Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on onnellisuus.

Nuoruus on yliarvostettua  2

Onnellisuustutkimuksissa on saatu jänniä tuloksia. Joissakin tutkimuksissa elämän aikainen onnellisuuskäyrä muistuttaa u-kirjainta. Lapsuus ja nuoruus ovat ihanaa aikaa, keski-ikä syöksee ihmisen apeuteen, kunnes vanhuus taas voimistaa onnen tunteita.

Jotkut tutkijat ovat miettineet eri aikakausina syntyneiden ryhmien kokemuksia. Jos tiettynä aikana syntyneet ihmiset kokevat yhdessä vaikka pitkän laskukauden tai jonkin kriisin, jättää se jälkensä koko ikäluokan maailmankuvaan.

Suomessa esimerkiksi ”suuren laman” aikana opinnoista valmistuneet eivät vielä nyt nelikymppisinäkään ole kaikki päässeet elämän syrjään kiinni. Moni ei ole koskaan ollut vakituisessa työssä, vaikka olisi sellaisiin halunnut. Perheen perustaminen on voinut jäädä jne.

Jessica Schmerler kirjoittaa Scientific American Mind -julkaisussa kahdesta pitkittäistutkimuksesta, joiden mukaan ihmisten onnellisuus lisääntyy nuoruuden jälkeen. Nostalgiset muistelmat lukio- tai opiskeluajoista ovat harhaa, aikuistuminen tuo onnen.

Albertan yliopiston tutkijat seurasivat 968 lukiolaisen elämää 43-vuotiaaksi ja toisen ryhmän elämää yliopisto-opiskelijoista 37-vuotiaaksi asti. Ryhmät osallistuivat onnellisuustutkimuksiin seitsemän kertaa vuosien 1985 ja 2010 välillä.

Molempien ryhmien onnellisuudentunne kasvoi tasaisesti iän myötä. Ainoastaan lukioiästä asti seuratut kokivat pienehkön notkahduksen 43-vuotiaana, mutta silloinkin onnellisuuden taso oli selvästi ylempänä kuin lähtötaso.

Onnellisuuden lisääntyminen iän mukana pysyi, vaikka tutkijat poissulkivat sosioekonomisen aseman, parisuhdestatuksen ja fyysisen terveyden vaikutukset.

Tutkijoiden mukaan Kanadan taloudellinen hyvinvointi ja esimerkiksi hyvä terveydenhoitojärjestelmä saattavat vaikuttaa kyseisten ikäkohorttien onnellisuuteen, ja tulokset eivät välttämättä ole täysin yhtäpitäviä kaikissa maissa. He haluavat kuitenkin murtaa myytin keski-iän kamaluudesta. On vaarallista, jos aikuinen ihminen ei tajua hakea apua masennukseensa, vaan kuvittelee, että kaikki tuntemukset kuuluvat johonkin keski-iän kriisiin.

Nuoruus on yliarvostettua. Aikuisuus on ihanaa! Uskotteko?

Jessica Schmerler: Most People Get Happier as They Approach Midlife. Scientific American Mind 1.5.2016.


Sääteleekö seksi kodin ilmapiiriä?

Erilaisissa tutkimuksissa on yritetty selvittää parisuhteen onnellisuuden ja seksin suhdetta. Useimmissa tutkimuksissa saadaan tulokseksi, että tyydyttävä seksielämä korreloi parisuhdetyytyväisyyden kanssa. Vain pieni osa ihmisistä kokee seksittömän liiton todella onnelliseksi.

Jotkut yhdysvaltalaistutkijat ovat alkaneet epäillä kulttuuristen odotusten vaikuttavan onnellisuuden ja tyytyväisyyden kokemuksiin. Miksi muuten juuri kerran viikossa rakastelevat, eli kaikista keskimääräisimmän yhdyntäaktiivisuuden harrastajat, olisivat kaikista tyytyväisimpiä?

Hollantilais- ja belgialaistutkijat halusivat tutkia pariskunnan seksielämää luonnollisessa ympäristössä. Heidän mukaansa seksielämä on monimutkainen kahdenkeskinen ja herkkä asia, jonka mallintamisessa kannattaa selvittää pariskuntien oikeata parisuhde-elämää molempien näkökulmasta.

Heteropariskunnat pitivät kolmen viikon ajan sähköistä päiväkirjaa omasta mielialastaan, omasta ja toisen käytöksestä ja parisuhteeseen liittyvistä tunteistaan, ja nämä kirjattiin joka päivä ylös iltaisin. Lisäksi parit kirjasivat aamuisin havaintonsa suhteen seksuaalisesta aktiivisuudesta, fyysisestä läheisyydestä sekä itsetyydytyksestä. Näin tutkijat uskoivat saavansa selville parien päivittäisten kohtaamisten, kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen ja seksielämän ajallisen yhteyden. Mitkä asiat vaikuttavat fiiliksiin ja toisaalta seksin harrastamiseen?

Hyvä mieliala, kivat teot, vaimon positiiviseksi koettu käytös ja parisuhteeseen liittyvät positiiviset tunteet ennustivat miehillä lisääntyvää seksuaalista toimintaa ja fyysistä läheisyyttä. Seksi ja läheisyys taas voimistivat miesten hyväntuulisuutta, ja he kokivat puolison käytöksen ja parisuhteen myönteisesti seuraavana päivänä. Kumppanin mielialat ja käytös vaikuttivat voimakkaasti miesten kokemaan läheisyyteen.

Naisilla samantyyppiset positiiviseksi koetut asiat päivän mittaan ennustivat seksuaalista toimintaa myöhemmin. Naisilla seksi ei niinkään vahvistanut seuraavan päivän mielialaa tai käytöstä, vaan vaikutti enemmän naisten parisuhdeorientaatioon. Kaikki päivän aikaiset tapahtumat vaikuttivat naisten kokemaan parisuhteen läheisyyteen. Naiset kokivat edellisen päivän läheisyyden vielä seuraavana päivänä myönteisenä fiiliksenä parisuhteesta.

Miehet kokivat masturbaation eri lailla kuin seksin vaimon kanssa. Miesten mielestä itsetyydytys oli negatiivisesti yhteydessä parisuhteeseen.

Tutkijoiden mukaan seksillä ja intiimiydellä on tärkeä säätelevä vaikutus parisuhteeseen. Ne vahvistavat suhteen myönteistä ilmapiiriä. Tutkimus antaa myös selviä viitteitä siitä, että parisuhteen laatu arkielämän päivittäisissä kohtaamisissa vaikuttaa siihen, ollaanko sellaisella tuulella, että seksin harrastaminen kiinnostaa.

Dewitte M., Van Lankveld J., Vandenberghe S., and Loeys T.: Sex in its daily relational context. The Journal of Sexual Medicine. December 2015.


Pelkäätkö olla onnellinen?  4

Juttelin yhden naisen kanssa. Hänellä on hyvä ja luotettava mies ja kivat terveet lapset. Koira, koti, auto, mökki, korkea koulutus, hyvä työpaikka, harrastuksia ja ystäviä. Elämä on hyvää ja rauhallista.

Hän on aivan varma, että kohta iskee ja lujaa. Häneltä viedään mies, lapsi, koti tai jotain muuta tärkeää ja rakasta.

Hän näyttää varsin rauhalliselta ja tasapainoiselta. Hän kertoo peloistaan tyynesti. Hän on tuntenut näin lapsesta saakka. Koskaan ei kannata luottaa siihen, että elämä voisi olla onnellista. Itse asiassa vaikuttaa siltä kuin onnellisuuden pelko olisi ainoa tae ihanan elämän jatkumisesta.

Ikään kuin jossain joku tai kohtalo antaisi naiselle armonaikaa vain niin kauan kun hän on valmistautunut kohtaamaan ankaran iskun. Heti kun nainen rentoutuu ja uskaltaa olla onnellinen, tämä joku kostaa viemällä kaiken.

En tiedä miten onnellisuuden pelko vaikuttaa läheisiin, mutta ihmisellä itsellään täytyy olla koko ajan aika ikävä olo.

Victoria Stern kirjoittaa Scientific American Mind -julkaisussa onnen pelosta. Hänen mukaansa se yhdistyy usein mielenterveyden ongelmiin. Onnellisuutta pelkäävä on ainakin muita suuremmassa masennusriskissä.

Minulle peloistaan kertonut nainen ei vaikuta minusta lainkaan masentuneelta. Hän on määrätietoinen, tunnollinen, tyytyväinen ja rauhallinen. En tiedä mitä hänen sisällään tapahtuu. Mies ja lapset vaikuttavat onnellisilta.

Naisen lapsuudenkodissa oli alkoholismia ja riitaisuutta. Monen onnellisuutta pelkäävän taustalta löytyy järkevä selitys luottamuksen puutteeseen.

Jos ei lapsena voinut luottaa omiin vanhempiinsa ja tulevaisuuteen, on vaikea uskoa aikuisenakaan, että kaikki menee hyvin. Jos on lapsena vedetty päivittäin matto alta, ei helpolla myöhemminkään usko siihen, että lattiat ja matot pysyvät usein paikoillaan.

Alkoholistiperheiden lapsista ei tule aina räyhääviä juoppoja ja sossupummeja. Usein heistä tulee elämäänsä pienistä paloista tunnollisesti rakentavia yhteiskunnan tukipilareita. He varmistelevat elämää vähän kaikessa. He suojelevat lapsiaan kaikelta pahalta, ja varovat ottamasta turhia riskejä, kuten luottavaisille sinisilmille sopivia tunteita.

Elämässä ei koskaan ole kenellekään takeita siitä, että kaikki menee hyvin. Kuka tahansa, koska tahansa voi silmänräpäyksessä menettää itselleen tärkeimmän asian. Meidän ei kuitenkaan kannata pelätä sitä kaiken aikaa. Sen voi joskus ottaa huomioon, muille sen kohdanneille on annettava tukea ja armoa, mutta tieto elämän arvaamattomuudesta ei saa lannistaa. Muuten ei voi koskaan elää kunnolla.

Nekään jotka ovat uskaltaneet rakastaa täysillä, ja ovat menettäneet onnensa, eivät yleensä kadu rakastaneensa. Jos he jäävät henkiin, he muistavat haikeudella ja lämmöllä, miten saivat kokea jotain tavallista suurempaa, jotain minkä takia kannatti elää.

Are You Afraid of Happiness? -testi kertoo kuinka paljon uskallat tuntea onnea.

http://www.scientificamerican.com/article/are-you-afraid-of-happiness-quiz/


Kosketelkaa toisianne  5

Suomalaisten omastakin mielestä kulttuurimme on aika kylmä ja negatiivinen, varsinkin talvikaudella.

Opiskeluaikana luin tenttikirjasta, että Suomessa on yksi maailman laajimmista reviireistä. Eli suomalainen haluaa toisen ihmisen oleskelevan mahdollisimman kaukana itsestään.

Jotkut tutkijat ovat kuvanneet suomalaisen ja esimerkiksi etelä-eurooppalaisen keskustelua hippaleikkinä, jossa etelän ihminen yhä uudestaan yrittää lähestyä puhekumppania ja suomalainen ahdistuneena perääntyy. (Puhumattakaan arabeista, jotka näyttävät huutavan toisilleen kasvot kiinni toisen kasvoissa.)

Monen ihmissuhdeasiantuntijan mielestä tulisimme onnellisemmiksi ja ystävällisemmiksi yksinkertaisella asialla: kosketuksella. Eli meidän pitäisi mennä ihmisten lähestymisessä vielä tiukkaakin reviiriä pidemmälle: iholle.

Psychology Today -julkaisussa Rick Chillot kirjoittaa kosketuksen voimasta. Toisin kuin monissa muissa ilmaisun muodoissa, koskettavilla ihmisillä on tutkimusten mukaan taipumus tulkita toisen tunteet oikein.

Esimerkiksi DePauw-yliopiston tutkimuksessa 2009 ihmiset pystyivät kosketuksen avulla selvittämään toisen vihan, pelon, inhon, rakkauden, kiitollisuuden, sympatian, onnen ja surun tunteet 78 prosentin tarkkuudella.

Tutkijoiden mukaan meillä on ikiaikainen intuitiivinen taito aistia toisen läheisyydessä hänen tunteensa ja halunsa. Ehkä opimme tämän jo kauan ennen puheen oppimista.

Kosketus myös tehostaa ihmisten välistä yhteistyötä kiinnittämällä ihmiset toisiinsa.

Kosketus parantaa tuloksia työ- ja urheiluyhteisöissä. Yhdessä tutkimuksessa alkukaudella toisiaan eniten koskemalla kannustaneet joukkueet menestyivät parhaiten loppukaudella.

Koskettaessa stressihormonitaso alenee ja oksitosiiniarvo nousee parantaen luottamusta ja kiintymystä ihmisten välillä.

Mikä hienointa, koskettaja ja kosketeltava ”hyötyvät” yhtä paljon kosketuksesta, oli kyse sitten hieronnasta tai halailusta.

Kosketuksella saa selville, miten toinen suhtautuu koskettamiseen.

Työelämässä tai vieraiden ihmisten kanssa ei varmaan kannata rynnätä lääppimään toista. Asiantuntijoiden mukaan varovaisinta lähestymistä on syytä noudattaa mitä korkeammassa asemassa on suhteessa toiseen. Näin esimerkiksi johtaja ei aloita alaisten koskettelua, vaan alainen tekee aloitteen.

Suomalaisten onnellisuuden kohentaminen olisi helpointa aloittaa parisuhteissa. Kumppanin koskettelu käy kätevästi kotona. Tyytyväisyys ja rauhallisuus leviäisivät kaikille elämänalueille.

Pitkäaikaisessa parisuhteessa ei aina kosketa niin paljon kuin vastarakastuneina.

Kosketus on yksi suhteen hyvinvointimittari. Kosketuksen määrä ei niinkään mittaa pitkän suhteen tilaa. Tärkeintä on vastaako toinen kosketukseen.

Onnellisissa parisuhteissa kumppani vastaa kosketukseen lämpimästi ja vastavuoroisesti, lähestyen pariaan. Huonossa suhteessa kosketus saa aikaan torjunnan.

The Power of Touch. Psychology Today. 11.3.2013.

Aiheen vierestä: http://www.psychologytoday.com/blog/stop-walking-eggshells/201004/touch-is-the-ultimate-communication


Itsepetoksella onneen  5

”Jee, hiihdin tänään 5,3 kilometriä ja tein Miramarin kanssa ihania vaaleanpunaisia kuppikakkuja.”

Typerykset lykkii ladulla ja noi itetehdyt muffinit maistuu peeltä, ehkä ajattelet lukiessasi tutun fb-päivitystä.

Menestyneet ihmiset ovat usein lapsellisen omahyväisiä. He postailevat ärsyttäviä juttuja pikkupikkuelämästään ja saavat kyynikot ärtymään sohvillaan.

Pienestä iloitseminen, pikkuruiset välitavoitteet, ahkeruus ja itsetyytyväisyys tuovat kuitenkin onnen.

Tehdessäni muutama vuosi sitten juttua uranvalinnasta, törmäsin suomalaiseen tutkimukseen, jonka mielenkiintoisena tuloksena oli ehkä monen mielestä yllättävä avain menestykseen yliopisto-opinnoissa: hyvä organisointitaito. Kaikki huippu-urheilua tai mitä tahansa menestymistä läheltä seuranneet tietävät, ettei ilman sinnikkyyttä päästä mihinkään.

Masennustutkijat ovat jo kauan tienneet, että masentuneet ihmiset ovat useimmiten realisteja. Onnelliset ja tyytyväiset ihmiset taas harrastavat johdonmukaista itsepetosta. He uskottelevat itselleen, että ovat oman kyvykkyytensä, lahjakkuutensa ja erinomaisuutensa ansiosta pärjänneet hyvin elämässään. He myös osaavat vakuutella itselleen, että kehno lomamatka säälittävässä kohteessa oli huippuhieno reissu, tai että heidän omistamansa ritsa on automalleista paras, tyylikkäin ja aistikkaimman värinen.

Professori Kaarina Määttä on vuosikymmeniä tutkinut parisuhdetta. Määttä on todennut kestävän suhteen perustuvan osittain molemminpuoliseen harhaan toisen ihanuudesta. Parisuhteessaan onnellinen pystyy rakastumishuuman jälkeenkin uskomaan, että oma mussukka on maailman upein ja fiksuin.

Ihmislajin menestys maan päällä saattaa osin perustua tähän omahyväisyysharhaan ja kykyyn nousta tappion suosta uskomaan huomiseen onneen.

Elämässään menestyneen ”pöhkön” kitkerä pilkkaaminen ei ehkä ole viisas metodi. Onnen kierrettä voi itse ruokkia ajattelemalla, että kaikki kääntyy parhain päin – ja kannustamalla itseään ja muita yrittämään iloisella mielellä vielä kerran.

Onnelliset muistavat hyvät asiat ja kääntävät mielessään ikävätkin asiat parhain päin.