Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on ahdistus.

Himokas nainen pelottaa miestä  18

Tuoreen parisuhteen kehitystä on aiemmin tutkittu erilaisten sitoutumistyylien pohjalta. On huomattu, että kiintymys vaikuttaa ihmisten seksuaalisuuteen. Israelilaistutkijoiden ryhmä halusi selvittää, miten asia toimii toisinpäin.

Vähentävätkö seksuaalinen halukkuus ja emotionaalinen läheisyys orastavan parisuhteen kiintymykseen liittyvää epävarmuutta?

62 juuri deittailun aloittanutta paria osallistui kahdeksan kuukautta kestävään tutkimukseen, jossa pariskuntia tarkkailtiin ja tutkittiin kolmeen otteeseen. Ensimmäisellä tutkimuskerralla parit keskustelivat suhteensa seksistä ja tutkijat tarkkailivat heidän seksuaalisen halukkuutensa ja emotionaalisen läheisyytensä määrää.

Tutkittavien kyseiseen uuteen suhteeseen liittyvää kiintymysahdistusta ja välttelyä selvitettiin joka tutkimuskerralla. Tulokset erosivat sukupuolen mukaan.

Miesten osoittama seksuaalinen halukkuus kumppania kohtaan ennusti sekä miesten että naisten suhteeseen liittyvien epävarmuustekijöiden vähenemistä. Ts. se että mies tuntee voimakasta halua naisystäväänsä kohtaan vahvistaa molempien mielestä parisuhdetta.

Sen sijaan naisen selvä seksuaalinen halukkuus miesystävää kohtaan esti miehen epävarmuuden vähenemistä, eli piti miehen varpaillaan parisuhteessa. Naisen osoittama läheisyys sai miehen suhteeseen liittyvän epävarmuuden vähenemään.

Nainen näyttäisi kiintyvän mieheen seksin perusteella, ja mies näyttää varmistuvan naisestaan, kun tämä on sitoutunut tunnetasolla. Voiko tämä olla totta?

Moran Mizrahi, Gilad Hirschberger, Mario Mikulincer, Ohad Szepsenwol and Gurit E. Birnbaum: Reassuring sex: Can sexual desire and intimacy reduce relationship-specific attachment insecurities? European Journal of Social Psychology, June 2016.


Miesten seksiongelmien syyt voivat löytyä kotoa  9

Miesten seksuaaliongelmien syitä on etsitty fyysisistä sairauksista ja mielenterveysongelmista. Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että miesten seksiongelmat aiheuttavat ongelmia parisuhteeseen.

Millaista on seksuaalielämän ongelmista kärsivien miesten kotielämä? Onko kodin ilmapiirillä yhteys miesten ongelmiin?

Kaikki ongelmat eivät johdu parisuhteesta, vaan miehellä voi olla muitakin stressin aiheuttajia. Stressitekijät saattavat heikentää parisuhteen intiimielämää. Italialaiset tutkijat halusivat selvittää aiemmin laiminlyötyä tutkimusaluetta: perheen sisäisten konfliktien vaikutusta parisuhteen seksiin.

3 975 seksuaaliterveysklinikalle ensikäynnille tulevaa miestä osallistui terveystutkimukseen, jossa selviteltiin erilaisia mahdollisesti seksiongelmiin liittyviä tekijöitä. Erilaisten terveysseikkojen haarukoimisen lisäksi miehet vastasivat kyselyyn, jossa piti arvioida kodin ihmissuhteita.

Miesten piti vastata kahteen perheongelmia selvittävään strukturoituun kysymykseen. Onko kotona mitään konflikteja? Onko sinulla vaikea suhde kumppaniisi? Vastausvaihtoehtoina oli 0= normaalit suhteet, 1= riitoja silloin tällöin ja 2= aina tai jatkuvasti riitaa.

Kolmannes miehistä koki paljon ongelmia ja konflikteja perheen sisällä. Viidesosa miehistä oli huonoissa väleissä puolisoonsa. (Seksiongelmista kärsivät miehet näyttivät siis olevan paremmissa väleissä vaimoonsa kuin muihin perheenjäseniinsä.) Sekä vaimon että muun perheenjäsenen kanssa riitelevät miehet kärsivät selvästi muita enemmän erilaisista mielenterveyteen liittyvistä ongelmista.

Perhe- ja parisuhdevaikeudet olivat selvästi yhteydessä ahdistuneisuuteen, masennusoireisiin ja seksiongelmiin. Seksuaaliongelmat olivat sekä itseraportoituja (esimerkiksi erektio-ongelmia tai liiallista seksuaalista halukkuutta) että kliinisissä testeissä esiin tulleita. Myös potilaan ilmoittamat vaimon seksuaalitoimintoihin liittyvät tekijät olivat selvästi yhteydessä parin tai perheenjäsenten välisiin konflikteihin kotona.

Tutkijoiden mukaan kodin ihmissuhteilla ja ilmapiirillä voi olla aiemmin luultua vakavampi vaikutus miesten seksuaalielämän ongelmiin. Seksuaalisuus ja hyvinvointi ovat kietoutuneet toisiinsa monimutkaisesti, eikä syy- ja seuraussuhteiden selvittäminen ole kovin helppoa.

Valentina Boddi, Egidia Fanni, Giovanni Castillini, Alessandra Daphne Fisher, Giovanni Corona, Mario Maggi: Conflicts Within the Family and Within the Couple as Contextual Factors in the Determinism 0f Male Sexual Dysfunction. The Journal of Sexual Medicine. December 2015.


Apea mies, varo aggressiivista musiikkia  7

Olet varmaan kuullut musiikin kuuntelun upeista eduista? Musiikki parantaa sairaan, lisää kielellistä älykkyyttä ja kohottaa mielialaa.

Kulttuurin harrastamisen terveyshyötyjä tutkitaan vilkkaasti, ja osa tuloksista on varsin ristiriitaisia. Useimmille musiikin harrastajille tai kuuntelijoille riittänee oma into ja/ tai mielihyvä, eikä musiikista haeta mitään varsinaista ”hyötyä”.

Vaikka kulttuurin harrastamisesta ei olisi mitään selvää suoraa hyötyä, ei siitä nyt ainakaan mitään haittaakaan ole!? Väärä luulo. Musiikki voi vaarantaa mielenterveytesi, jos olet mies.

Tuore yliopistotutkimus (Jyväskylä, Aarhus ja Aalto) antaa yllättävän tuloksen: negatiivisten tunteiden käsittely surullista tai aggressiivista musiikkia kuuntelemalla lisää neuroottisuutta ja ahdistuneisuutta, etenkin miehillä.

Musiikkiterapiassa on käytetty musiikkia apuna tunteiden säätelyn oppimiseen. Asiaa ei ole aiemmin juuri tutkittu, vaan on oletettu musiikin auttavan.

Osa negatiivisten tunteiden käsittelytavoista on selvästi yhteydessä heikkoon mielenterveyteen, esimerkiksi jatkuva omien ajatusten ja tunteiden läpikäynti, eli märehtiminen. Tutkimuksessa haluttiin selvittää onko musiikin kuuntelutavoilla samanlaisia ikäviä vaikutuksia.

Testihenkilöiden masentuneisuus, ahdistus ja neuroottisuus arvioitiin. Lisäksi he raportoivat tavoistaan kuunnella musiikkia.

Ahdistuneisuutta ja neuroottisuutta esiintyi enemmän niillä koehenkilöillä, joilla oli tapana käsitellä negatiivisia tunteitaan kuuntelemalla surullista tai aggressiivista musiikkia. Yhteys oli erityisen vahva miehillä.

Tutkijat arvioivat, että em. kaltainen itseterapoinnin yritys aikaansaa kuuntelijalle virheellisen käsityksen omien negatiivisten tunteiden käsittelystä, vaikka musiikki itse asiassa marinoi neurootikot jopa vielä pahempaan angstiin.

Naiset ovat keskimäärin neuroottisempia kuin miehet, mutta onnistuvat toisaalta jostakin vielä tuntemattomasta syystä terapoimaan musiikin avulla itseään miehiä paremmin. Tutkimuksessa seurattiin erilaisia musiikkinäytteitä kuuntelevia koehenkilöitä aivokuvauksin, ja naisten ns. mediaalisessa etuotsalohkossa oli paljon enemmän toimintaa kuin miehillä. Kyseisen aivoalueen tiedetään aktivoituvan tunteiden säätelyn aikana.

Tutkijat eivät vielä tiedä mitä kaikkea tulos merkitsee. Joka tapauksessa he varoittavat tietyillä musiikin kuuntelutottumuksilla voivan olla pitkäaikaisia vaikutuksia aivoihin ja mielialaan.

Hoidatko itseäsi musiikilla? Onko sinulla kokemuksia musiikin vaikutuksesta mielialaan? Kerro muillekin!


Erokoulu miehille  6

Väestöliitto on tehnyt eronneille tai eroa harkitseville miehille suunnatun nettikurssin, johon voi tutustua helposti vaikka omalta sohvalta.

Ero aiheuttaa masennusta, ahdistusta ja epäonnistumisen tunnetta. Varsinkin miehet kokevat jäävänsä eron jälkeen yksin ja ilman tukea.

Väestöliiton psykologi Keijo Markovan mukaan kriisitilanne voi jumiutua tai kärjistyä, jos mies ei tunne löytävänsä ulospääsyä ahdistavasta tilanteesta. Markova varoittaa erotilanteen voivan altistaa ratkaisuille, jotka "vievät pohjan pois omalta tai toisen elämältä".

Erokoulu-kurssi tarjoaa erilaisia luentoja, tehtäviä ja kyselyitä, joiden avulla voi selvittää omia ajatuksia ja tunteita. Tehtävien pitäisi parantaa heikentynyttä keskittymiskykyä ja pelastaa työkyky ja elämänhalu takaisin.

Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtajan Heli Vaarasen mukaan erokoulun idea tuli poliisilta. Poliisin mukaan miehet eivät saa eron jälkeen tarpeeksi apua, eikä miesten hädästä puhuta riittävästi.

Erokoulussa on yhdeksän jaksoa, joita voi tehdä omaan tahtiin. Kurssi on maksuton.

Onko kellään kokemuksia Erokoulusta? Toimiiko?


Haloo nyt, kiusaaja!  37

Aina kun kiusaamisteema otetaan esiin, seuraa kiusaamisen vähättelyä.

Toki jotkut ovat yliherkkiä. On ihmisiä, jotka herkästi kuvittelevat, että muut ovat heitä vastaan. Tällaisesta erilaisesta tavasta lukea ympäristön viestejä on jopa saatu näyttöä aivotutkimuksessa.

Mutta.

Mitä järkeä on vähätellä kiusaamista, kun Suomessa kiusataan kymmeniä ihmisiä hengiltä vuosittain? Jotkut tapetaan parisuhderääkkäämisen viimeisenä niittinä. Toiset päätyvät itsemurhaan, kun eivät enää kestä kiusaamista.

Joidenkin tutkimusten mukaan maassamme miljoona ihmistä on kokenut tulleensa kiusatuksi. Aika isolta ongelmalta vaikuttaa tässä valossa.

Kiusaajia on paljon. Kaarina Korhosen mukaan 10-30 prosenttia ihmisistä toimii kiusaajina sopivissa olosuhteissa. 50-80 prosenttia kulkee ryhmän mukana ja on osallisina. Vain 10-20 prosenttia ihmisistä kieltäytyy aktiivisesti osallistumasta kiusaamiseen! Eli reiluja ja rohkeita on aika vähän.

Kiusaamisen seurauksena ihmisen perusluottamus katoaa ja hän alkaa kärsiä itsetunto-ongelmista, univaikeuksista, masennuksesta ja unettomuudesta. Arvottomuus, ahdistus, hylätyksi tulemisen pelko, itsetuhoisuus, jatkuva tarve miellyttää, ”näkymättömänä” eläminen, ristiriitojen välttäminen ja uhriutuminen ovat muita tavallisia seuraamuksia kiusaamisesta.

Työyhteisökouluttaja ja eroauttaja Riitta Mykkänen-Hänninen esittää kiusatulle kolme ratkaisuvaihtoehtoa: lähteminen, sopeutuminen tai taisteleminen. Kaikki ratkaisut vaativat kiusattua reagoimaan. Yksikään vaihtoehto ei ole helppo.

Seija Winter kirjoittaa blogissaan näin: ”Kiusaajaa voi Korhosen (2009, 71–76) mukaan olla yllättäen vaikea tunnistaa. Kiusaajat eivät tunnista tai eivät ainakaan tunnusta olevansa kiusaajia. Kiusaamisesta nauttii noin 10–20 prosenttia ihmisistä. Tähän ryhmään kuuluu myös puhdasoppiset psykopaatit ja narsistisesti häiriintyneet. Tälle ryhmälle kiusaaminen kuuluu normaaliin elämään, he eivät koe kiusaamista miksikään varsinaiseksi kiusaamiseksi tai kielteiseksi asiaksi. Kiusaaminen on loppujen lopuksi aika lähellä täysin mielivaltaista pahuutta. Kiusaajat tekevät kaikkensa kieltääkseen ja peittääkseen tekonsa viimeiseen asti.”

Kiusaajan mukaan mitään ongelmaa ei ole. Melkoista empatian puutetta lähteä arvioimaan tilannetta puhtaasti omasta näkökulmasta. Kun en näe ongelmaa, sitä ei voi olla olemassa? Tai, koska nautin siitä, teen kaikkeni, että voin sitä jatkaa?

Riitta Mykkänen-Hänninen
Kaarina Korhonen: Kiusaajat kuriin. WSOY 2009.
http://blogit.jamk.fi/seinajoki/tag/tyopaikkakiusaaminen/