Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on terveys.

Milloin pitää viimeistään tulla raskaaksi, jos haluaa lapsia?

Suomalaiset tekevät lapsia yhä vanhempana. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut jo melkein 29 vuoteen.

Lääkärit varoittavat lykkäämästä lastentekoa liian myöhäiseen vaiheeseen. Usein sanotaan, että 25 on ihanteellinen ikä tulla äidiksi. Biologia, henkinen kehitys ja sosiaaliset seikat vaativat usein kompromissin.

Monet perhettä suunnittelevat uskovat, että ihan hyvin voi tulla äidiksi vasta 35-vuotiaana tai vanhempana. THL on juuri julkistanut laajan tutkimuksen eri sairauksien riskin ja iän suhteesta. Monet sairaudet lisääntyvät jo 25-vuotiailla synnyttäjillä. Tutkimus ei kuitenkaan paljasta hedelmällisintä ikää.

Milloin kannattaa tulla raskaaksi, jos haluaa lapsia?

Hollantilaistutkijat ovat kehittäneet mallin, jonka mukaan voi laskea todennäköisyyksiä raskaaksi tuloon. Mallissa otetaan huomioon kolme erilaista lähtökohtaa. Tutkijoiden mukaan aiemmat todennäköisyysskenaariot eivät ole ottaneet huomioon sitä, kuinka monta lasta halutaan, ja miten vanhemmiksi haluavat suhtautuvat hedelmöityshoitoihin.

Haluaako pari yhden, kaksi vai kolme lasta? Halutaanko lapsi perinteisellä menetelmällä, vai hyväksytäänkö keinohedelmöitys?

Onko lapsen saaminen hyvin tärkeää (tähdätään 90% todennäköisyyteen), melko tärkeää, mutta ei hinnalla millä hyvänsä (todennäköisyys 75%), vai kivaa, mutta elämä olisi ihan hyvää ilmankin (50% todennäköisyys)?

Naisen ikä vaikuttaa sekä spontaanisti raskaaksi tuloon että hedelmöityshoidoilla aikaansaatuun raskauteen. Molemmilla tavoilla tärppää varmemmin nuorena.

Mikäli lisääntyminen on hyvin tärkeää, pari haluaa tulla omin voimin vanhemmiksi ja toiveissa on yksi lapsi, pitäisi lastenteko aloittaa viimeistään silloin kun nainen on 32-vuotias. Kahdesta lapsesta haaveilevien tulisi ryhtyä tositoimiin naisen ollessa 27-vuotias ja kolmea lasta suunnittelevien pitäisi laittaa vauvatehdas käyntiin naisen ollessa 23-vuotias.

Jos jälkikasvun saaminen ei ole kynnyskysymys (75% raskaaksi tulon todennäköisyys riittää) voi hollantilaistutkijoiden mukaan lastentekoa lykätä 4-11 vuodella, riippuen toivotusta perhekoosta.

Parin hyväksyessä hedelmöityshoidot, ei tarvitse pitää niin kovaa kiirettä kuin luonnonmenetelmillä. Havitellusta lapsimäärästä riippuen voi lastenteon aloittaa naisen ollessa 28-, 31- tai 35-vuotias.

Tutkijoiden mukaan ihmisiä pitäisi nykyistä paremmin informoida näistä erilaisista vaihtoehdoista ja niiden reunaehdoista. Kuinka moni oikeasti tuntee ihmisen biologiaa ja raskaaksi tulemisen todennäköisyyksiä kunnolla? Useimmat ihmiset haluavat edelleen lisääntyä, joten olisi syytä parantaa tiedotusta, perhesuunnittelua ja biologian opetusta.

Jottei menisi aivan pelotteluksi, tulee muistaa, että tilastot ja todennäköisyydet antavat ryhmätason tietoa ihmisistä. Yksilölliset erot hedelmällisyydessä voivat olla hyvin suuret. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 yli 45-vuotiaille äideille syntyi Suomessa 117 lasta.


Varhainen kiinnostus seksiin on osin perinnöllistä  1

Cambridgen yliopiston tutkijat ovat saaneet mielenkiintoisia tuloksia perimän ja seksikäyttäytymisen yhteydestä. Aiemmin tutkitun perusteella tiedetään, että nuoren kaveripiiri ja muu elinympäristö vaikuttavat esimerkiksi seksin aloitusikään.

Nyt tutkijat ovat löytäneet Iso-Britannian biopankkiin tallennettujen kansallisen terveystutkimuksen tietojen perusteella ainakin 38 eri geenimuunnosta, joilla on vaikutusta seksin aloitusikään. Useat näistä tunnistetuista geenialueista ovat yhteydessä myös muihin lisääntymis- ja käyttäytymistapoihin.

Tunnistetut geenit tai niiden lähialueet vaikuttavat esimerkiksi siihen missä iässä saadaan ensimmäinen lapsi (ESR1 ja RBM6-SEMA3F), lapsilukuun (CADM2 ja ESR1), ärtyisään temperamenttiin (MSRA) ja riskikäyttäytymistaipumukseen (CADM2).

Tulokset osoittavat, että varhainen puberteetti yhdistyy aikaiseen seksin aloitusikään, nuorena vanhemmaksi tuloon ja vaatimattomaan koulutustasoon.

Brittiläisen biopankin otos on varsin iso, 125 667 ihmistä. Saatuja tuloksia on lisäksi verrattu lähes neljännesmiljoonaan islantilaiseen ja yli 20 000 naiseen, jotka ovat osallistuneet Women´s Genome Health -tutkimukseen.

Perimä vaikuttaa murrosiän alkamiseen, aivojen kehitykseen ja persoonallisuuteen. Varhain alkanut murrosikä ja nuorena aloitettu seksin harrastaminen vaikuttavat puolestaan ihmisen myöhempään koulutukseen, perhe-elämään ja terveyteen. Varhaisilla seksikokemuksilla on yhteys heikompaan fyysiseen terveyteen ja mielenterveyden ongelmiin.

Aikainen puberteetti lisää Cambridgen yliopiston tiedotteen mukaan diabeteksen, sydäntautien ja joidenkin syöpien riskiä.

Tutkijoiden mukaan varhaisella puberteetilla ja aikaisin aloitetulla seksielämällä on niin kauaskantoisia ja raskaita seuraamuksia, että erilaisten terveyskampanjoiden ja ns. varhaisen puuttumisen tulisi kohdistua oikeisiin ihmisryhmiin.

Seksi on iloinen asia, mutta sen aikaisen aloittamisen ei pidä antaa rajoittaa myöhemmän elämän menestystä, terveyttä ja onnea, ainakaan enempää kuin mitä geenit määräävät.

Study identifies gene changes that influence timing of sexual behaviour. University of Cambridge Research News. 18.4.2016.


Lapsuuden elinympäristö vaikuttaa hedelmällisyyteen

Durhamin yliopiston antropologian professori Gillian Bentleyn johtamissa tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä lapsuuden kasvuympäristön vaikutuksista hedelmällisyyteen. Tutkimuksissa on verrattu erilaisia bangladeshilaisia ryhmiä toisiinsa ja britteihin.

Bangladeshista lapsena Lontooseen muuttaneilla tytöillä ja eurooppalaista alkuperää olevilla lontoolaisilla on paljon suuremmat munasoluvarastot kuin vasta aikuisiällä Lontooseen imigroituneilla tai edelleen Bangladeshissa asuvilla naisilla.

Löydös kyseenalaistaa käsityksen ”munasarjavaraston” pelkistä geneettisistä tai etnisistä eroista, sillä lapsuuden kasvuympäristön vaikutus on niin dramaattinen.

Tutkijat selvittivät myös eri ikäisenä Lontooseen muuttaneiden bangladeshilaisten lisääntymishormonien koostumusta ja määrää, ja vertasivat tuloksia edelleen Bangladeshissa asuviin naisiin sekä lontoolaisiin valkoihoisiin samalla seudulla asuviin naisiin.

Tutkittavat naiset osallistuivat erilaisiin hormonitasoja mittaaviin verikokeisiin, heidät mitattiin ja punnittiin, ja lisäksi he vastasivat erilaisiin kyselyihin kasvuympäristöstään, perheestään, terveydestään, muutostaan ja elämäntavoistaan.

Tietyt hormonitasot antavat viitteitä naisen hedelmällisyyden hiipumisesta ja jäljellä olevien munasolujen määrästä. Hedelmällisyysklinikat käyttävät samoja testejä määrittäessään asiakkaiden todennäköisyyttä tulla raskaaksi.

Ikään liittyvät hormonitasot erosivat selvästi eri bangladeshilaisryhmien kesken. Lapsena Lontooseen muuttaneilla bangladeshilaisnaisilla oli samantyyppiset hormonitasot kuin valkoihoisilla lontoolaisilla, ja he saivat vaihdevuodet paljon myöhemmin kuin vasta aikuisena Lontooseen muuttaneet maannaisensa.

Tutkijoiden mukaan Britannian ja Bangladeshin hedelmällisyyserot johtuvat todennäköisesti ympäristön ankarista olosuhteista Bangladeshissa. Huono terveydenhuolto, jatkuva kamppailu infektioita vastaan jne. verottavat ihmisten hedelmällisyyttä. Kehon energiavarastot kuluvat eloonjäämiskamppailuun.

Bentleyn mukaan vuonna 2001 alkaneiden tutkimusten tulokset osoittavat lapsuuden kasvuympäristön vaikuttavan geenejä enemmän hedelmällisyyteen aikuisena. Hedelmällisyyden premium-iässä olevilla 18-34 -vuotiailla jo lapsena Lontooseen muuttaneilla tai toisen polven bangladeshilais-lontoolaisilla oli paljon korkeammat progesteronitasot kuin emämaahan jääneillä tai vasta aikuisena muuttaneilla. Ovulaatioiden määrä oli myös paljon suurempi.

Ympäristö ei vaikuta ainoastaan naisten hedelmällisyyteen, vaan 18-80 -vuotiailla jo lapsena Lontooseen muuttaneilla bangladeshilaismiehillä oli selvästi suuremmat syljen testosteronitasot kuin Bangladeshissa asuvilla miehillä.

Bentleyn mukaan tarvitaan lisätutkimuksia hedelmällisyyden vaihtelun biologisista syistä. Mitkä täsmälliset tekijät vaikuttavat hedelmällisyyden lopulliseen ilmentymään? Miksi perimän vaikutus tuntuu niin pieneltä? Mikä saa geenit menemään päälle tai pois?

Ympäristön vaikutusta murrosiän alkamiseen on tutkittu myös Suomessa. Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksessa 2004-2005 huomattiin vanhempien siviilisäädyn vaikuttavan tyttöjen murrosikään ja menestykseen lukuaineissa. Eronneiden vanhempien tytöillä kuukautiset alkoivat tavallista aikaisemmin ja koulumenestys oli huonompaa kuin muilla. Pojilla ei vastaavien taustamuuttujien huomattu vaikuttavan murrosiän alkamiseen, mutta sen sijaan varhain kehittyneillä pojilla oli enemmän psyykkistä oireilua ja muita ongelmia. Otos oli 7 087. Tutkimuksen mukaan murrosikä, taustatekijät ja psyykkinen oireilu kietoutuvat toisiinsa.

Hedelmällisyyteen vaikuttavat siis erittäin paljon sekä fyysiset, sosiaaliset että psyykkiset tekijät. Turvallinen kasvuympäristö takaa parhaat mahdolliset edellytykset omaan myöhempään vanhemmuuteen.

Childhood environment and fertility. Durham University Research News 17.2.2016


Kovat miehet eivät mene lääkäriin

Naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään. Syitä on etsitty biologiasta ja elintavoista. Monet tutkijat uskovat estrogeenin suojaavan naisia. Luostariolosuhteissa sukupuolten elinikä on yllättäen melkein yhtä pitkä. Nunnat voittavat munkit vain vuodella.

Suomessa miehet kuolevat melkein kuusi vuotta aiemmin kuin naiset. Vastasyntyneen elinajanodote oli vuonna 2015 tytöillä 84,1 vuotta, pojilla 78,5 vuotta. Muissa Pohjoismaissa miehet ovat pitkäikäisempiä.

Rutgersin yliopiston psykologian laitos on tutkinut miesten ja naisten asenteiden vaikutusta terveyskäyttäytymiseen. Apulaisprofessori Diana Sanchezin mukaan miesten lyhyempi elinikä ei johdu fysiologisista syistä. Miehet kuolevat naisia nuorempina omien uskomustensa ja elintapojensa takia.

Sanchezin johtamissa tutkimuksissa selvisi, että itseään kovana ja miehekkäänä pitävät miehet eivät halua mennä lääkäriin. Perinteisen mieskäsityksen omaavat äijät ovat rohkeita, luottavat itseensä, eivätkä tarvitse muiden apua. He eivät rutise turhasta, eivätkä näytä tunteitaan tai heikkouksiaan muille.

Kovat miehet arvostavat enemmän mies- kuin naislääkäriä. Kun kovat kundit viimein menevät lääkäriin, he pimittävät oireitaan ja tuntemuksiaan, varsinkin jos päätyvät mieslääkärin vastaanotolle. Oman heikkouden osoittaminen toiselle miehelle laskee kovan kundin statusta.

Vaikka terveestä itseluottamuksesta on usein hyötyä elämässä, ei valheellinen väkisin pönkitetty urhoollisuus johda kovin hyvään terveyteen.

Tutkimuksen mukaan kovien äijien kannattaisi mennä mieluummin väheksymilleen naislääkäreille, sillä mieslääkäri saa heidät peittämään sairautensa oireet. Naislääkäri on machomiehen mielestä statukseltaan alempi, joten naiselle voi vapaammin paljastaa asiansa ilman nöyryyttävää kolhua miehuudelle.

Sanchezin mukaan myös naiset voivat kärsiä yksin pärjäämisen ihanteesta. Mitä enemmän nainen jakaa kovan kundin elämänasenteen, sitä herkemmin hän jättää lääkärissä käynnin väliin. Itseään urhoollisina pitävät naiset vähättelevät oireitaan, lykkäävät lääkäriin menoa, eivätkä viimein hoitoon hakeutuessaan kerro avoimesti terveydestään lääkärille.

Sanchezin mielestä naisten ”urhoollisuus” on kuitenkin harvinaisempaa kuin miesten. Kulttuurimme vahvistaa miesten machokäsityksiä, koska heikkous ja sairastaminen ovat paremmin sallittuja naisille ja lapsille. Kaikki miehet eivät jaa kovaa mieskäsitystä. Miehet joiden ei tarvitse esittää kovaa, menevät herkemmin lääkäriin.

Suomalaislääkäreiden mielestä moni ramppaa lääkärillä turhaan valittamassa nuhaa ja yksinäisyyttä. Suurempi ongelma taitavat kuitenkin olla vakavasti sairaat, jotka eivät kehtaa hakeutua hoitoon. Oma käsitykseni on, ettei miesten vaivoihin suhtauduta yhtä vakavasti kuin naisten.

Meillä suomalaisilla olisi varmasti paljon opittavaa Rutgersin yliopiston tutkimustuloksesta. Jos tulee huolestuttavia oireita, on syytä mennä lääkäriin. Sisäänpäin kääntyminen ja oireiden kestäminen yksin voi johtaa varhaiseen kuolemaan. Jos terveys ei ole oikeasti rautaa, on turha esittää teräsmiestä tai -naista.

Ken Branson: The Tougher Men Think They Are, the Less Likely They Are to Be Honest with Doctors. Rutgers Today 23.3.2016.

Professori Jussi Huttusen artikkeli suomalaisten eliniästä
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01025

Naiset sairastavat enemmän, mutta miehet kuolevat nuorempina
http://tesso.fi/artikkeli/suomalaisen-miehen-hyvinvointi-terveys

Vastasyntyneiden elinajanodote Suomessa
http://www.findikaattori.fi/fi/46


Tasa-arvoa (köyhillekin) miehille  1

Osa 1. Terveys

Suomessa on kuulemma yksi läntisten maiden epätasa-arvoisin terveydenhoitosysteemi. OECD:n vertailun mukaan Suomen eriarvoisuus on räikeintä heti USA:n ja Meksikon jälkeen, väittää perusterveydenhuollon kehittäjä Minerva Krohn.

”Varakkaat ja terveet saavat enemmän hoitoa kuin köyhät ja kipeät”, sanoo Krohn.

Krohnin mukaan Suomessa on nyt 3 830 lääkäriä enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, mutta terveyskeskuksissa on 120 lääkäriä vähemmän kuin vuosikymmen sitten. Lääkäreitä on palkattu erikoissairaanhoitoon ja yksityiselle sektorille.

Minerva Krohn tosin lisää, ettei terveyskeskus pysty vaikuttamaan terveyteen eniten vaikuttaviin tekijöihin pätkääkään. Terveimpiä ovat ruotsinkieliset, naiset, korkeasti koulutetut ja parisuhteessa olevat. (Tosin parisuhde pitää vain miehet muita terveempinä.)

Krohnin mukaan terveydenhuoltoon tarvitaan radikaaleja uudistuksia, joista isoin ja hankalin tulee olemaan ajattelutavan muutos. Kukaan ei ole kysynyt asiakkailta, mitä he haluavat. Kuitenkin potilailla on yleensä jokin tarve ja tavoite lääkärille hakeutuessaan. Krohnin kokemuksen mukaan kaikki eivät vaadi täydellistä terveyttä, vaan esimerkiksi sellaista kuntoa, että ”voi mennä ensi kesänä mökille kalastamaan”.

Julkiset palvelut on muodostettu ylipäätään niin, ettei kohderyhmältä ole koskaan kysytty mitään. (Nykyäänkin toivotaan lähinnä oikolukijoita julkisen hallinnon uusille nettisivuille.)

Miehiä syytetään yhtenään oman terveyden laiminlyönnistä. ”Ootte lihavia, syötte väärin, ajattelette negatiivisesti, teette liikaa töitä, teette liian vähän töitä, mitä jääräpäitä”.

Erilaiset terveydenedistämiskamppikset on tehty useimmiten syyllistämismentaliteetilla. Miehet juovat liikaa, ajavat autolla liian kovaa jne. Välillä valistuksella vedotaan vaimoon, vaikka vihje kohdistuu miehiin (”Vain otettu lääke auttaa”).

Mies voi ihan itse syödä terveellisemmin, laihduttaa, lopettaa tupakanpolton, vähentää viinanjuontia tai lähteä lenkille. Entä muut keinot? Miten esimerkiksi valtio edistää miesten terveyttä? Tai kunta?

Onko kukaan syvällisemmin tutkinut, miten mies kohdataan terveydenhuollossa? Uskon että naiset saavat parempaa ja hellempää palvelua. Suomessa on jotenkin miehekästä kärsiä kaikki pienemmät vaivat ilman lääkärin apua. Vasta kun kuolema kolkuttaa ovella voi mennä lääkäriin.

Nämä ”miehekkäät” asenteet eivät synny yksinomaan miesten keskinäisestä typeryydestä, kuten annetaan ymmärtää. Miehet opetetaan jo poikina siihen, ettei vähästä ruikuteta, älä itke, kestä kuin mies.

Tunnen monta miestä, joilla on aivan erilainen kokemus samalta palveluntarjoajalta (terveyskeskus) kuin esimerkiksi minulla. En ole lääkäri, mutta minusta näyttää siltä, ettei kyseessä ole ollut vaivojen vakavuusasteen puolueeton punninta, vaan alitajuinen naisten priorisoiminen.

Toisinaan voi rivien välistä lukea, mitä potilaalta odotetaan miehenä tai naisena. Usein hoitohenkilökunta ilmoittaa asiakkaalle sopivan käytöksen rajoista ääneen.

Joskus julkisen palvelun viestit ovat niin suorasukaisia, että ne ylittävät uutiskynnyksen (kuten Hätäkeskuksen miespäivystäjän kommentti muutamia vuosia sitten vaimonsa pahoinpitelemäksi tulleelle soittajalle: ”Otatsä naiselta pataan?!”).

Mies, uskallatko soittaa apua?

Yleensä naisia suosiva asenne näkyy arkipäiväisissä asioissa. Kun minulle viimeksi laitettiin muutama tikki pieneen haavaan, sanoi lääkäri samalla, että täytyy tehdä huolellista työtä, koska kyseessä on naishenkilö. Miksi miehet haluaisivat huonosti ommeltuja haavoja ja rumia arpia?

Kaikki naiset eivät tietenkään saa lapsia, mutta raskaana oleville tarjotaan äitiyshuollossa jonkinlaista terveyden tarkkailua (vaikka se tapahtuukin lähinnä syntyvää lasta ajatellen). Naisille tehdään myös erilaisia ikäkausikontrolleja, kuten papa-testit (kohdunkaulansyöpä ym.) ja myöhemmällä iällä ilmeisesti mammografia (rintasyöpä). Onko miehille mitään testejä?

Armeijan kutsunnoissa kai kaikille asepalvelusikää lähestyville tehdään lääkärintarkastus. Ja siinä kaikki.

Väestöntutkija Lasse Tarkiainen Helsingin yliopistosta on tutkinut suomalaisten elinajanodotteen muutoksia. Yleensä meille hehkutetaan yhä pidempää ja terveempää ikää, ja useimpien edessä ihanat vanhuusvuodet ehkä siintävätkin.

Naisten elinaika senkun pitenee, ja hyväosaisten. Tarkiaisen mukaan eliajanodotteen ero miesten ylimmän ja alimman tulokvintiilin välillä on 11,5 vuotta! Naisilla vastaava ero on 6,3 vuotta.

”Merkittävä osa tulojen ja kuolleisuuden yhteydestä selittyy koulutuksella ja pääasiallisella toiminnalla”, sanoo Tarkiainen.

Kuolleisuuserot näyttävät vain kasvavan tuloluokkien välillä. Köyhät ja kouluttamattomat miehet eivät tule näkemään (lasten)lastenlapsiaan. (Koska he kuolevat nuorina ja koska he muita harvemmin edes pääsevät perustamaan perhettä.)

Jotkut lääketieteen tutkijat ovat parahtaneet, ettei miesten elinikää saada naisten elämän pituiseksi koskaan, koska testosteroni sotii pitkää ikää vastaan. Suomessa yli kymmenen vuoden ero köyhien ja rikkaiden miesten välillä ei voi johtua hormoniepätasapainosta.

Haluaako joku oikeasti tehdä asialle jotain?

ks. myös:
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=13885/type=1

Helsingin Vihreiden järjestämä tilaisuus terveydenhoidon eriarvoisuudesta Pikku-Parlamentissa 28.11.2013.


Pehmomiehet porskuttavat  10

Suomalaisnaisilla on poikkeuksellinen miesmaku. Muissa maissa naiset arvostavat maskuliinisia testosteronia tihkuvia miehiä. Suomessa suositaan naismaisia, huolehtivia miehiä.

Kansainvälinen tutkimusryhmä tutki lähes 3000 hengen otoksella naisten miesmakua 13 maassa. Suomesta tutkimukseen osallistuivat akatemiatutkija Markus Rantala ja tohtorikoulutettava Ursula Marcinkowska.

Kaikissa maissa naiset suosivat miehiä, joiden stressihormonitasot olivat matalat. Sen sijaan miesten testosteronin määrä ei yksiselitteisesti vaikuttanut kaikkiin naisiin samalla tavalla.

Markus Rantalan mukaan Suomen korkea hyvinvoinnin taso selittää mieltymystä naisellisiin miehiin. Maissa joissa terveydenhuollon taso on huono, arvostetaan eniten korkeasta testosteronitasosta kertovia kasvonpiirteitä.

Rantala uskoo, että maantieteellisten kauneusihanne-erojen taustalta löytyy biologinen pohja.

Suomalaiset miehekkäät miehet, oletteko huomanneet, että parisuhteen solmiminen olisi vaikeaa? Feminiiniset miehet, oletteko naisten suosiossa? Onko teillä lapsia?

Pehmomiehet, millainen on terveytenne? Ovatko lapsenne pysyneet terveinä? Oletteko hyviä urheilussa?

Kertokaa, sillä tämä on todella mielenkiintoinen löydös.

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/Sivut/suomalaiset-naiset-suosivat-naisellisempia-miehia-kuin-naiset-muualla-maailmassa.aspx


Naiset tulehdusvaarassa  11

Suomalaiset nuoret miehet ovat edelleen keskimäärin lihavampia kuin naiset. Silti naisten ei kuule läheskään yhtä usein (kuin miesten) valittavan vastakkaisen sukupuolen läskeistä.

Miehet asettavat usein tiukkoja kriteereitä naisten ulkonäölle. Selitykseksi annetaan miesten biologiaan pohjautuva tarve nauttia naisten kauneudesta.

Monien tutkimusten mukaan kumppanin ulkonäkö on tosiaan miehille tärkeämpää kuin naisille.

Suomalaisilla nuorilla naisilla on jo nyt valtavasti paineita ulkonäön suhteen. Lisään vielä taakkaa tuoreella terveystiedolla: lihominen nuoruusvuosien jälkeen lisää matala-asteista tulehdusta naisilla. Tupakointi pahentaa tilannetta.

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/painonnousu+lisaa+naisilla+matalaasteista+tulehdusta/a862360

Myös naisilla on tietynlaisia ulkonäkötoiveita miesten suhteen. Useimmat naiset arvostavat esimerkiksi leveäharteisia ja lihaksikkaita miehiä.

Ulkonäköihanteita kritisoidaan runsaasti. Kaikki ”tietävät”, että ne ovat median vika. Osa syyttää homosuunnittelijoita mallinaisten nälkiinnyttämisestä (mallit eivät vastaa useimpien miesten kauneusihannetta, joka on suhteessa paljon painavampi ja muodokkaampi kuin pitkä langanohut naistyyppi).

Media on kätevä syntipukki kaikille nykyajan ongelmille. (Itse asiassa media voi ilmeisesti muuttaa ihmisten käsityksiä terveempään suuntaan, mutta tästä lisää myöhemmin.)

Tavallisten ihmisten kauneusihanteet pohjaavat ehkä vuosituhansien aikana syntyneeseen hiljaiseen (geneettiseen) tietoon siitä, että ihanteen mukainen kumppani on todennäköisesti terve ja hänen perimänsä on huippulaatua.

Kuulostaa monen mielestä julmalta ja fasistiselta. Ainakin evoluutiobiologit uskovat kuitenkin kauneuden ja hyvien geenien liittyvän usein yhteen.


Käyttäkää kondomia!  8

Joka toinen haastattelemani seksologi tai pariterapeutti pyytää minua laittamaan juttuun muistutuksen käyttää kondomia. Kehotus ei ole oikein sopinut tekstien asiayhteyteen, joten sanon sen nyt.

Huolehtikaa toisistanne. Panostakaa omaan ja toisen terveyteen. Miettikää tätä asiaa ennen kuin tekee mieli harrastaa seksiä.

THL:n kouluterveyskyselyn mukaan reilu kolmannes pääkaupunkiseudun ammattikoulua käyvän ekan ja tokan vuoden opiskelijoista on käyttänyt jälkiehkäisyä. Amistytöistä kuusi prosenttia on päätynyt jälkiehkäisyyn jopa vähintään kolme kertaa. Siis ehkäisystä ei ole huolehdittu ollenkaan. Sana ehkäisy tarkoittaa etukäteen asiasta huolehtimista. Arvostakaa itseänne enemmän, naiset.

(Lukiossa jälkiehkäisyluvut ovat vähän pienemmät: ekan ja tokan vuoden tytöistä joka viides on käyttänyt. Peruskoulussa jälkipillerin on ottanut viimeisen luokan tytöistä vajaa kymmenen prosenttia.)

14-15 -vuotiaista tytöistä neljännes luulee, ettei ekalla kerralla voi tulla raskaaksi. Ettekö te kuuntele siellä terveystiedon tunnilla?

Suomessa yhä useampi pari kärsii perheenperustamisvaiheessa lapsettomuudesta. Yksi syy on vanhemmiksi haluavien iässä: lapsentekoon ryhdytään biologian kannalta turhan myöhään. Valitettavan monella syy löytyy nuorena saadussa sukupuolitaudissa. Rakastakaa toisianne, käyttäkää kortsua.

Terveisin täti terveysneuvoja