Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on hoito.

Professori: pikkuvauvat eivät tarvitse unikoulua  6

Vauvat osaavat nukkua luonnostaan, eivätkä he tarvitse siihen mitään opetusta. Vanhemmat saattavat sen sijaan kaivata ohjausta, väittää Durhamin yliopiston antropologian professori Helen Ball.

Ball perusti Durhamiin Parent-Infant Sleep Labin vuonna 2000. Hän on pitkään tutkinut vauvojen yöllistä hoitoa ja vauvaperheiden nukkumisen ekologiaa.

Durhamin unilaboratoriossa tutkitaan vauvojen ja lasten, sekä heidän vanhempiensa unta niin fysiologisesti kuin psykologisestikin. Ballin ryhmä tutkii myös biologisen unentarpeen ja kulttuuristen odotusten välistä ristiriitaa. Ballin mukaan vauvoilla ei ole yleensä mitään uniongelmia, vaan ongelmana on vääränlainen länsimainen ajattelu.

Pikkuvauvat nukkuvat yleensä lähes ympäri vuorokauden. Heillä on pieni mahalaukku ja aivojen kehitys on nopeaa. Nämä yhdessä aiheuttavat tarpeen tiheään ateriointiin ja jatkuviin torkkuihin. Vauvat nukkuvat siis paljon, mutta ne heräävät usein hörpylle. Tämä on Ballin mukaan vauvan luonnollinen/ normaali/ sisäänrakennettu tarve, joka sattuu raastamaan nykyvanhemman hermoja. Vanhemmat haluaisivat nukkua katkeamattomat yöunet.

Kulttuurin odotukset ”kiltistä”, eli läpi yön nukkuvasta vauvasta saavat vanhemmat hermostumaan vielä enemmän. Ball väittää, että he joko valehtelevat vauvakuulumisten kysyjille, että juu, lapseni nukkuu koko yön, tai sitten he kääntyvät epätoivoisina asiantuntijoiden ja netin puoleen. Englannissa on paljon kahden päivän kurssin käyneitä ”asiantuntijoita”, jotka yrittävät esimerkiksi huudattamalla saada vauvan nukkumaan aamuun asti.

Ballin mukaan ulkopuoliset utelevat vauvan unirytmistä tarkistaakseen vanhempien kasvatuskyvyt. Kulttuurimme mukaan säännöllinen unirytmi alusta asti ennustaa (muka) myöhempää moraalista kehitystä ja vanhempien kasvatuksen onnistumista. Vanhempien kuuluu yrittää säädellä biologiaa ja saada lapset heti kontrolliin.

Vauvoja ei voi kontrolloida. Niillä ei ole ensimmäisten kuukausien aikana hyvin toimivaa sisäistä kelloa, vaan ne elävät täysin omassa rytmissään: nukkuvat, syövät ja itkevät silloin kun heille sopii. Vanhemmat pääsevät helpommalla, jos he vastaavat lämpimästi lapsen tarpeisiin, eivätkä yritä muokata vastasyntynyttä mihinkään systeemiin.

Vauvan omarytmisyyttä tulisi Ballin mielestä kunnioittaa vähintään kuudesta kahdeksaan kuukauden ikään asti. Vasta reilu puolivuotiasta voi lempeästi yrittää sovittaa perheen rytmiin. Ballin mukaan kaikki nisäkkäät osaavat nukkua vauvana. Vauvat ovat jo kohdussa harjoittaneet tätä kuukausien ajan.

Ball suositteleekin, että vanhemmat opiskelisivat perusasiat vauvan kehityksestä, ja miettisivät miksi heillä on niin suuri tarve saada vauva heti toimimaan aikuisten tarpeiden ja toiveiden mukaan.

Durham University Research News: Babies don´t need sleep coaches – but sometimes their parents do. 22.12.2016


Liikunta ja erektio  3

Suomalaistutkijat ovat kyseenalaistaneet joitakin urologian todeksi luultuja uskomuksia erektio-ongelmista. Åbo Akademin tutkijat Daniel Ventus ja Patrick Jern ovat löytäneet erektiohäiriöiden ja liikunnan välillä sen kaltaista korrelaatiota, että heidän mukaansa jatkossa on syytä tutkia entistä tarkemmin, josko liikunnalla voitaisiin tehokkaasti hoitaa erektio-ongelmia.

Monien erektiovaikeuksien on luultu olevan pysyviä, elinikäisiä. Esimerkiksi ennenaikaisen siemensyöksyn on ajateltu olevan synnynnäinen hormonitoimintaan liittyvä häiriö. Suomalaisessa pitkittäistutkimuksessa on kuitenkin löydetty merkkejä siitä, ettei kaikkia häiriöitä vielä ymmärretä täysin. Lähes puolet ”elinikäisen” ennenaikaisen siemensyöksyn diagnoosin saaneista miehistä oli myöhemmin päässyt eroon ongelmastaan. Diagnostiikassa on siis ongelmia.

Miten elintavat vaikuttavat ennenaikaiseen siemensyöksyyn? Alkoholinkäyttö, paino ja liikuntatottumukset voivat vaikuttaa ennenaikaiseen laukeamiseen ja erilaisiin muihin erektiohäiriöihin. Vahvin yhteys löytyi liikunnan ja nopean siemensyöksyn välillä. Kärsivätkö hätäisestä laukeamisesta eniten liikuntaa karttavat miehet? Åbo Akademin tutkimuksessa on käytetty suomalaisaineistoa.

Tarkempia tutkimustuloksia odotellessa kannattaa ehkä lähteä lenkille ja salille. Liiallinen urheilu ja etenkin vääränlaisen kemian käyttö rokottavat mieskuntoa. Sopiva paino, kohtuullinen päihteidenkäyttö, tupakoinnin välttäminen, hyvä ruokavalio ja säännöllinen liikunta ovat parhaita keinoja ennaltaehkäistä ja hoitaa jo alkanutta erektiohäiriötä. Erilaiset erektio-ongelmiin kehitetyt lääkkeet aiheuttavat lähes aina ikäviä sivuvaikutuksia. Osa lääkkeistä voi jopa aiheuttaa vaaraa terveydelle. Liikkuminen on lähes ilmaista ja sivuvaikutukset ovat hyvät.

Daniel Ventus & Patrick Jern: Lifestyle Factors and Premature Ejaculation: Are Physical Exercise, Alcohol Consumption, and Body Mass Index Associated With Premature Ejaculation and Comorbid Erectile Problems? The Journal of Sexual Medicine. October 2016.

Daniel Ventus, Mari Ristilä, Annika Gunst, Antti Kärnä, Stefan Arver, Juhana Piha & Patrick Jern: A Longitudinal Analysis of Premature Ejaculation Symptoms Raises Concern Regarding the Appropriateness of a ”Lifelong” Subtype. European Urology Focus. February 2016.


Lapsettomuus  11

Yhä useammat alkavat uskoa ihmisiä, jotka skippaavat lapsen teon vapaaehtoisesti. Yksilöllä on oikeus ja mahdollisuus kieltäytyä vanhemmuudesta.

Aika moni jää ilman jälkeläisiä vastoin tahtoaan. Henna-Riikka Hiltusen hoitotyön opinnäytetyössä viime vuodelta on hyvä yhteenveto lapsettomuudesta. Suomalaisista pareista noin kuudennes kärsii siitä jossakin vaiheessa elämäänsä. Suurin osa onnistuu hedelmöityksessä vuoden sisällä: ehkäisyn lopettamisen 1-vuotispäivänä 80-85 prosenttia pareista on saanut lapsen alulle. Ilman tärppiä jääneistä puolet onnistuu yrityksessään seuraavan vuoden aikana.

Lapsettomuuden syitä ovat mm. ensisynnyttäjien keski-iän nousu, vanhempien ylipaino (naisilla varsinkin vyötärölihavuus laskee hedelmällisyyttä, miehillä ylipaino aiheuttaa liiallisen estrogeenintuotannon), elämäntavat (liikkumattomuus, tupakka, päihteet, vähäinen yöuni jne.), sukupuolitaudit, sairaudet ja rakennepoikkeamat.

Nykyisistä vanhemmiksi pyrkivistä osa on itse jäänyt eloon erilaisten tehostettujen hoitojen ansiosta, mikä saattaa laskea omaa hedelmällisyyttä. Syömishäiriöt haittaavat raskaaksi tuloa ja raskautta, ei vain lihavilla, vaan myös liian laihoilla naisilla.

Vaikka lisääntyminen ei juuri nyt kauheasti kiinnostaisikaan, on kuitenkin hyvä tiedostaa, ettei lapsia noin vain automaattisesti hankita.

Hedelmällisyysikkuna on yleensä auki 18-35 -vuotiaana. Moni ei tiedä, että naisen paras aika loppuu jo kolmikymppisenä ja yli 35-vuotiaista vain noin puolet onnistuu tulemaan raskaaksi vuoden yrittämisen jälkeen ilman hedelmällisyyshoitoja.

Lääkärikaverini mukaan hedelmällisyys ja sen kesto ovat erittäin yksilölllisiä ominaisuuksia. Aina ei voi etukäteen tietää sattuuko kuulumaan siihen harvinaiseen joukkoon, jolla vaihdevuodet alkavat ennenaikaisesti alle 30-vuotiaana.

Hyvä syy olla hankkimatta lapsia on oman halun puute. Muut syyt voivat jälkeenpäin tuntua typeriltä.


Terapiasuhteessa  5

Nykyajan parisuhde on terapiasuhde, joka vaatii jatkuvaa hoitoa, väläyttää sosiologi Jaana Maksimainen väitöskirjassaan:

http://www.doria.fi/handle/10024/63964

Maksimaisen mukaan mediassa vatvotaan parisuhteita tolkuttoman paljon ja ”parisuhteeseen kohdistuva valtava kiinnostus pohjautuu terapeuttiselle ymmärrykselle parisuhteen vaativuudesta ja ongelmallisuudesta”.

Hehe, kukakohan kirjoittelee suhdejuttuja?

Puheessa korostuvat parisuhteen hoitaminen ja pelastaminen, mutta terapeuttinen ymmärtäminen ei tarjoa normatiivista suuntaa.

Jatkuvien ristiriitojen lähde päätyy luonnollisesti kaikesta puheesta huolimatta eroon. Yksilön tehtävänä on yrittää ymmärtää.

Siltähän suhteet vähän vaikuttavat, ainakin julkisuudessa. Minkä tahansa lehden avaa, saa lukea muistutuksia suhteen hoitamisesta. Älä vaan hetkeksikään unohda ponnistella. Yllätä miehesi! Muista vaimoasi romanttisella lahjalla! Älä ala käyttää mukavia alushousuja. Muista puhuapuhuapuhua, älä anna sen katsoa telkkaria.

Hyvä parisuhde ei vaadi jatkuvia ponnisteluja. Miksi pitäisi koko ajan yliyrittää? Jos on niiiin vaikeaa, niin onko koko hommassa mitään mieltä? Yhteiselon kuuluisi mielestäni sujua pingottamatta. Tämä ei poissulje sähäkkää suhdetta, jos molemmat siitä nauttivat.

Ja, jos se ei ole rikki, älä yritä korjata sitä on hyvä sääntö. Kaikkien suhteiden ei tarvitse olla samanlaisia. Jokainen pari voi luoda kotiin oman universuminsa.

Kiitos, Jaana.