tytöistä. Hienoa että naiset jaksavat ja haluavat opiskella. Pidemmän päälle tästä trendistä koituu kuitenkin kaikille ongelmia, jos miehet putoavat kelkasta kokonaan.

2. Miesten kunnianhimo on laskussa. Riggion mukaan kansainväliset tutkimukset osoittavat miesten kunnianhimon laskeneen useimmissa tutkituissa maissa. Kun esimerkiksi 66 prosenttia naisista haluaa hyväpalkkaisen uran, näin ajattelee vain 59 prosenttia miehistä.

3. Pojat roikkuvat netissä pelaamassa ja katsomassa pornoa. Sen sijaan he voisivat tehdä koulutöitä ja harrastaa hyödyllisiä harrastuksia (niin kuin tytöt tekevät).

4. Pojilla ja miehillä on ongelmia tunne- ja sosiaalisissa taidoissa. Riggion oman ryhmän tutkimuksissa miessukupuolen emotionaaliset kommunikaatiotaidot ja sosiaaliset taidot ovat hieman parantuneet, mutta jäävät silti yhä enemmän jälkeen naisten jo valmiiksi paljon paremmista taidoista. Professorin mukaan miesten heikommat taidot hankaloittavat menestymistä työelämässä ja parisuhteissa.

Riggion mielestä nämä neljä trendiä ajavat miehet heikkoon menestykseen. Huono koulutus ja vähäinen kunnianhimo johtavat huonompiin työsuorituksiin ja heikkoon tuottavuuteen. Jos työelämä sulkee ovensa miehiltä, on Riggion mukaan todellisena vaarana, että miehet ryhtyvät rikollisiin puuhiin.

Kommunikaatio-ongelmat johtavat huonoon perhe-elämään, ja jatkuvasti naisen päihittämäksi joutuminen voi Riggion mukaan johtaa naisvihaan. Kaiken tämän seurauksena miesten elämänlaatu huononee. (Ei kai naistenkaan elämänlaatu em. seikoista juuri parane?)

Riggio ehdottaa vanhempien tiukkoja kasvatustoimia poikien nettiajan vähentämiseksi. Lisäksi hän suosittelee mentorointiohjelmia poikien opintotaitojen ja -innon parantamiseksi. Kolmanneksi tarvitaan lisää opetusta kommunikaatiotaitojen ja sosiaalisten taitojen kohentamiseksi. Hyvien käyttäytymistapojen opetteluun tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Kiusaamisen ja aggression vähentämiseksi tarvitaan lisäpanostusta, ja kaikkien ongelmanratkaisutaitoja tulisi parantaa.

Miten tämä saadaan ujutettua suomalaiseen peruskouluun? Erilaisia kiusaamisen taltuttamisen ohjelmia on kyllä käynnissä, mutta entä muut osiot? Joissakin kouluissa on harjoiteltu mielenterveystaitoja ja kommunikaatiota. Missä viipyvät opiskeluun ja työhön orientoivat mentorit?


Tyhmät Tinder-kuvat  11

”Haluatko nähdä millaisen miehen kanssa en menis ikinä treffeille?”, kysyy Sofia, 23v.

Sofia näyttää kuvaa reilu parikymppisestä miehestä, jolla on aurinkolasit, lippis ja yrmeä ilme. Käsissään hän kannattelee jotain isoa asetta.

Sofian ystävä Emilia, 20 vuotta, huudahtaa heti perään: ”Joo, ihan uskomatonta, mitä varten niin monella miehellä on aurinkolasit päässä! Haloo, me tahdotaan nähdä niiden silmät! Muutenhan ei tiedä, kenen hullun kanssa lähtee treffeille”.

Elina, 22, inhoaa eniten miesten pornoja Tinder-kuvia. Yllättävän moni mies haluaa esitellä lihaksiaan ja tatuointejaan hyvinkin paljastavasti. Naiset haluavat useimmiten nähdä nakun miehen vasta kun suhde on edennyt hieman pidemmälle.

Emiliaa ja Elinaa ärsyttää myös sängyssä selällään makoilu. Heistä mies näyttää silloin jotenkin oudolta ja avuttomalta. ”Miksi ne kyhjöttää tolla tavalla? Tää on nyt joku tyhmä muoti”, väittää Emilia.

Kaikki kolme pitävät aseen kanssa esiintymistä täysin käsittämättömänä. ”Haluaako se uhata mua jotenkin, onko se päästään ihan pimee?”, sanoo Sofia.

Naiset ihmettelevät myös, miksi niin moni kuva on otettu ankeassa valossa kylpyhuoneessa, krapulassa tai jonkinlaisen henkisen ahdistuksen vallassa, koska kasvoilla on niin omituinen ilme. ”Siis jos jäbä on vaivautunut ottamaan itestään kuvan, miksi se ei yhtään mieti valaistusta tai ympäristöä? Onko miehelle niin inhottavaa kuvata itseään? Entä jos antais jonkun frendin ottaa kuvan?”, Sofia kysyy.

”Miksi ne laittaa aina siihen auton tai veneen? Ihan kuin olisin autoa ostamassa”, ihmettelee Elina.

Kalakuvat herättävät myös hilpeyttä. ”Miksi ne jäbät tunkee jotain haukea siihen eteen? On ihan jees harrastaa kalastusta tai metsästystä, mutta miten joku oikeesti voi luulla, että se ois kiinnostavaa naiselle?”

Vihjeet urheilullisesta elämäntavasta ovat varsinkin Elinan mukaan ihan kiva asia. Silti hänkään ei halua, että miehellä on Tinder-kuvassa lätkäkypärä päässä. Harrastuksista voi antaa tietoa vaikka lisäkuvissa.

Vai onko auto-, kala- tai metsästyskuva vinkki siitä, ettei miehellä ole juuri aikaa tapailla naisia? Ehkä autotalli tai metsä kutsuu useammin.

Kaikkia kolmea ihmetyttävät kuvat, joissa mies on ympäröinyt itsensä tyhjillä kaljapulloilla tai muilla päihteillä. Hyvin pieni vähemmistö naisista valitsee treffeille päihdeongelmaisen miehen.

”Miksei niillä voi olla vaan ihan tavallinen kuva, jossa näkee kasvot ja silmät?”, Emilia tokaisee.

Siis miehet, kertokaa miksi olette valinneet em. kuvia Tinderiin?

Ja avautukaa samalla kamalimmista kuvista, joita naiset ovat laittaneet itsestään.


Lepo – saako sitä ikinä riittävästi?

Länsimainen elämäntapa on joidenkin mielestä liian leppoisaa keholle ja turhan kuormittavaa päälle. Vaelteleva hermostunut mieli, kiihkeä kaupunkirytmi, vaativa työelämä ja jatkuvat ärsykkeet verottavat tutkimusten mukaan ainakin yöunta. Toisaalta lepo on muutakin kuin nukkumista. Saako nykyihminen riittävästi lepoa?

Durhamin yliopiston johtama suuri Hubbub-yhteistutkimus selvittää ihmisten lepäämistä. Paljonko lepoa tarvitaan? Miten ihmiset lepäävät? Ketkä lepäävät eniten?

Yli 18 000 ihmistä 134 eri maasta on vastannut lepotestiin. Tutkijat ovat iloisesti yllättyneitä ihmisten kiinnostuksesta aiheeseen. Tutkimus on vielä kesken, mutta ensimmäisiä tuloksia on jo saatu.

68 prosenttia vastanneista arvioi tarvitsevansa nykyistä enemmän lepoa. Kolmannes tunsi tarvitsevansa lepäilyä keskivertoihmistä enemmän ja vain kymmenen prosenttia arveli pärjäävänsä tavanomaista vähemmällä levolla.

Vähiten lepoaikaa päivässä on hyvin ansaitsevilla ja nuorilla kotitalouksilla. Myös muiden hoidosta vastaavat ja vuorotyössä käyvät kertoivat ehtivänsä lepäämään muita vähemmän.

”Kuinka paljon lepäsit eilen?” -kysymyksellä haluttiin selvittää konkreettista lepoaikaa. Kyselyyn vastanneet olivat levänneet keskimäärin kolme tuntia ja kuusi minuuttia. Tätä vähemmän lööbailleet, tai mielestään tavallista enemmän lepoa tarvitsevat olivat muita tyytymättömämpiä elämäänsä.

Riittävästi levänneet tunsivat hyvinvointinsa kaksi kertaa paremmaksi kuin liian vähän lepoa saaneet. Tutkijat huomasivat, että oma subjektiivinen arvio riittävästä levosta on vähintään yhtä tärkeä mittari koetun hyvinvoinnin kannalta kuin jonkun ulkopuolisen asiantuntijan, kuten lääkärin, määräämä sopiva lepoaika.

Kaikista korkeimmat pisteet hyvinvointimittarissa saivat viidestä kuuteen tuntia lepäilleet vastaajat. Tätä enemmän lepäävillä alkoivat hyvinvointipisteet jo laskea. Elämässä täytyy siis olla jotain mielenkiintoista tekemistä, jotta voisi hyvin.

Lapsiperheessä usean tunnin lepo päivässä kullekin vanhemmalle tuntuu utopialta. Joissakin lapsettomissakin parisuhteissa voi myös olla vaikeaa saada tuntikausia omaa aikaa päivässä ilman, että toinen loukkaantuu. Saatko riittävästi lepoaikaa päivässä?

10 parasta lepomuotoa vastaajien mukaan:

1. Lukeminen. 58 prosenttia vastaajista piti lukemista kaikkein antoisimpana lepona. Hyvinvointitestin arviointiskaalalla kysyttiin, milloin tuntee oikein elävänsä ja eniten menestyvät/ kukoistavat ihmiset pitivät lukemisesta.

2. Luonto. Erityisesti naiset nauttivat luonnonmukaisessa ympäristössä oleskelusta.

3. Itsekseen oleminen. Erityisesti naiset ja alle 30-vuotiaat nauttivat yksinolosta. Tutkijoiden hämmästykseksi suurin osa lepoa tuovista asioista liittyy yksinoloon. Myös ekstrovertit kokevat oman seuran rentouttavaksi, vaikka yleensä ajatellaan heidän viihtyvän isossa porukassa esimerkiksi ravintolassa.

4. Musiikin kuuntelu. Nuoret ja miehet valitsivat muita useammin musiikin hyväksi lepotavaksi.

5. Se ettei tee mitään erityistä oli varsin suosittua kaikissa vastausryhmissä, paitsi 31-45 -vuotiaiden ryhmässä. Kaikille ihmisille ”ei minkään tekeminen” ei sovi ja noin yhdeksän prosenttia vastaajista koki stressiä ja syyllisyyttä tällaisesta lepäilystä.

6. Kävely. Jotkut kokevat hieman aktiivisemman toiminnan levoksi. Kahdeksan prosenttia vastaajista lepäsi juoksulenkillä ja yhteensä 16 prosenttia ihmisistä mainitsi jonkin liikuntaharrastuksen rentouttavaksi.

7. Kylpeminen ja suihkussa käynti oli suosittua nuorempien vastaajien keskuudessa. Melkein tuplamäärä 18-30 -vuotiaita nautiskeli vedessä yli 60-vuotiaisiin verrattuna.

8. Unelmointi, haaveilu ja ajatusten harhailu oli monien vastaajien mielestä myös hyvää lepoa.

9. TV:n katselua lepona pitivät eniten nuoret ja naiset. Tutkijoiden mielestä varsin mielenkiintoista on, että lukeminen on kaikissa ikäryhmissä suositumpaa lepoa kuin telkkarin katsominen.

10. Meditointi ja mindfulness. Nämä mietiskelyn muodot mainittiin vastauksissa melko usein. Keskittynyt oleminen ja ajattelun suuntaaminen ovat mielekästä lepoa osalle vastaajista.


Lapsuuden elinympäristö vaikuttaa hedelmällisyyteen

Durhamin yliopiston antropologian professori Gillian Bentleyn johtamissa tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä lapsuuden kasvuympäristön vaikutuksista hedelmällisyyteen. Tutkimuksissa on verrattu erilaisia bangladeshilaisia ryhmiä toisiinsa ja britteihin.

Bangladeshista lapsena Lontooseen muuttaneilla tytöillä ja eurooppalaista alkuperää olevilla lontoolaisilla on paljon suuremmat munasoluvarastot kuin vasta aikuisiällä Lontooseen imigroituneilla tai edelleen Bangladeshissa asuvilla naisilla.

Löydös kyseenalaistaa käsityksen ”munasarjavaraston” pelkistä geneettisistä tai etnisistä eroista, sillä lapsuuden kasvuympäristön vaikutus on niin dramaattinen.

Tutkijat selvittivät myös eri ikäisenä Lontooseen muuttaneiden bangladeshilaisten lisääntymishormonien koostumusta ja määrää, ja vertasivat tuloksia edelleen Bangladeshissa asuviin naisiin sekä lontoolaisiin valkoihoisiin samalla seudulla asuviin naisiin.

Tutkittavat naiset osallistuivat erilaisiin hormonitasoja mittaaviin verikokeisiin, heidät mitattiin ja punnittiin, ja lisäksi he vastasivat erilaisiin kyselyihin kasvuympäristöstään, perheestään, terveydestään, muutostaan ja elämäntavoistaan.

Tietyt hormonitasot antavat viitteitä naisen hedelmällisyyden hiipumisesta ja jäljellä olevien munasolujen määrästä. Hedelmällisyysklinikat käyttävät samoja testejä määrittäessään asiakkaiden todennäköisyyttä tulla raskaaksi.

Ikään liittyvät hormonitasot erosivat selvästi eri bangladeshilaisryhmien kesken. Lapsena Lontooseen muuttaneilla bangladeshilaisnaisilla oli samantyyppiset hormonitasot kuin valkoihoisilla lontoolaisilla, ja he saivat vaihdevuodet paljon myöhemmin kuin vasta aikuisena Lontooseen muuttaneet maannaisensa.

Tutkijoiden mukaan Britannian ja Bangladeshin hedelmällisyyserot johtuvat todennäköisesti ympäristön ankarista olosuhteista Bangladeshissa. Huono terveydenhuolto, jatkuva kamppailu infektioita vastaan jne. verottavat ihmisten hedelmällisyyttä. Kehon energiavarastot kuluvat eloonjäämiskamppailuun.

Bentleyn mukaan vuonna 2001 alkaneiden tutkimusten tulokset osoittavat lapsuuden kasvuympäristön vaikuttavan geenejä enemmän hedelmällisyyteen aikuisena. Hedelmällisyyden premium-iässä olevilla 18-34 -vuotiailla jo lapsena Lontooseen muuttaneilla tai toisen polven bangladeshilais-lontoolaisilla oli paljon korkeammat progesteronitasot kuin emämaahan jääneillä tai vasta aikuisena muuttaneilla. Ovulaatioiden määrä oli myös paljon suurempi.

Ympäristö ei vaikuta ainoastaan naisten hedelmällisyyteen, vaan 18-80 -vuotiailla jo lapsena Lontooseen muuttaneilla bangladeshilaismiehillä oli selvästi suuremmat syljen testosteronitasot kuin Bangladeshissa asuvilla miehillä.

Bentleyn mukaan tarvitaan lisätutkimuksia hedelmällisyyden vaihtelun biologisista syistä. Mitkä täsmälliset tekijät vaikuttavat hedelmällisyyden lopulliseen ilmentymään? Miksi perimän vaikutus tuntuu niin pieneltä? Mikä saa geenit menemään päälle tai pois?

Ympäristön vaikutusta murrosiän alkamiseen on tutkittu myös Suomessa. Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksessa 2004-2005 huomattiin vanhempien siviilisäädyn vaikuttavan tyttöjen murrosikään ja menestykseen lukuaineissa. Eronneiden vanhempien tytöillä kuukautiset alkoivat tavallista aikaisemmin ja koulumenestys oli huonompaa kuin muilla. Pojilla ei vastaavien taustamuuttujien huomattu vaikuttavan murrosiän alkamiseen, mutta sen sijaan varhain kehittyneillä pojilla oli enemmän psyykkistä oireilua ja muita ongelmia. Otos oli 7 087. Tutkimuksen mukaan murrosikä, taustatekijät ja psyykkinen oireilu kietoutuvat toisiinsa.

Hedelmällisyyteen vaikuttavat siis erittäin paljon sekä fyysiset, sosiaaliset että psyykkiset tekijät. Turvallinen kasvuympäristö takaa parhaat mahdolliset edellytykset omaan myöhempään vanhemmuuteen.

Childhood environment and fertility. Durham University Research News 17.2.2016


Kovat miehet eivät mene lääkäriin

Naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään. Syitä on etsitty biologiasta ja elintavoista. Monet tutkijat uskovat estrogeenin suojaavan naisia. Luostariolosuhteissa sukupuolten elinikä on yllättäen melkein yhtä pitkä. Nunnat voittavat munkit vain vuodella.

Suomessa miehet kuolevat melkein kuusi vuotta aiemmin kuin naiset. Vastasyntyneen elinajanodote oli vuonna 2015 tytöillä 84,1 vuotta, pojilla 78,5 vuotta. Muissa Pohjoismaissa miehet ovat pitkäikäisempiä.

Rutgersin yliopiston psykologian laitos on tutkinut miesten ja naisten asenteiden vaikutusta terveyskäyttäytymiseen. Apulaisprofessori Diana Sanchezin mukaan miesten lyhyempi elinikä ei johdu fysiologisista syistä. Miehet kuolevat naisia nuorempina omien uskomustensa ja elintapojensa takia.

Sanchezin johtamissa tutkimuksissa selvisi, että itseään kovana ja miehekkäänä pitävät miehet eivät halua mennä lääkäriin. Perinteisen mieskäsityksen omaavat äijät ovat rohkeita, luottavat itseensä, eivätkä tarvitse muiden apua. He eivät rutise turhasta, eivätkä näytä tunteitaan tai heikkouksiaan muille.

Kovat miehet arvostavat enemmän mies- kuin naislääkäriä. Kun kovat kundit viimein menevät lääkäriin, he pimittävät oireitaan ja tuntemuksiaan, varsinkin jos päätyvät mieslääkärin vastaanotolle. Oman heikkouden osoittaminen toiselle miehelle laskee kovan kundin statusta.

Vaikka terveestä itseluottamuksesta on usein hyötyä elämässä, ei valheellinen väkisin pönkitetty urhoollisuus johda kovin hyvään terveyteen.

Tutkimuksen mukaan kovien äijien kannattaisi mennä mieluummin väheksymilleen naislääkäreille, sillä mieslääkäri saa heidät peittämään sairautensa oireet. Naislääkäri on machomiehen mielestä statukseltaan alempi, joten naiselle voi vapaammin paljastaa asiansa ilman nöyryyttävää kolhua miehuudelle.

Sanchezin mukaan myös naiset voivat kärsiä yksin pärjäämisen ihanteesta. Mitä enemmän nainen jakaa kovan kundin elämänasenteen, sitä herkemmin hän jättää lääkärissä käynnin väliin. Itseään urhoollisina pitävät naiset vähättelevät oireitaan, lykkäävät lääkäriin menoa, eivätkä viimein hoitoon hakeutuessaan kerro avoimesti terveydestään lääkärille.

Sanchezin mielestä naisten ”urhoollisuus” on kuitenkin harvinaisempaa kuin miesten. Kulttuurimme vahvistaa miesten machokäsityksiä, koska heikkous ja sairastaminen ovat paremmin sallittuja naisille ja lapsille. Kaikki miehet eivät jaa kovaa mieskäsitystä. Miehet joiden ei tarvitse esittää kovaa, menevät herkemmin lääkäriin.

Suomalaislääkäreiden mielestä moni ramppaa lääkärillä turhaan valittamassa nuhaa ja yksinäisyyttä. Suurempi ongelma taitavat kuitenkin olla vakavasti sairaat, jotka eivät kehtaa hakeutua hoitoon. Oma käsitykseni on, ettei miesten vaivoihin suhtauduta yhtä vakavasti kuin naisten.

Meillä suomalaisilla olisi varmasti paljon opittavaa Rutgersin yliopiston tutkimustuloksesta. Jos tulee huolestuttavia oireita, on syytä mennä lääkäriin. Sisäänpäin kääntyminen ja oireiden kestäminen yksin voi johtaa varhaiseen kuolemaan. Jos terveys ei ole oikeasti rautaa, on turha esittää teräsmiestä tai -naista.

Ken Branson: The Tougher Men Think They Are, the Less Likely They Are to Be Honest with Doctors. Rutgers Today 23.3.2016.

Professori Jussi Huttusen artikkeli suomalaisten eliniästä
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01025

Naiset sairastavat enemmän, mutta miehet kuolevat nuorempina
http://tesso.fi/artikkeli/suomalaisen-miehen-hyvinvointi-terveys

Vastasyntyneiden elinajanodote Suomessa
http://www.findikaattori.fi/fi/46


Miesten seksiongelmien syyt voivat löytyä kotoa  9

Miesten seksuaaliongelmien syitä on etsitty fyysisistä sairauksista ja mielenterveysongelmista. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että miesten seksiongelmat aiheuttavat ongelmia parisuhteeseen.

Millaista on seksuaalielämän ongelmista kärsivien miesten kotielämä? Onko kodin ilmapiirillä yhteys miesten ongelmiin?

Kaikki ongelmat eivät johdu parisuhteesta, vaan miehellä voi olla muitakin stressin aiheuttajia. Stressitekijät saattavat heikentää parisuhteen intiimielämää. Italialaiset tutkijat halusivat selvittää aiemmin laiminlyötyä tutkimusaluetta: perheen sisäisten konfliktien vaikutusta parisuhteen seksiin.

3 975 seksuaaliterveysklinikalle ensikäynnille tulevaa miestä osallistui terveystutkimukseen, jossa selviteltiin erilaisia mahdollisesti seksiongelmiin liittyviä tekijöitä. Erilaisten terveysseikkojen haarukoimisen lisäksi miehet vastasivat kyselyyn, jossa piti arvioida kodin ihmissuhteita.

Miesten piti vastata kahteen perheongelmia selvittävään strukturoituun kysymykseen. Onko kotona mitään konflikteja? Onko sinulla vaikea suhde kumppaniisi? Vastausvaihtoehtoina oli 0= normaalit suhteet, 1= riitoja silloin tällöin ja 2= aina tai jatkuvasti riitaa.

Kolmannes miehistä koki paljon ongelmia ja konflikteja perheen sisällä. Viidesosa miehistä oli huonoissa väleissä puolisoonsa. (Seksiongelmista kärsivät miehet näyttivät siis olevan paremmissa väleissä vaimoonsa kuin muihin perheenjäseniinsä.) Sekä vaimon että muun perheenjäsenen kanssa riitelevät miehet kärsivät selvästi muita enemmän erilaisista mielenterveyteen liittyvistä ongelmista.

Perhe- ja parisuhdevaikeudet olivat selvästi yhteydessä ahdistuneisuuteen, masennusoireisiin ja seksiongelmiin. Seksuaaliongelmat olivat sekä itseraportoituja (esimerkiksi erektio-ongelmia tai liiallista seksuaalista halukkuutta) että kliinisissä testeissä esiin tulleita. Myös potilaan ilmoittamat vaimon seksuaalitoimintoihin liittyvät tekijät olivat selvästi yhteydessä parin tai perheenjäsenten välisiin konflikteihin kotona.

Tutkijoiden mukaan kodin ihmissuhteilla ja ilmapiirillä voi olla aiemmin luultua vakavampi vaikutus miesten seksuaalielämän ongelmiin. Seksuaalisuus ja hyvinvointi ovat kietoutuneet toisiinsa monimutkaisesti, eikä syy- ja seuraussuhteiden selvittäminen ole kovin helppoa.

Valentina Boddi, Egidia Fanni, Giovanni Castillini, Alessandra Daphne Fisher, Giovanni Corona, Mario Maggi: Conflicts Within the Family and Within the Couple as Contextual Factors in the Determinism 0f Male Sexual Dysfunction. The Journal of Sexual Medicine. December 2015.


Mieshormoni saa naisen meikkaamaan  1

Mikä innostaa naista meikkaamaan ja kaunistautumaan? Monet naiset kertovat meikkaavansa omaksi ilokseen. Jotkut laittautuvat muiden naisten takia, ja toiset sanovat kaunistautuvansa miesten vuoksi.

Miten hormonit mahtavat vaikuttaa naisten intoon meikata ja kaunistautua?

Aiemmat tutkimukset antavat viitteitä siitä, että nainen haluaa erityisen paljon kaunistautua ovulaation aikana, eli silloin kun mahdollisuus tulla raskaaksi on korkealla. Miten naisen hormonitason vaihtelu vaikuttaa oikeasti kaunistautumishaluun?

Glasgown yliopiston neurotieteen ja psykologian laitoksen tutkijat halusivat testata naisten hormonitoiminnan vaihtelua ja viehättämismotivaatiota yksilötasolla, sillä kaunistautumishalun ja hormonitoiminnan korrelaatiota ei ole aiemmin mitattu kuin ryhmätasolla. Tutkijat päättivät selvittää asiaa pitkittäistutkimuksella.

Nainen haluaa meikata itsensä erityisen kauniiksi silloin kun hänen syljestä mitatun testosteronin tasonsa on korkea. Naisen keltarauhashormonin tai estradiolin (estrogeeni) tasoilla ei näyttänyt olevan selvää yhteyttä kaunistautumishaluun. Tutkimuksen valossa näyttäisi siltä, että juuri testosteronitasojen kohoaminen toimisi kimmokkeena huolelliseen meikkaamiseen ja ylipäätään kaunistautumisintoon.

Glasgown tutkijoiden mukaan viimeaikaiset tutkimustulokset testosterin vaikutuksesta ihmisten käytökseen parisuhdemarkkinoilla ovat samansuuntaisia. Testosteroni näyttää olevan tärkeä tekijä resursseista kilpaillessa. Se vaikuttaa sekä miesten että naisten haluun löytää kumppani ja pärjätä elämässä. Testosteronia voisi kutsua energiahormoniksi.

Claire I. Fisher, Amanda C. Hahn, Lisa M. DeBruine and Benedict C. Jones: Women´s Preference for Attractive Makeup Tracks Changes in Their Salivary Testosterone. Psychological Science. November 2, 2015.


Työn ja perheen välinen ristiriita lisää eroriskiä miehillä  1

Miten työn ja perheen yhdistäminen vaikuttaa terveyteen ja parisuhdeonneen?

Työelämän ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet lisäävät sairastavuutta, selviää tutkija Miia Ojasen Tampereen yliopistolle valmisteilla olevasta väitöstutkimuksesta. Vaikka naisilla on enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä, eivät miehetkään selviä elämän ristipaineista terveinä.

Ojasen tutkimusaineiston perusteella työn ja perheen harmoninen yhteensovittaminen on erittäin tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta.

Miehistä noin 60 prosenttia ja naisista 55 prosenttia koki vähintään maltillista ristiriitaa työn ja perheen välillä. Tutkimuksessa on mukana 4697 naista ja 4419 miestä.

Aiemmin on kirjoitettu paljon naisten kokemasta työn kaksoistaakasta. Ansiotyön uuvuttamat naiset joutuvat tekemään suurimman osan kotitöistä. Naisten uupumisen voivottelun lomassa on miehet jätetty liian vähälle huomiolle.

Ojasen tutkimus osoittaa, että työn ja perheen yhteensovittamisen ristiriita näkyy kohonneena avioeroriskinä vain miehillä. Aineistosta ei selviä avioeron alullepanijaa.

Suomessa on aika paljon kahden vaativan uran pareja, joilla on lapsia. Vaikka parisuhde pääsääntöisesti tukee myös työelämässä menestymistä, voi perhe joskus olla paljon töitä tekevälle myös taakka.

Ojasen pitkittäistutkimuksen aikana eronneista miehistä vain 11,5 prosenttia kertoi, ettei heillä ole ollut lainkaan työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmia.

Kahden tulen väliin jäävä mies ei selviä taistosta haavoitta. Tulevatko miesten työnantajat laajalla rintamalla vastaan, jos mies tarvitsee perheen takia työelämän joustoa? Vähän tuntuu, että eivät tule.

Entä kuinka paljon on miehiä, joiden vaimot laittavat uran etusijalle ja perhe saa kärsiä?

Miksi työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat eivät lisää naisten eroriskiä? Onko ehdotuksia?

Terhi Friman: Työn ja perheen ristiriita heijastuu kaikkeen elämään. Työsuojelurahaston tiedote 16.10.2015.

Miia Ojanen: Effect of Work-to-Family Conflict on Long-term Sickness Absence and Divorce Risk. University of Tampere. Work 2015, Turku 19.8.2015.


Miesten kokemaa parisuhdeväkivaltaa tutkitaan Jyväskylässä  1

Media on täynnä väkivaltaa. Aiemmin vain näkyvä väkivalta sai huomiota, mutta nyt yhä useammin myös kotona tapahtuva väkivalta nostetaan esiin.

Lähisuhdeväkivalta on noussut keskustelun aiheeksi mm. siksi, että Suomi on saanut EU:lta ja ihmisoikeuksia valvovilta kansainvälisiltä toimijoilta huomautuksia törkeistä väkivaltaluvuista.

Suomi on yksi läntisten maiden väkivaltaisimmista maista. Yhtenä suurena syynä ikäviin tilastoihin on pidetty runsasta alkoholin käyttöä. Suuri osa henkirikoksista tehdäänkin päihtyneenä.

Lähisuhdeväkivalta herättää valtavasti intohimoja. Netistä löytyy erilaisia väitteitä ja prosenttilukuja, joita moni ei lähde tarkistamaan. Poliisi tilastoi heille ilmoitetut väkivaltatapaukset. Kaikkea koettua väkivaltaa ei ilmoiteta poliisille.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, entinen oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, selvittää virallisten ilmoitusten lisäksi piilevää väkivaltaa erilaisin tutkimuksin.

Tätä kirjoittaessa vuoden 2014 väkivaltatilastoja ei vielä ollut julkaistu.

Todellisia lukuja ei varmasti koskaan saada selville. Ongelmana on jo väkivallan määritelmä. Vaikka tutkija määrittelisikin, mitä väkivallalla tarkoitetaan, kokevat ihmiset asian kuitenkin hyvin eri tavoin.

Yhdelle töniminen, läpsiminen ja haukkuminen ei ole vielä väkivaltaa, toinen tekisi tapahtumista välittömästi rikosilmoituksen. Kaikki eivät myöskään uskalla, ymmärrä tai halua ilmoittaa tai kertoa kokemastaan väkivallasta.

Yksi tyypillinen virhe väkivallasta puhuttaessa on väittää henkisen ja fyysisen väkivallan esiintyvän aina erillään. Henkistä väkivaltaa on toki mahdollista harrastaa ilman fyysistä kajoamista toiseen, mutta fyysinen väkivalta on puolestaan aina myös henkisen tason väkivaltaa. Fyysisen väkivallan uhka on aina henkisesti äärimmäisen painostavaa ja kuormittavaa. Lisäksi tutkimusten mukaan fyysinen väkivalta usein alkaa henkisenä alistamisena, ja fyysisen väkivallan alkaessa henkistä väkivaltaa yleensä jatketaan rinnalla.

Miehiin kohdistuvaa väkivaltaa lähisuhteessa ei ole vielä tutkittu tarpeeksi. Nyt Nelli Kähärä Jyväskylän yliopistosta tekee pro gradu -työtään varten haastatteluja miesten kokemasta kaikenlaisesta väkivallasta parisuhteessa. Myös anonyymien lähettämät tarinat kelpaavat aineistoksi.

Tutkimus on hyvin tervetullut. Toivottavasti tabu murtuu, ja miehet uskaltavat kertoa kotona kokemastaan väkivallasta. Suuren yleisön ja viranomaisten on aika muuttaa suhtautumistaan miesuhreihin.

Lisätietoa:
http://www.vakivalta.rikoksentorjunta.fi/fi/index/vakivallanmuotoja/miehiinkohdistuvavakivalta.html

https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/hyvinvointi/sukupuolistunut-vakivalta/sukupuolistuneen-vakivallan-muotoja/lahisuhdevakivalta

http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdevakivalta/vakivallan-yleisyys/

Edellinen