Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on etu.

Miksi kauniit naiset pyörivät homojen kanssa?  3

Jokaisella hyvännäköisellä naisella tulisi olla homomiehiä kavereina. Heteronaisen ja homomiehen ystävyys tuo iloa ja hyötyä molemmille.

Yhdysvalloissa ilmiölle on jo kauan sitten annettu nimikin: Fag hag. Fag hag -nainen viihtyy homojen seurassa, tai hänen paras kaverinsa on homomies. Miksi?

Heteronainen viihtyy homomiehen kanssa, koska he ovat kiinnostuneita samoista asioista, he nauravat samoille asioille vähän eri näkökulmasta, ja koska homokaveri antaa hyviä neuvoja deittailuun.

Millaisia vaatteita kannattaa ostaa? Millainen tukka näyttää hyvältä? Miten mies isketään? Miksi miesten kanssa seurustelu on niin vaikeaa?

Homokaverin eduista on nyt tieteellistä näyttöä! Sosiaalipsykologian professori Theresa DiDonato kirjoittaa Psychology Today -julkaisussa, että homomies antaa oikeasti muita parempia deittineuvoja heteronaiselle, varsinkin jos nainen on kaunis.

Viehättävän naisen ystävien ei aina kannata tehdä frendistään entistä halutumpaa jo valmiiksi kilpailluilla parisuhdemarkkinoilla. Miksi kauniin ystävän pitäisi saada vielä lisää etumatkaa miesten silmissä?

Heteromiehet eivät myöskään aina anna reiluja neuvoja kauniille heteronaiselle. Heteromiehen ensisijainen etu on saada kyseinen kaunis nainen omaan, eikä toisen miehen kainaloon.

Heteronaisen seurasta ja neuvoista on myös vastavuoroisesti iloa ja hyötyä homomiehelle. Kauniskaan nainen ei yleensä onnistu viemään homomiehen kiikarissa olevaa miestä. Heteronainen ja homomies kilpailevat eri miesten suosiosta, ja he osaavat aidosti iloita toisen onnesta. Match Made in Heaven.


Komeat miehet tienaavat muita paremmin  4

Viikko sitten kirjoitin hyvännäköisten ihmisten suosiosta parisuhdemarkkinoilla. Kaunis ulkonäkö teininä helpottaa parinmuodostusta myöhemmin.

Komeat miehet eivät saa ainoastaan helpommin kumppania, heille myös maksetaan parempaa palkkaa kuin muille. Tasan eivät käy onnen lahjat -sanonta sopii tähän erittäin hyvin.

Wisconsin Longitudinal Studyn suurta edustavaa otosta hyödyntäen on tutkittu ihmisten taloutta. John Karl Scholz ja Kamil Sicinski todistivat kauniskasvoisten miesten ”pärstäpreemion” artikkelissaan Facial Attractiveness and Lifetime Earnings: Evidence from a Cohort Study.

Lukion päättävistä komeista nuorista miehistä tulee hyvin ansaitsevia aikuisia miehiä.

Hyvännäköisiin ihmisiin liitetään paljon hienoja ominaisuuksia, mutta perustuuko usko kauniiden ihmisten selvästi muita parempaan perimään mihinkään faktoihin?

Scholzin ja Sicinskin mukaan hyvännäköisyydellä ja kognitiivisilla taidoilla on vain heikko korrelaatio, ja komeudella ja kuolleisuudella ei ole yhteyttä ollenkaan.

Tutkijat analysoivat kattavasti miesten erilaisia ominaisuuksia. Älykkyysosamäärä, itseluottamus, persoonallisuus, harrastukset ja perhetausta testattiin. Näillä kaikilla tekijöillä on aiemmin osoitettu olevan yhteys menestykseen työelämässä.

Kaikkien em. henkisten ominaisuuksien ja taustatekijöiden poissulkemisen jälkeen tutkijat huomasivat selvän tilastollisen eron tutkittavien miesten taloudellisessa menestyksessä. Ero johtuu Scholzin ja Sicinskin mukaan ulkonäöstä. Komeat miehet tienaavat muita paremmin koko aikuisuuden ajan. Muiden kykyjen päälle maksetaan siis kauneuslisää.

Viehättävä ulkomuoto antaa tutkijoiden mukaan pysyvän edun työmarkkinoilla. Ihmetteleekö joku vielä miksi kauneusteollisuus hotkaisee miehetkin syövereihinsä?

Onko tämä oikein? Onko tässä järkeä? Onko komeudesta oikeasti hyötyä ihan kaikissa ammateissa?

John Karl Scholz and Kamil Sicinski: Facial Attractiveness and Lifetime Earnings: Evidence from a Cohort Study. The Review of Economics and Statistics. March 2015.


Tutkimus paljasti: komeat miehet ovat itsekkäitä  6

Mitä paremman näköinen mies, sen todennäköisempää on, että hän on itsekäs, väittää uusi tutkimus. Brunel University Londonin tutkimusryhmä testasi evoluutiopsykologian teoriaa kauniista ihmisistä. Koska ulkonäkö nostaa sosiaalista statusta, onko hyvännäköisillä muita suurempi halu säilyttää eriarvoisuus yhteiskunnassa, koska he hyötyvät tästä ”kilpailusta” eniten?

Yllättäen tutkimus ei löydä yhteyttä epätasa-arvon kannattamisen ja kauneuden välillä naisten kohdalla.

”Viehättävillä miehillä on muita vähemmän taipumusta kannattaa tasa-arvoa ja he ovat vähemmän anteliaita ja reiluja kuin muut. Tämä löydös ei päde naisiin”, kertoo tutkimuksen johtaja psykologian tohtori Michael Price.

Tutkijaryhmä skannasi 3D-kuvin 125 miestä ja naista ja mittasi heistä erilaisia tunnettuja viehättävyyskertoimia kuten hoikkuuden. Miehillä mitattiin hartioiden ja vyötärön suhde ja naisilla vyötärön ja lantion suhde.

Koeryhmä osallistui myös persoonallisuuskyselyyn, jossa selvitettiin käytöstä ja asenteita esimerkiksi tasa-arvoa ja itsekkyyttä kohtaan. Ryhmä altistettiin lisäksi taloustestiin, jossa heitä pyydettiin päättämään miten he jakaisivat saamansa rahat toisen henkilön kanssa.

Psykologit pyysivät tuomarointijoukkoa arvioimaan testihenkilöiden skannatut ulkomuodot viehättävyyden mukaan. Toinen tuomariryhmä laitettiin arvioimaan skannatuista kuvista henkilöiden todellista käytöstä: kuinka altruistisia tai tasa-arvoisia he luulivat henkilöiden olevan oikeassa elämässä?

Tohtori Pricen mukaan tuomaroijat arvioivat hyvännäköisten miesten ja naisten olevan vähemmän reiluja ja tasa-arvoisia kuin tavallisen näköisten ihmisten.

”Epäillessämme komeiden miesten toimivan vähemmän reilusti taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon alueilla, emme ole niinkään väärässä. Tutkimus osoittaa hyvännäköisillä miehillä olevan taipumusta itsekkyyteen ja epätasa-arvoon”, arvioi Price.

Pricen mukaan komistukset eivät ole lopullisesti tuomittuja itsekkyyteen ja epäreiluuteen. Jos miehet tiedostavat ulkonäköedun vaarat (aiheuttaa ylimielisyyttä muita kohtaan), voi se auttaa heitä pääsemään ominaisuudesta eroon.

”Korrelaatio viehättävyyden ja itsekkyyden välillä ei ole mitenkään täydellinen, ja monet erittäin komeat miehet ovat myös hyvin altruistisia ja egalitaarisia”, Price huomauttaa.

Tutkijoiden mukaan tulokset tuovat kuitenkin uutta näkökulmaa siihen, miksi jotkut miehet ovat itsekkäämpiä kuin toiset. Pricen mukaan useat tutkimukset ovat osoittaneet varakkaiden ihmisten välittävän muita vähemmän kiltteydestä ja tasa-arvosta. ”Tutkimuksemme on osoittanut ulkonäön vaikuttavan vähintään yhtä voimakkaasti näihin asenteisiin kuin vaurauden.”

Mitä mieltä olette tutkimuksesta? Päteekö Suomeen? Ovatko hyvännäköiset miehet itsekkäitä sikoja? Miksi kauniit naiset eivät ole samanlaisia? Onko kauniiden naisten kiltteys ja vaatimattomuus pelkkää teeskentelyä? Vai kostautuuko hyvännäköisen ylimielisyys pahemmin naisille kuin miehille? Jos kauniit naiset eivät ole itsekkäitä ja omahyväisiä, eikö ole epäreilua olettaa heidän olevan sellaisia?

Michael Price, Stuart Brown, Amber Dukes and Jinsheng Kang: Bodily Attractiveness and Egalitarianism are Negatively Related in Males. Evolutionary Psychology. January 2015.

Study finds good-looking men are more selfish. Brunel University psychology News 10.2.2015


Yksiavioisen isommat aivot  19

Psykologi ja evoluutiotutkija Robin Dunbarin tutkimuksissa on selvinnyt, että yksiavioisessa pitkässä suhteessa olevilla on isommat aivot kuin muilla.

”Olisi voinut uskoa, että monien partnereiden kanssa toimiminen ja pärjääminen olisi erityisen vaativaa. Osoittautui päinvastoin, että vaativampaa on pysyä pitkään yhden ja saman puolison kanssa”, kirjoittaa sosiologian professori Anna Rotkirch kirjassaan Yhdessä.

Yksiavioinen liitto onkin älyllisesti erityisen haastava. Ilmeisesti pitkän liiton mukanaan tuomat vaiheet ja lukuisat ongelmat ja muut eteen tulevat asiat pakottavat ihmiset keksimään uusia ratkaisuja, mikä taas kehittää älyä. Pysyvässä suhteessa myös tunne-elämä kehittyy tavallista paremmin.

Ihmiskunnan perusihanne ympäri maapallon on yksiavioisuus, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Moniavioisia kulttuureja ei pidetä kovin kehittyneinä.

Yksiavioisuuteen siirtymisen jälkeen ihmiset ovat yleensä pysyneet systeemissä. Mistäköhän se mahtaa johtua?

Myös muut monogamiaan siirtyneet lajit pysyvät yksiavioisuudessa, väittää Dunbar. Yksikään laji ei ole vaihtanut takaisin moniavioisuuteen.

Jälkeläisille omien vanhempien jatkuva tuki on tutkitusti paras hoivan ja menestyksen tae, mutta mitä etuja yksiavioisuus tuo puolisoille?


Pohjolan paskin maa lapsille  40

Maailman pienin äitiys- ja lapsikuolleisuus, maailman hienoimmat äitiyspakkaukset, maailman upein maa lapsille, joo-joo ja vähän muutakin.

Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch kirjoitti 25. helmikuuta Hufvudstadsbladetissa, että suomalaislapset ovat Pohjoismaiden huostaanotetuin sakki.

Erityisen suuret erot lasten huostaanotoissa verrattuna muihin Pohjoismaihin on 0-6 -vuotiaiden ryhmässä. Kun Islannissa pikkulapsia huostaanotetaan vanhemmiltaan alle promille ikäluokasta, ja Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa noin 4-5 promillea ikäluokasta, loistaa Suomi mahtavalla yli 7 promillen tuloksellaan Pohjolan ykkösenä.

Kaikkein tärkeimmässä iässä, pikkulapsena, kaikki väestömme nuorimmat jäsenet eivät siis saa tai voi asua siellä, missä jokaisen lapsen kuuluisi saada asua: kotona omien vanhempien kanssa. Turvassa.

Mahtavaa olla näin hyvin lapsistaan huolehtivan kansan jäsen. Mikä meitä vaivaa? Onko meille sattunut erityisen huonoja vanhempia vai mikä systeemissämme mättää?

Rotkirchin mukaan yksi syy Suomen kurjuuteen on erityisen suuri pitkäaikaistyöttömien määrä. Työttömyys ajaa talousahdinkoon, siitä sossun luukulle, ja osa vanhemmista sekoaa surkeassa jamassaan päihteisiin ja perheväkivaltaan, ja pian ei pystytä enää huolehtimaan lapsista.

Ennaltaehkäisevästä tuesta puhutaan koko ajan, mutta sitä ei tarjota.

Rotkirchin mukaan Heikki Hiilamon aikoinaan tekemä tutkimus huostaanotettujen lasten äideistä oli surkeinta luettavaa, mihin hän on törmännyt. Taulukot äitien alamäestä olivat karmeat.

Rotkirch kirjoittaa, että on selvää, että lasten etu menee vanhempien edun edelle, mutta miksi emme toimi molempien edun mukaan ja ajoissa? Hän kirjoittaa Helsingin Sanomien haastattelemista sosiaalityöntekijöistä, jotka saivat kertoa onnistuneista sossutapauksistaan. Rotkirchin järkytykseksi erityisen hyväksi esimerkiksi nostettiin vauvaperhe, jossa äidin luottamus omaan vanhemmuuteen oli heikko. Perhe sai tukea kotiin, molemmat vanhemmat saivat mielenterveysapua ja nyt kaikki kolme asuvat onnellisina kotonaan.

Eikö tämän käytännön pitäisi olla itsestäänselvä? Siis että autetaan ajoissa ja autetaan vanhempia huolehtimaan omasta lapsestaan.

Rotkirch kirjoittaa, että ihminen on yhteisen kasvatuksen laji. Kukaan ei pärjää lasten kasvatuksessa yksin. Ei edes pätevin ja tervein aikuinen. Ihminen tarvitsee ympärilleen muita ihmisiä ja vanhemmat tarvitsevat tuekseen muita aikuisia.

Miksi emme tyydy yksinkertaisiin ja jopa itsestäänselviin hyviin ratkaisuihin tässä maassa? Vähän rakkautta, huolenpitoa ja hellää ohjausta alussa. Ei. Ensin katsotaan ohi. Sitten seurataan vierestä, miten perhe juoksee alas jyrkänteeltä. Ja jälkeenpäin laitetaan helvetin kalliit rattaat pyörimään raunioiden päälle.

Anna Rotkirch: De mest omhändertagna. Hbl 25.2.2014.