Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on aivot.

Seksuaalinen kehitys ja parisuhde  2

Luonnollinen kasvuprosessi aikuisen seksuaalisuuteen ja tasapainoiseen parisuhteeseen kestää vuosia ja vaatii onnistuneesti läpikäydyt vaiheet fyysisessä, henkisessä ja sosiaalisessa kehityksessä.

Tuoreimman kotimaisen lasten- ja nuorisopsykiatrian oppikirjan mukaan aivojen hermoverkoissa tapahtuu suuria muutoksia nuoruudessa. Erityisesti pitkät hermoverkkoyhteydet lisääntyvät ja lyhyet vähenevät. Hermoverkot integroituvat ja painopiste siirtyy paikallisesti aktiivisista verkoista laajempiin kokonaisuuksiin, kun aivojen eri alueiden väliset yhteydet vahvistuvat.

Tyttöjen ja poikien aivoissa alkaa tapahtua osittain eri asioita jo 8-13 -vuotiaana, mutta erityisesti 13-17 -vuotiaana voidaan nähdä sukupuolten välisten erojen vahvistuvan.

Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että pojilla ja miehillä ovat isoaivojen aivopuoliskojen väliset yhteydet vahvemmat, kun taas naisilla hallitsivat aivopuoliskojen ja eri aivolohkojen väliset yhteydet. Pikkuaivoissa löydökset eri sukupuolten välillä olivat päinvastaiset.

”Tulokset viittaavat siihen, että pojilla aivojen kehitys suuntautuu naisia paremmin havaintoon ja koordinoituun toimintaan, tytöillä ja naisilla analyyttisen ja intuitiivisen päätöksenteon prosessien yhteensovittamiseen.”

Aikuiseksi kasvaminen ja kypsyminen tasapainoiseen aikuismaiseen parisuhteeseen ja seksisuhteeseen vaatii kuitenkin molemmilta sukupuolilta samantyyppisen henkisen kasvun.

Masturbaatio kuuluu luonnollisena osana nuoruuteen. Murrosikäinen tutustuu kehoonsa ja seksuaalisuutensa. Päässä pyörivät mielikuvat auttavat henkisessä kehityksessä kohti parisuhdeseksiä ja toimivaa ihmissuhdetta.

”Masturbaation puute nuoruusiässä viittaa nuoren kyvyttömyyteen käsitellä herääviä seksuaalisia yllykkeitä.”

Itsetyydytyksen avulla nuori rakentaa mielikuvia itsestään ja vastakkaisesta sukupuolesta (mikäli on hetero). Masturbaatiomielikuvat ovat aluksi infantiileja ja jopa väkivaltaisia. Nuoren täytyy päästä eroon mielikuvista, jotka liittyvät aiempiin läheisiin ihmissuhteisiin, kuten vanhempiin.

Mielikuvat alkavat liittyä ensin vieraisiin aikuisiin ihmisiin ja lopulta samanikäisiin nuoriin. Seksifantasiat siis muuttuvat kehityksen aikana, ja siirtyvät lopulta osaksi esileikkiä.

Seksuaalisen identiteetin epävarmuus johtaa usein erilaisiin yrityksiin vahvistaa ja varmistaa omaa seksuaalisuutta. Uhoilu ja erilaiset kokeilut ovat usein liioiteltuja, kun nuori yrittää todistaa itselleen ja muille omaa kyvykkyyttään.

Murrosiän päättyessä pitäisi nuorella olla vakiintunut käsitys seksuaali-identiteetistään. Tällöin nuori uskaltautuu kokeilemaan seksuaalista vuorovaikutusta parisuhteessa.

Nuorten ensimmäiset seurustelusuhteet ovat yleensä harjoituksia, joissa nuori on usein itsekäs, oikukas ja lähinnä testaa omaa käytöstään ja seksuaalisuuttaan. Seurustelusuhteet saattavat alkaa ja loppua äkisti. Lopulta harjoittelu johtaa parhaassa tapauksessa aikuismaiseen vastavuoroiseen, omat ja toisen tarpeet huomioon ottavaan pari- ja seksisuhteeseen.

Jos kehitys tyssää, eikä henkilö edes aikuisena pysty vastavuoroiseen eroottiseen suhteeseen, jää seksuaalisuus itsekkääksi omien tarpeiden tyydyttämiseksi ja valtataisteluksi kumppanin kanssa. Esimerkiksi monilla narsisteilla seksuaalisuus on jäänyt puberteettiselle asteelle.

Erilaiset sukupuoli-identiteetin häiriöt lapsuudessa huolestuttavat vanhempia yleensä suuresti. Suurin osa häiriöistä korjaantuu kasvun myötä. Yli 80 prosentilla sukupuoli-identiteetin häiriö häviää puberteetissa. Se ennustaa pojilla lähinnä aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Lapsi voi tarvita kasvuun tukea, mutta ennen kaikkea hän tarvitsee hyväksyntää.

Seksuaalinen suuntautuminen selviää normaalisti aikuiseksi kasvamisen myötä. Mitään ”eheyttämistoimenpiteitä” ei tarvita. Psykiatrien mukaan seksuaalisen suuntautumisen voimakas ohjailu aiheuttaa ainoastaan haittaa lapsen ja nuoren kehitykselle.

Kirsti Kumpulainen, Eeva Aronen, Hanna Ebeling, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, Kaija Puura ja Andre Sourander (toim.): Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim 2016.


Professori: pikkuvauvat eivät tarvitse unikoulua  6

Vauvat osaavat nukkua luonnostaan, eivätkä he tarvitse siihen mitään opetusta. Vanhemmat saattavat sen sijaan kaivata ohjausta, väittää Durhamin yliopiston antropologian professori Helen Ball.

Ball perusti Durhamiin Parent-Infant Sleep Labin vuonna 2000. Hän on pitkään tutkinut vauvojen yöllistä hoitoa ja vauvaperheiden nukkumisen ekologiaa.

Durhamin unilaboratoriossa tutkitaan vauvojen ja lasten, sekä heidän vanhempiensa unta niin fysiologisesti kuin psykologisestikin. Ballin ryhmä tutkii myös biologisen unentarpeen ja kulttuuristen odotusten välistä ristiriitaa. Ballin mukaan vauvoilla ei ole yleensä mitään uniongelmia, vaan ongelmana on vääränlainen länsimainen ajattelu.

Pikkuvauvat nukkuvat yleensä lähes ympäri vuorokauden. Heillä on pieni mahalaukku ja aivojen kehitys on nopeaa. Nämä yhdessä aiheuttavat tarpeen tiheään ateriointiin ja jatkuviin torkkuihin. Vauvat nukkuvat siis paljon, mutta ne heräävät usein hörpylle. Tämä on Ballin mukaan vauvan luonnollinen/ normaali/ sisäänrakennettu tarve, joka sattuu raastamaan nykyvanhemman hermoja. Vanhemmat haluaisivat nukkua katkeamattomat yöunet.

Kulttuurin odotukset ”kiltistä”, eli läpi yön nukkuvasta vauvasta saavat vanhemmat hermostumaan vielä enemmän. Ball väittää, että he joko valehtelevat vauvakuulumisten kysyjille, että juu, lapseni nukkuu koko yön, tai sitten he kääntyvät epätoivoisina asiantuntijoiden ja netin puoleen. Englannissa on paljon kahden päivän kurssin käyneitä ”asiantuntijoita”, jotka yrittävät esimerkiksi huudattamalla saada vauvan nukkumaan aamuun asti.

Ballin mukaan ulkopuoliset utelevat vauvan unirytmistä tarkistaakseen vanhempien kasvatuskyvyt. Kulttuurimme mukaan säännöllinen unirytmi alusta asti ennustaa (muka) myöhempää moraalista kehitystä ja vanhempien kasvatuksen onnistumista. Vanhempien kuuluu yrittää säädellä biologiaa ja saada lapset heti kontrolliin.

Vauvoja ei voi kontrolloida. Niillä ei ole ensimmäisten kuukausien aikana hyvin toimivaa sisäistä kelloa, vaan ne elävät täysin omassa rytmissään: nukkuvat, syövät ja itkevät silloin kun heille sopii. Vanhemmat pääsevät helpommalla, jos he vastaavat lämpimästi lapsen tarpeisiin, eivätkä yritä muokata vastasyntynyttä mihinkään systeemiin.

Vauvan omarytmisyyttä tulisi Ballin mielestä kunnioittaa vähintään kuudesta kahdeksaan kuukauden ikään asti. Vasta reilu puolivuotiasta voi lempeästi yrittää sovittaa perheen rytmiin. Ballin mukaan kaikki nisäkkäät osaavat nukkua vauvana. Vauvat ovat jo kohdussa harjoittaneet tätä kuukausien ajan.

Ball suositteleekin, että vanhemmat opiskelisivat perusasiat vauvan kehityksestä, ja miettisivät miksi heillä on niin suuri tarve saada vauva heti toimimaan aikuisten tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Durham University Research News: Babies don´t need sleep coaches – but sometimes their parents do. 22.12.2016


Varhainen kiinnostus seksiin on osin perinnöllistä  1

Cambridgen yliopiston tutkijat ovat saaneet mielenkiintoisia tuloksia perimän ja seksikäyttäytymisen yhteydestä. Aiemmin tutkitun perusteella tiedetään, että nuoren kaveripiiri ja muu elinympäristö vaikuttavat esimerkiksi seksin aloitusikään.

Nyt tutkijat ovat löytäneet Iso-Britannian biopankkiin tallennettujen kansallisen terveystutkimuksen tietojen perusteella ainakin 38 eri geenimuunnosta, joilla on vaikutusta seksin aloitusikään. Useat näistä tunnistetuista geenialueista ovat yhteydessä myös muihin lisääntymis- ja käyttäytymistapoihin.

Tunnistetut geenit tai niiden lähialueet vaikuttavat esimerkiksi siihen missä iässä saadaan ensimmäinen lapsi (ESR1 ja RBM6-SEMA3F), lapsilukuun (CADM2 ja ESR1), ärtyisään temperamenttiin (MSRA) ja riskikäyttäytymistaipumukseen (CADM2).

Tulokset osoittavat, että varhainen puberteetti yhdistyy aikaiseen seksin aloitusikään, nuorena vanhemmaksi tuloon ja vaatimattomaan koulutustasoon.

Brittiläisen biopankin otos on varsin iso, 125 667 ihmistä. Saatuja tuloksia on lisäksi verrattu lähes neljännesmiljoonaan islantilaiseen ja yli 20 000 naiseen, jotka ovat osallistuneet Women´s Genome Health -tutkimukseen.

Perimä vaikuttaa murrosiän alkamiseen, aivojen kehitykseen ja persoonallisuuteen. Varhain alkanut murrosikä ja nuorena aloitettu seksin harrastaminen vaikuttavat puolestaan ihmisen myöhempään koulutukseen, perhe-elämään ja terveyteen. Varhaisilla seksikokemuksilla on yhteys heikompaan fyysiseen terveyteen ja mielenterveyden ongelmiin.

Aikainen puberteetti lisää Cambridgen yliopiston tiedotteen mukaan diabeteksen, sydäntautien ja joidenkin syöpien riskiä.

Tutkijoiden mukaan varhaisella puberteetilla ja aikaisin aloitetulla seksielämällä on niin kauaskantoisia ja raskaita seuraamuksia, että erilaisten terveyskampanjoiden ja ns. varhaisen puuttumisen tulisi kohdistua oikeisiin ihmisryhmiin.

Seksi on iloinen asia, mutta sen aikaisen aloittamisen ei pidä antaa rajoittaa myöhemmän elämän menestystä, terveyttä ja onnea, ainakaan enempää kuin mitä geenit määräävät.

Study identifies gene changes that influence timing of sexual behaviour. University of Cambridge Research News. 18.4.2016.


Apea mies, varo aggressiivista musiikkia  7

Olet varmaan kuullut musiikin kuuntelun upeista eduista? Musiikki parantaa sairaan, lisää kielellistä älykkyyttä ja kohottaa mielialaa.

Kulttuurin harrastamisen terveyshyötyjä tutkitaan vilkkaasti, ja osa tuloksista on varsin ristiriitaisia. Useimmille musiikin harrastajille tai kuuntelijoille riittänee oma into ja/ tai mielihyvä, eikä musiikista haeta mitään varsinaista ”hyötyä”.

Vaikka kulttuurin harrastamisesta ei olisi mitään selvää suoraa hyötyä, ei siitä nyt ainakaan mitään haittaakaan ole!? Väärä luulo. Musiikki voi vaarantaa mielenterveytesi, jos olet mies.

Tuore yliopistotutkimus (Jyväskylä, Aarhus ja Aalto) antaa yllättävän tuloksen: negatiivisten tunteiden käsittely surullista tai aggressiivista musiikkia kuuntelemalla lisää neuroottisuutta ja ahdistuneisuutta, etenkin miehillä.

Musiikkiterapiassa on käytetty musiikkia apuna tunteiden säätelyn oppimiseen. Asiaa ei ole aiemmin juuri tutkittu, vaan on oletettu musiikin auttavan.

Osa negatiivisten tunteiden käsittelytavoista on selvästi yhteydessä heikkoon mielenterveyteen, esimerkiksi jatkuva omien ajatusten ja tunteiden läpikäynti, eli märehtiminen. Tutkimuksessa haluttiin selvittää onko musiikin kuuntelutavoilla samanlaisia ikäviä vaikutuksia.

Testihenkilöiden masentuneisuus, ahdistus ja neuroottisuus arvioitiin. Lisäksi he raportoivat tavoistaan kuunnella musiikkia.

Ahdistuneisuutta ja neuroottisuutta esiintyi enemmän niillä koehenkilöillä, joilla oli tapana käsitellä negatiivisia tunteitaan kuuntelemalla surullista tai aggressiivista musiikkia. Yhteys oli erityisen vahva miehillä.

Tutkijat arvioivat, että em. kaltainen itseterapoinnin yritys aikaansaa kuuntelijalle virheellisen käsityksen omien negatiivisten tunteiden käsittelystä, vaikka musiikki itse asiassa marinoi neurootikot jopa vielä pahempaan angstiin.

Naiset ovat keskimäärin neuroottisempia kuin miehet, mutta onnistuvat toisaalta jostakin vielä tuntemattomasta syystä terapoimaan musiikin avulla itseään miehiä paremmin. Tutkimuksessa seurattiin erilaisia musiikkinäytteitä kuuntelevia koehenkilöitä aivokuvauksin, ja naisten ns. mediaalisessa etuotsalohkossa oli paljon enemmän toimintaa kuin miehillä. Kyseisen aivoalueen tiedetään aktivoituvan tunteiden säätelyn aikana.

Tutkijat eivät vielä tiedä mitä kaikkea tulos merkitsee. Joka tapauksessa he varoittavat tietyillä musiikin kuuntelutottumuksilla voivan olla pitkäaikaisia vaikutuksia aivoihin ja mielialaan.

Hoidatko itseäsi musiikilla? Onko sinulla kokemuksia musiikin vaikutuksesta mielialaan? Kerro muillekin!


Rakkauden kolme järjestelmää  3

Rakastuminen muuttaa ihmisen aivoja pysyvästi. Evoluutioantropologian professori Helen Fisher pitää rakastuneen ihmisen aivojen reagointia liioiteltuna. Fisherin mielestä mikään muu ei sekoita ihmisen päätä yhtä pahasti.

Rakastunut voi ajatella kumppaniaan 95 prosenttia valveillaoloajastaan. Viiden prosentin panos jaetaan työn, harrastusten, omien ystävien ym. kesken.

Professorin mukaan lisääntyminen on ihmisen tärkein tehtävä (evoluution kannalta) ja sen varmistamiseksi ihmiselle on kehittynyt niin voimakkaita pariutumiseen liittyviä tunteita.

Aivojen tärkeimpänä päämääränä on saada elämän hienoin palkinto eli paras mahdollinen parittelukumppani.

Mitä mieltä olet? Onko näin? Biologian kannalta tämä pätenee kaikkiin eläimiin. Ehkä kaikkeen elolliseen. Lisäänny, laajene, valloita, jatka elämää.

Helen Fisherin mukaan rakkaudessa toimii kolme erilaista aivojärjestelmää: seksihalut (himokkuus), romanttinen rakkaus (euforia) ja kiintymys (ystävyys, vakaus ja turvallisuus). Näiden kolmen vahvan tuntemuksen eri aivojen osiin vaikuttavilla koukutusyhdistelmillä saadaan parisuhde alkuun, syvenemään ja lopulta jopa kestämään.

Ilman rakastumisen järjetöntä järjestelmää mukavuudenhaluinen ihminen tekisi jotakin muuta kuin rakastuisi.

Jotkut löytävät korvikkeen työstä, päihteistä tai suuresta elämäntehtävästä. Yleinen mielipide taitaa kallistua siihen, että vain rakkaus voi tuoda täyden tyydytyksen.


Hyvä sängyssä  8

Vaatimattoman näköiset naiset ja nörttimiehet ovat petoja sängyssä. Onko näin ja miksi?

Olen kuullut miesten puhuvan hiirulaisen näköisten naisten tulisuudesta seksissä. Kauniit naiset odottavat miehen palvelevan heitä.

Aiemmin blogasin tutkimuksesta, jossa hyvännäköisten naisten todettiin olevan muita itsekeskeisempiä ja konservatiivisempia, mikä ei kuulosta hauskalta rakkauselämää ajatellen.

http://www.city.fi/yhteisot/blogit/mirjawuokko/122695/

Entinen pomoni, paperi-Cityn päätoimittaja Maria Pettersson (http://areena.yle.fi/radio/1797309) pyysi minua tekemään suhteet-palstalle jutun kuumista nörttirakastajista.

Geeks are better lovers -haku tuokin hauskoja tuloksia.

http://www.wired.com/culture/lifestyle/commentary/sexdrive/2007/04/sexdrive_0406

Suhtautuvatko nörtit seksiin kuin parhaimmat tutkijat tieteeseen? Uteliaisuudella, intohimolla, leikkisyydellä, intuitiolla ja varmuudella omasta älykkyydestä?

Hyvin älykkäät miehet tuntuvat etsivän naisesta muutakin kuin perusnättiyttä. Huomion pois omasta ulkonäöstään suuntaava nainen on yleensä onellisempi ja rennompi kuin omiin ulkoisiin ominaisuuksiinsa jumittunut henkilö.

Ja onko vanha väite totta? Naisen tärkein erogeeninen alue on aivot?

Kaikkien ihmisten tärkein elin on aivot. Ilman niitä mikään ei liiku minnekään. Ei ajatus, tunne eikä teko.

Tässä artikkelissa kerrotaan, miten kaikista tulee ihania rakastajia ja miten kaikki nauttivat eniten: http://www.psychologytoday.com/blog/all-about-sex/201202/when-it-comes-sex-women-know-best


Rakkauskartta päässä  2

Kaikki kokemuksemme muovaavat tiedostamattoman käsityksen siitä, millaisen ”listan” teemme toivotusta kumppanista. Tämän rakkauskartan kanssa kuljemme kaikkialle ja aivomme merkkaavat ihmismassasta kiinnostavat yksilöt, väittää professori ja evoluutioantrologi Helen Fisher.

Fisherin mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että mies voi suuressa ihmisjoukossa arvioida jopa 77 naista sekunnissa! Ei hätää naiset, pystymme kuulemma samaan. Ihmeellistä.

Aivot siis erottelevat varsin nopeasti onko kiinnostuksen kohde liian vanha, liian pitkä, liian laiha, liian vakava jne. Vaikka osa ihmisistä tekeekin pitkiä deittiehtoja ja listaa toiveita tulevan kumppanin suhteen, tapahtuu suurin osa potentiaalisten seurustelukumppanien rankkauksista täysin tiedostamattomasti. Jopa itseään hyvin suvaitsevaisina pitävät tekevät valintoja lapsuutensa ja nuoruutensa muovaaman rakkauskartan kanssa, vaikka muuta väittäisivätkin.

Fisherin mukaan ihmisillä on hyvin laaja ja erilainen maku. Tiettyjä ”etuja” on kuitenkin tavattu ympäri maailman. Esimerkiksi ihmiset ajattelevat automaattisesti, että pitkä on yhtä kuin viehättävä. Miehen globaali ideaalipituus on keskimäärin 180cm. Jotenkin tämän teorian vastaisesti miehet pitävät kuitenkin deittailumielessä eniten naisista, jotka ovat keskivertoa lyhyempiä.

Mistäköhän tämä johtuu?

Rakkaus numeroina -dokumentti. YLE Teema.


Naisen aivot raskaana  12

Äitiys muuttaa peruuttamattomasti naisen aivoja, väittää neuropsykiatri Louann Brizendine. Raskausajan hormonit, kohdun kasvu, synnytys, imetys ja lapsen läheisyys muokkaavat aivoja.

Läheinen kontakti vauvaan saa ihmisen ”äidilliseksi”.

Teorian mukaan vauvakuume tarttuu, kun vauvan pään makea tuoksu lähettää feromoneja naisen aivoihin (syntyy oksitosiinia). Olen kuullut joidenkin isäksi haluavien miesten yrittäneen tartuttaa kuumetta kumppaniinsa raahaamalla vauvoja naisen lähettyville, ja joskus lopputulos on ollut täysin päinvastainen.

Kovimmankin uranaisen aivot muuttuvat, jos hän tulee raskaaksi. Progesteronitasot nousevat. Tulee väsy, nälkä, jano ja aamupahoinvointia. Elämän arvojärjestys muuttuu.

Raskausaikana hajuaisti on yliherkkä (suojaa alkiota, joka on myrkytysvaarassa). Progesteronitaso nousee 10-100-kertaiseksi ensimmäisen 2-4 kuukauden aikana, vaikutus on Valiumin kaltainen (rauhoittava). Yhdessä korkean estrogeenitason kanssa koktaili pitää tulevan äidin rauhallisena raskauden suhteen. Kortisolitaso nousee. Nyt tämä stressihormoniksi kutsuttu aine ei vaikuta stressaavasti, vaan pitää naisen valppaana sikiön terveyden ja turvallisuuden suhteen: ravinto, ympäristö ja puuhat mitoitetaan vauvan mukaan.

Aivot ovat yhtä suuressa muutoksessa kuin murrosiässä. FMRI -kuvissa kuuden raskauskuukauden ja synnytyksen välillä naisen aivot kutistuvat. Tilanne normalisoituu puolessa vuodessa synnytyksen jälkeen (noin kaksi viikkoa synnytyksestä aivot alkavat laajeta). Eläinkokeissa on huomattu cortexin laajenevan raskauden aikana. Muutokset johtuvat ilmeisesti aivojen rakenteellisista muutoksista ja metaboliasta. Äidin täytyy pystyä täysin uusiin tehtäviin lapsen synnyttyä.

Synnytyksen alkaessa progesteronitaso romahtaa ja oksitosiini- ja dopamiinitasot kohoavat. Aivoissa neuronit etsivät tuhansia uusia yhteyksiä. Vastasynnyttänyt äiti pystyy 90 prosentin todennäköisyydellä tunnistamaan oman lapsensa pelkän tuoksun perusteella. Brizendinen mukaan vauvan tuoksu, ääni ja liikkeet syöpyvät äidin aivoihin ja hän muuttuu naarasleijonaksi, joka tekee mitä tahansa puolustaakseen lastaan.

Äidinrakkaus muistuttaa rakastumista: aivokuvat näyttävät samalta ja oksitosiini- ja dopamiiniarvot nousevat. Ei ihme, että monet miehet ovat jopa mustasukkaisia omille lapsilleen.

Tässä ”beibibjooorn”-mainoksessa psykiatri kertoo, miten äitiys parantaa pidemmällä aikavälillä aivojen toimintaa.

Louann Brizendine: The Female Brain


Miehen himo  12

Suurin osa miehistä on kilttejä. He suhtautuvat naisiin varovaisella ujoudella, jopa kunnioituksella. Siis Suomessa. Silti, enemmistö ei saa katsetta irti kauniista naisesta. Tämä ominaisuus, kauneuden himo, on jatkuvan nälvimisen kohteena. Kaiken ikäiset naiset (mutta eivät siis kaikki naiset) hymähtelevät/ raivoavat/ naureskelevat miehille, jotka kuolaavat hyvännäköisten mimmien perään.

Niillä on aivot housuissa.

Tämä on oikeastaan totta. Siis ei ne aivot housuissa, vaan että miehet ovat naisia pahemmin hyvän ulkonäön lumoissa.

Siinä ei ole mitään väärää.

Se vaan tuntuu joidenkin mielestä epäoikeudenmukaiselta. Jos vaikka ajattelee, ettei ole niin kaunis. Tai jos mies kuuluu naisia esineellistävään vähemmistöön. Aivokuvauksissa löytyi pieni ryhmä miehiä, joilla bikiniasuisen naisen näkeminen aktivoi aivoissa saman alueen kuin työkalut: vasara, porakone ja lumilinko. (Tiede-lehdessä, joskus). Enemmistö katsoi naista toisellakin silmällä. Bikinikuva on kiihottava, mutta normimies saattaa naista ajatellessaan yhdistää piuhansa vaikka tunnekeskukseen.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että naisella estrogeeni tuottaa viehättävät kasvot ja kurvikkaan vartalon. Voimakas vyötärö-lantio -suhde, maailmanhistorian numero 1 miehen koukuttamiseksi, on merkki hyvästä hedelmällisyydestä, terveistä lapsista ja kaiken huipuksi hyvästä älystä. Oikeasti.

Siis jos nainenkin haluaa parikseen miehen, jolla on hyvät geenit ja jonka kanssa kannattaa lisääntyä, mitä vikaa siinä on, että mies optimoi naisensa laadun?

http://www.newscientist.com/article/mg19626295.600-curvy-mothers-have-brainier-kids.html

http://www.healthnews.com/family-health/womens-health/curvy-hips-thighs-shown-brain-power-336.html

http://www.infoniac.com/science/women-become-more-beautiful-over-generations.html

Lisää bikini-tiedettä
http://www.cnn.com/2009/HEALTH/02/19/women.bikinis.objects/index.html