Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on parisuhde.
Edellinen

Oma moraali, paras moraali  4

Useimmat ihmiset pitävät itseään hieman keskivertoa parempina ihmisinä. Suomessa on tutkittu esimerkiksi autoilijoita, ja yhdeksän kymmenestä arvioi itsensä vähintään keskivertokuskiksi.

Erilaisissa tutkimuksissa on selvitetty yleisesti toivottavina pidettäviä piirteitä ja pyydetty ihmisiä arvioimaan sen jälkeen omia ominaisuuksiaan. Mitä toivotumpi ominaisuus, sitä todennäköisemmin kyseinen kiva piirre sopii hyvin itseen.

Psykologit kutsuvat kyseistä itsensä ruusunpunaisin lasein näkemisen ihmettä ”self-enhancement -efektiksi”. Oma persoonallisuus ja teot nähdään ylevämmässä valossa kuin muiden.

Erityisen rajuja arviointivirheitä tehdään moraalia punnittaessa. Psykologian professori Cindi May on kirjoittanut hyvän jutun aiheesta tammikuun Scientific American -julkaisuun.

Osin omien ominaisuuksien ja tekojen näkeminen suotuisassa valossa johtuu luonnollisista syistä. Meillä on eniten tietoa juuri omien tekojemme taustoista ja ehkä outojen moraalisten ratkaisujen lieventävistä asianhaaroista. Muiden teot on helpompi tuomita raskaimmalla rangaistusasteikolla.

Ihmisen itseluottamuksen kannalta on suotuisaa ajatella itsestään myönteisesti. Liian suuri luottamus muihin aiheuttaa myös jatkuvia pettymyksiä. Ihmisen on hyvä olla hieman varuillaan varsinkin ventovieraiden kanssa, koska saattaahan sitä joutua puijatuksi ja petetyksi.

Moraalisen vaakakupin taaraaminen olisi yleisen hyvinvoinnin kannalta paikallaan. On huomattu, että käsitys omasta moraalisesta ylemmyydestä voi nurinkurisesti johtaa oman moraalin venymiseen.

Esimerkiksi jonkin hyvän teon tehneet ihmiset alkavat usein leijua sen verran voimallisesti hyvien ihmisten taivaassa, että alkavat itse asiassa lipsua moraalissaan heti tekemänsä yksittäisen hyvän työn, lahjoituksen tai auttamisen jälkeen.

”Koska juuri annoin viisi euroa köyhälle, voin varastaa parilla kympillä toimistotarvikkeita duunista ja valehdella kumppanilleni.”

Ei kuulosta hyvältä.

Juuri ilmestyneen Nuorisobarometrin mukaan suomalaisnuorten luottamus omaan tulevaisuuteen on hyvä, mutta usko hyvinvointiyhteiskuntaan ja muihin ihmisiin on laskenut. Nuoret uskovat siis pärjäävänsä itse elämässä, mutta eivät oikein luota muuhun Suomeen.

Suomen kaltaisen pienehkön kylmän reunavaltion yksi parhaista kilpailutekijöistä uhkaa murentua. Luottamusyhteiskunta on arvokkainta omaisuuttamme. Jos emme luota siihen, että minua ja kaveria ei jätetä, alamme järjestellä itsellemme hyviä oltavia ja unohdamme, että kaikkien hyvinvointi on tärkeää.

Kukaan ei voi hyvin, jos ainaisena pelkona on oman onnen ja hyvinvoinnin menetys, ja jos jokainen toinen ihminen on uhkaava vihollinen. Poteroihin kaivautuminen on paitsi epämiellyttävää, myös kallista puuhaa. Luottamus on jotain mitä ei pelkällä rahalla saa. Sitä on vaikea rakentaa, mutta se on helppo tuhota.

Parisuhteessa moraalinen ylemmyydentunto uhkaa rakkautta. Jos kumppanin käytös nähdään epäilyttävänä ja oma käytös on aina selitettävissä paremman ihmisen toimintana, ei ole mahdollista päästä läheiseen rakastavaan suhteeseen.

Oman rakkaan näkeminen hieman muita paremmassa valossa onkin tyypillistä onnellisissa liitoissa. Joskus toki tällainen ”rakkaus” hyväksyy myös rikollisen tai sairaan toiminnan, mikä ei tietenkään ole järkevää ja yleisen edun mukaista.


Parisuhteen henkinen kolmas pyörä  1

Oletko parisuhteessa? Kuka on läheisin ihmisesi?

Useimmat avo- tai avioliitossa olevat sanovat kumppaniaan läheisimmäksi ihmisekseen. Todellisuudessa moni jakaa syvimmät tuntonsa jonkun muun kuin oman puolison kanssa.

Parisuhteen alussa halutaan tietää uudesta rakkaasta kaikki. Millainen olit lapsena? Miltä näytit teini-iässä, missä kävit koulua, mitä harrastuksia sinulla oli?

Mitä ajattelet? Mistä pidät? Miten sinusta tuli noin ihana?

Rakastumisvaiheen jälkeen suhde usein tasaantuu ja lopulta koittaa arki. Kukaan ei jaksa jatkuvaa hullaantumisen tuomaa aivomyrskyä, vaan useimmille ihmisille normaali rakastava parisuhde riittää.

Normaali rakastava parisuhde vaatii yhteistä aikaa, puhumista ja tekemistä. Kumppanille kerrotaan yleensä tavalliset arkikuulumiset: miten töissä meni, onko koira käytetty ulkona tai mitä tehdään päivälliseksi.

Joskus arki muuttuu komenteluksi tai mäkätykseksi. Vie koira ulos, mikset ole käynyt kaupassa, aina täällä kompastuu näihin sun kenkiin.

Tyytyväiset parit ovat kiinnostuneita toistensa mielipiteistä ja pohdinnoista. Puhutaan politiikasta, kasvatuksesta, uskonnosta ja rahasta. Pohditaan pitäisikö oman kylän kirkon vihkiä homoja vastoin piispojen suositusta tai pitäisikö aloittaa uusi harrastus.

Onnellisimmat parit uskaltavat luottaa toisiinsa vielä syvemmin. Puhutaan omista tunteista ja arimmistakin toiveista, peloista ja tarpeista.

Omien syvimpien ja salaisimpien tunteiden jakaminen, tarpeista kertominen ja lähelle päästäminen ei ole parisuhteessa itsestään selvää.

Intiimeimmällä alueella pitää voida luottaa toiseen täysin. Nyt kerrotaan asioita, joiden avulla ihmistä voidaan haavoittaa ja loukata syvälle.

Osa ihmisistä erkanee omasta kumppanistaan. Asioiden jakaminen ja yhdessä tekeminen ei kiinnosta. Yhteiselämä on pelkkää tosiasioiden toteamista ja arjen töiden delegointia. Jotkut juttelevat parinsa kanssa kaikista muista tärkeistä asioista, paitsi niistä, jotka ovat oman ihmisyyden syvintä olemusta.

Kun kumppanin kanssa ei uskalla puhua kaikista intiimeimmistä asioista, saattaa käydä niin, että jakaa ne parhaan ystävänsä kanssa. Parisuhteen kylkeen voi kasvaa kolmas osapuoli, joka itse asiassa tietää yhden puolison syvimmät tunteet, vaikka liiton toinen varsinainen jäsen on tärkeistä asioista ihan ulkona.

Kun jollekulle (aika usein miehelle) tulee sellainen tunne, että ei itse aina kuulu oman avioliittonsa tai parisuhteensa johtoryhmään, voi tunne olla varsin aito kokemus siitä, että jää oikeasti ulkopuolelle. Jossakin jotkut ovat jakaneet, puhuneet, pohtineet ja päättäneet jopa siitä, mihin parisuhde menee, mutta toiselta varsinaiselta osapuolelta ei ole kysytty mitään.

Jakamalla, luottamalla, kuuntelemalla, puhumalla rehellisesti ja avoimesti kumppanilleen voi huolehtia siitä, että on parisuhteen toinen varsinainen osapuoli. Uskaltaako sinulle puhua? Oletko luottamuksen arvoinen? Haluatko tosissasi ymmärtää toista?

Intiimissä hyvässä ja läheisessä suhteessa on toimiva vuorovaikutus. Siihen ei mahdu kolmatta pyörää.


Seksuaalinen kehitys ja parisuhde  2

Luonnollinen kasvuprosessi aikuisen seksuaalisuuteen ja tasapainoiseen parisuhteeseen kestää vuosia ja vaatii onnistuneesti läpikäydyt vaiheet fyysisessä, henkisessä ja sosiaalisessa kehityksessä.

Tuoreimman kotimaisen lasten- ja nuorisopsykiatrian oppikirjan mukaan aivojen hermoverkoissa tapahtuu suuria muutoksia nuoruudessa. Erityisesti pitkät hermoverkkoyhteydet lisääntyvät ja lyhyet vähenevät. Hermoverkot integroituvat ja painopiste siirtyy paikallisesti aktiivisista verkoista laajempiin kokonaisuuksiin, kun aivojen eri alueiden väliset yhteydet vahvistuvat.

Tyttöjen ja poikien aivoissa alkaa tapahtua osittain eri asioita jo 8-13 -vuotiaana, mutta erityisesti 13-17 -vuotiaana voidaan nähdä sukupuolten välisten erojen vahvistuvan.

Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että pojilla ja miehillä ovat isoaivojen aivopuoliskojen väliset yhteydet vahvemmat, kun taas naisilla hallitsivat aivopuoliskojen ja eri aivolohkojen väliset yhteydet. Pikkuaivoissa löydökset eri sukupuolten välillä olivat päinvastaiset.

”Tulokset viittaavat siihen, että pojilla aivojen kehitys suuntautuu naisia paremmin havaintoon ja koordinoituun toimintaan, tytöillä ja naisilla analyyttisen ja intuitiivisen päätöksenteon prosessien yhteensovittamiseen.”

Aikuiseksi kasvaminen ja kypsyminen tasapainoiseen aikuismaiseen parisuhteeseen ja seksisuhteeseen vaatii kuitenkin molemmilta sukupuolilta samantyyppisen henkisen kasvun.

Masturbaatio kuuluu luonnollisena osana nuoruuteen. Murrosikäinen tutustuu kehoonsa ja seksuaalisuutensa. Päässä pyörivät mielikuvat auttavat henkisessä kehityksessä kohti parisuhdeseksiä ja toimivaa ihmissuhdetta.

”Masturbaation puute nuoruusiässä viittaa nuoren kyvyttömyyteen käsitellä herääviä seksuaalisia yllykkeitä.”

Itsetyydytyksen avulla nuori rakentaa mielikuvia itsestään ja vastakkaisesta sukupuolesta (mikäli on hetero). Masturbaatiomielikuvat ovat aluksi infantiileja ja jopa väkivaltaisia. Nuoren täytyy päästä eroon mielikuvista, jotka liittyvät aiempiin läheisiin ihmissuhteisiin, kuten vanhempiin.

Mielikuvat alkavat liittyä ensin vieraisiin aikuisiin ihmisiin ja lopulta samanikäisiin nuoriin. Seksifantasiat siis muuttuvat kehityksen aikana, ja siirtyvät lopulta osaksi esileikkiä.

Seksuaalisen identiteetin epävarmuus johtaa usein erilaisiin yrityksiin vahvistaa ja varmistaa omaa seksuaalisuutta. Uhoilu ja erilaiset kokeilut ovat usein liioiteltuja, kun nuori yrittää todistaa itselleen ja muille omaa kyvykkyyttään.

Murrosiän päättyessä pitäisi nuorella olla vakiintunut käsitys seksuaali-identiteetistään. Tällöin nuori uskaltautuu kokeilemaan seksuaalista vuorovaikutusta parisuhteessa.

Nuorten ensimmäiset seurustelusuhteet ovat yleensä harjoituksia, joissa nuori on usein itsekäs, oikukas ja lähinnä testaa omaa käytöstään ja seksuaalisuuttaan. Seurustelusuhteet saattavat alkaa ja loppua äkisti. Lopulta harjoittelu johtaa parhaassa tapauksessa aikuismaiseen vastavuoroiseen, omat ja toisen tarpeet huomioon ottavaan pari- ja seksisuhteeseen.

Jos kehitys tyssää, eikä henkilö edes aikuisena pysty vastavuoroiseen eroottiseen suhteeseen, jää seksuaalisuus itsekkääksi omien tarpeiden tyydyttämiseksi ja valtataisteluksi kumppanin kanssa. Esimerkiksi monilla narsisteilla seksuaalisuus on jäänyt puberteettiselle asteelle.

Erilaiset sukupuoli-identiteetin häiriöt lapsuudessa huolestuttavat vanhempia yleensä suuresti. Suurin osa häiriöistä korjaantuu kasvun myötä. Yli 80 prosentilla sukupuoli-identiteetin häiriö häviää puberteetissa. Se ennustaa pojilla lähinnä aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Lapsi voi tarvita kasvuun tukea, mutta ennen kaikkea hän tarvitsee hyväksyntää.

Seksuaalinen suuntautuminen selviää normaalisti aikuiseksi kasvamisen myötä. Mitään ”eheyttämistoimenpiteitä” ei tarvita. Psykiatrien mukaan seksuaalisen suuntautumisen voimakas ohjailu aiheuttaa ainoastaan haittaa lapsen ja nuoren kehitykselle.

Kirsti Kumpulainen, Eeva Aronen, Hanna Ebeling, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, Kaija Puura ja Andre Sourander (toim.): Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim 2016.


Himokas nainen pelottaa miestä  18

Tuoreen parisuhteen kehitystä on aiemmin tutkittu erilaisten sitoutumistyylien pohjalta. On huomattu, että kiintymys vaikuttaa ihmisten seksuaalisuuteen. Israelilaistutkijoiden ryhmä halusi selvittää, miten asia toimii toisinpäin.

Vähentävätkö seksuaalinen halukkuus ja emotionaalinen läheisyys orastavan parisuhteen kiintymykseen liittyvää epävarmuutta?

62 juuri deittailun aloittanutta paria osallistui kahdeksan kuukautta kestävään tutkimukseen, jossa pariskuntia tarkkailtiin ja tutkittiin kolmeen otteeseen. Ensimmäisellä tutkimuskerralla parit keskustelivat suhteensa seksistä ja tutkijat tarkkailivat heidän seksuaalisen halukkuutensa ja emotionaalisen läheisyytensä määrää.

Tutkittavien kyseiseen uuteen suhteeseen liittyvää kiintymysahdistusta ja välttelyä selvitettiin joka tutkimuskerralla. Tulokset erosivat sukupuolen mukaan.

Miesten osoittama seksuaalinen halukkuus kumppania kohtaan ennusti sekä miesten että naisten suhteeseen liittyvien epävarmuustekijöiden vähenemistä. Ts. se että mies tuntee voimakasta halua naisystäväänsä kohtaan vahvistaa molempien mielestä parisuhdetta.

Sen sijaan naisen selvä seksuaalinen halukkuus miesystävää kohtaan esti miehen epävarmuuden vähenemistä, eli piti miehen varpaillaan parisuhteessa. Naisen osoittama läheisyys sai miehen suhteeseen liittyvän epävarmuuden vähenemään.

Nainen näyttäisi kiintyvän mieheen seksin perusteella, ja mies näyttää varmistuvan naisestaan, kun tämä on sitoutunut tunnetasolla. Voiko tämä olla totta?

Moran Mizrahi, Gilad Hirschberger, Mario Mikulincer, Ohad Szepsenwol and Gurit E. Birnbaum: Reassuring sex: Can sexual desire and intimacy reduce relationship-specific attachment insecurities? European Journal of Social Psychology, June 2016.


Eron syyt naisten ja miesten näkökulmasta  8

Heterosuhteissa miesten ja naisten käsitykset parisuhteen toimivuudesta näyttävät erkaantuvan. Parisuhdeneuvojat ovat jo jonkin aikaa ihmetelleet, miksi erot tulevat miehille niin usein yllätyksenä.

Nyt on tutkimusnäyttöä siitä, että naiset havaitsevat eroon päättyvissä liitoissa ongelmia jo suhteen alussa. Monet miehet huomaavat parisuhteen ongelmat vasta eron jälkeen.

Miksi naiset ja miehet näkevät parisuhteen niin eri tavoin?

Väestöliiton Parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaarasen mukaan parisuhteen ongelmien syyt tulisi selvittää, jotta voidaan kehittää keinoja suhteen parantamiseksi.

Entä jos toinen osapuoli ei näe mitään ongelmaa?

Psykologian tutkija Hannah C. Williamsonin ryhmä tutki parisuhdeongelmien syntyä. Oliko parilla ongelmia jo avioliiton alussa vai ilmaantuivatko ongelmat vasta myöhemmin? Missä vaiheessa ne muuttuivat vakavammiksi?

Tutkimuksen avioparit vastasivat kysymyksiin neljä kertaa avioliiton kolmen ensimmäisen vuoden aikana.

Varsinaisten erojen syiksi kerrottiin vuorovaikutuksen ongelmat, luottamuspula ja uskottomuus. Syyt ovat samoja kuin aiemmissakin erotutkimuksissa.

Williamsonin ryhmän tutkimuksessa kävi ilmi, että vaimot olivat miehiä herkempiä havaitsemaan parisuhteen ongelmia, ja he myös useammin huomasivat ongelmien pahenemisen. Vaimot tunnistivat liiton alussa seitsemässä tapauksessa kolmestatoista parisuhdeongelman, joka myöhemmin johti eroon, kun taas vain yhdessä tapauksessa kolmestatoista oli mies huomannut jo naimisiin mennessään myöhemmin eroon johtavan ongelman.

Tutkimuksen mukaan eroon johtavien parisuhteiden ongelmat näyttävät naisten mukaan alkaneen jo suhteen alussa. Monet miehet taas eivät huomaa mitään ongelmia edes eron jälkeen.

Monet parisuhdeongelmat ovat pysyviä, eikä toisen osapuolen toive ongelmien selvittämisestä yleensä johda mihinkään. Tutkijoiden mukaan vaikuttaa siltä, että ongelmien ilmaantuessa miehet vetäytyvät ja vaimot turhautuvat ja hakevat lopulta eroa.

Tutkimuksen mukaan ongelmiin ajautuvilla ja eroon päätyvillä pareilla on jo suhteen alussa muita vähemmän rakkautta ja tyytyväisyyttä tukevia ominaisuuksia parisuhteessaan.

Naisten ja miesten käsitykset avioliiton laadusta ja ongelmien selvittämisen tarpeesta näyttävät olevan hälyttävän kaukana toisistaan. Miehet eivät ole halukkaita tai kykeneviä ratkaisemaan ongelmia, joita he eivät nähtävästi edes huomaa olevan. Naiset taas haluavat jotain, mitä miehet eivät ilmeisesti pysty hahmottamaan.

Naisten sanotaan jo nyt olevan liian nirsoja parisuhdemarkkinoilla. Tämän tutkimuksen ja erotilastojen perusteella näyttäisi ennemminkin siltä, että naisten tulisi vieläkin tarkemmin harkita parisuhteensa laatua ennen sitoutumista.

Vaihtoehtoisesti naisten on sopeutettava odotuksensa todellisuuteen.

Alkuperäisen tutkimusartikkelin voit lukea tästä.


Parisuhdetta voi hoitaa yksin  2

”Usein parisuhdeongelmat on yksilön ongelmia”, väittää parisuhdeneuvoja Sari Liljeström. Liljeström työskentelee parisuhdekeskus Katajassa.

”Apua voi siis myös hakea yksin. Parisuhdetta voi hoitaa yksin”, sanoo Liljeström.

Liljeströmin mukaan muutosta parisuhteen ongelmiin voi hakea muuttamalla omaa käytöstään. ”Se lisääntyy mihin keskittyy”, hän muistuttaa.

Parisuhteen kestävyydelle tai ongelmien sietämiselle ei voida laittaa mitään yleistä rajaa. Ihmisten tausta ja henkilökohtaiset ominaisuudet ratkaisevat pitkälti myös parisuhteen joustavuuden määrän.

”On olemassa yksilön rajat, ei parisuhteen kestävyyden ongelmaa, vaan yksilön rajat. Ihmiset panee suojat päälle, kun on menty lähelle rajaa.”

Usein kuulee, että riitaan tarvitaan kaksi, tai että parisuhdetta voi hoitaa vain yhdessä. Liljeströmin näkemys on virkistävä ja toivoa antava, jos kokee parisuhteen vaikeaksi, eikä kumppani halua lähteä vaikka pariterapiaan. Kärsivä voi hakea apua ihan itse.

Liljeströmin mukaan useimmat ihmisen kriisit ovat yksilön kriisejä. Omia ajatuksia ja tunteita tutkailemalla voi saada avun hankalaan tilanteeseen. Samalla usein muutkin ihmissuhdeongelmat, kuten parisuhteen klikit, helpottavat.

Liljeströmin mielestä aikuisten ihmisten tulisi käsittää, ettei toinen henkilö voi koskaan ratkaista kaikkia ongelmiamme ja tyydyttää kaikkia tarpeitamme.

”Hyvä parisuhde on sellainen, jossa saan ajoittain riittävästi sitä mitä tarvitsen, jotta kestän ne hetket kun en saa.”

Sari Liljeströmin luento 30.11.2016


Myrkylliset suhteet

Kukaan ei haluaisi joutua tekemisiin myrkyllisen ihmisen kanssa. Silti moni joutuu vahingossa myrkyn uhriksi parisuhteessa, ystävyyssuhteessa tai työpaikalla.

Mm. Harvardin lääkiksessä opettanut psykiatri Ralph Ryback kuvailee viisi tunnettua myrkyllistä persoonallisuuden piirrettä tai häiriötä, joita olisi syytä varoa. Valitettavasti ihmiset ovat usein liian kilttejä, sinisilmäisiä tai hyvin kasvatettuja tajutakseen ajoissa milloin ovat joutuneet myrkyttäjän uhriksi.

Myrkyllinen ihminen voi olla päällisin puolin mukava, menestynyt, kaunis ja ystävällisen oloinen. Taitavimmillaan myrkyttäjää pidetään suorastaan hurmaavana henkilönä, jonka uhria ei ymmärretä.

Myrkyttäjät Rybackin mukaan:

1. Kriitikko löytää toisesta kaikki mahdolliset viat. Hänen arvosteleva katseensa läpivalaisee toisen typerän luonteen, ulkonäön puutteet ja käytöksen kummallisuudet. Kriitikon kumppanin itsetunto rapistuu tuota pikaa, sillä kriitikon mielestä mikään ei ole koskaan hyvin.

Kriitikon tavoitteena ei oikeasti ole antaa hyviä neuvoja, vaan lytätä toinen itseään alemmaksi. Kriitikon silmissä muilla on aina vääränlainen persoona, huonot ajatukset ja tyhmät tavat. Kriitikko haluaa kontrolloida toista.

2. Passiivis-aggressiivinen henkilö ei sano mitään rehellisesti ja suoraan. Hän onnistuu myrkyttämään ilmapiiriä epämääräisellä kyräilyllään ja pahansuopuudellaan. Muiden on häntä mahdotonta miellyttää. Passiivis-aggressiivinen kieltää tunteensa, harrastaa sarkasmia ja käyttää epäsuoraa ilmaisua.

Passiivis-aggressiivinen ihminen saattaa olla raivon vallassa, mutta väittää kumppanilleen tai ystävälleen kaiken olevan hienosti. Uhri vaistoaa toisen epämääräisen vihan, mutta on täysin kyvytön puolustautumaan tai tekemään mitään toisen hyväksi, koska passiivis-aggressiivinen ei suostu rehellisesti ilmaisemaan tarpeitaan. Kuin munankuorilla kävelisi, Ryback kuvailee.

3. Narsisti käyttäytyy kuin olisi jumalan lahja ihmiskunnalle. Kukaan ei voi koskaan olla yhtä hyvä kuin hän. Rybackin mukaan narsismi on (kuten passiivis-aggressiivisuuskin) persoonallisuushäiriö. Narsisti myrkyttää ilmapiirin jatkuvalla kilpailunhalullaan. Hän ei osaa tehdä kompromisseja, hän ei tunne empatiaa, ja hän haluaa olla jatkuvan huomion keskipisteenä. Narsisti saattaa pilata mitkä tahansa juhlat varastaessaan varsinaisen juhlakalun paikan.

Narsistin itsetunto on hauras kuori, jonka alla on haavoittuva itseään vihaava persoona. Narsisti on hyvin herkkänahkainen, ja hän voi raivostua kohtuuttomasti. Narsisti saattaa olla jopa valmis tuhoamaan kaiken ympärillään, jos häntä on loukattu tai jos hän kokee tulleensa torjutuksi.

4. Kivimuurin pystyttäjä kieltäytyy keskustelemasta toisen kanssa tärkeistä asioista. Hän ei suostu jakamaan tunteitaan. Muuri vaikenee heti kun päästään todellisten asioiden äärelle. Toiselle tulee tunne, ettei hänen kanssaan kannata puhua. Muuri-ihminen tuntuu kylmäkiskoiselta. Hän kieltää ongelmien olemassaolon.

Muuri voi aiheuttaa toiselle tarpeen piilottaa mielipahansa. Mitä järkeä on yrittää jakaa asioitaan ihmiselle, joka on kuin seinä? Muurin kieltäytyminen normaalista läheisten välisestä keskustelusta aiheuttaa toiselle turhautumisen ja vihan tunteita. Pokerinaaman pitäminen voi toimia politiikassa, muttei läheisessä ihmissuhteessa.

5. Antisosiaalinen persoonallisuus on kattokäsitys sosiopaatille ja psykopaatille. Sosiopaatiksi tullaan Rybackin mukaan lapsuuden huonoissa olosuhteissa. Sosiopaatti on impulsiivinen ja usein aggressiivinen, eikä hän osaa ottaa muiden tarpeita huomioon. Hän pystyy kuitenkin usein jälkeenpäin tuntemaan syyllisyyttä ja jopa katumusta. Psykopaatti ei tunne katumusta eikä syyllisyyttä. Psykopatiaa pidetään perinnöllisenä tai synnynnäisenä, muuttumattomana ominaisuutena, joten muiden ihmisten on syytä pysyä kaukana psykopaatista.

Psykopaatti on hyväksikäyttäjä, joka ei kaihda lain rikkomista, eikä toiselle väärin tekemistä. Psykopaatti saattaa olla niin fiksu ja hyvä jäljittelemään miellyttävää käytöstä, ettei hän edes jää kiinni rikoksistaan. Psykopaatti on usein hyvässä asemassa yhteiskunnassa. Tämä kameleontti on mestari huijaamaan toiselta seksiä, rahaa, rakkautta, valtaa ja kiitollisuutta. Useimmat ihmiset eivät tunnista tätä julmaa saalistajaa ennen kuin on liian myöhäistä. Psykopaatin menneisyydestä löytyy murskattuja onnettomia ihmisiä.

Myrkyllisen ihmisen tunnistaminen onnistuu parhaiten reflektoimalla omia tuntemuksia. Miltä tuntuu olla tällaisen ihmisen seurassa? Tuntuuko olo turvalliselta ja mukavalta? Onko henkilö kannustava ja todellinen ystävä vai onko olo aina kurja tämän ihmisen seurassa? Ihmisen sisäinen hälytysjärjestelmä ei valitettavasti aina toimi myrkyttäjän suhteen. Ralph Rybackin mukaan jopa ammattilainen voi mennä myrkyttäjän lankaan.

Ralp Ryback: 5 Faces of Toxic Relationships. Psychology Today 16.11.2016.


Naisen kannattaa valita kumppani hyvästä perheestä  3

Mietitkö ensitreffeillä toisen lapsuutta? Kysytkö mahdollisen kumppanin perhesuhteista? Ehkä kannattaisi, sillä lapsuudenperhe näyttää vaikuttavan ihmisen parisuhdetaitoihin voimakkaasti.

Psykologiassa jo pitkään muodissa ollut kiintymyssuhdeteoria on jälleen saanut vahvistusta Yhdysvalloissa Harvardin yliopiston tutkimuksissa. Harvinaisen kauan kestänyt pitkittäistutkimus amerikkalaisista nuorukaisista vahvistaa hyvän lapsuuden ja tunne-elämän säätelytaitojen yhteyden.

Bostonin yliopisto tutki toisen maailmansodan aikana teinipoikien psykologista hyvinvointia ja poikien suhdetta vanhempiinsa. Tutkijat myös havainnoivat perheen ihmissuhteiden toimivuutta ja perheenjäsenten kommunikaatiotaitoja. Samoja poikia on seurattu läpi elämän.

Millaiset suhteet pojalla on äitiinsä ja isäänsä? Millainen ilmapiiri perheessä on? Tutkijat haastattelivat ja tarkkailivat erilaisista oloista tulevia teinipoikia. Jopa sotien ja muiden yhteiskunnallisten myllerrysten keskellä jotkut saavat kasvaa rakastavassa huolehtivassa perheessä, jossa perheenjäsenillä on lämpimät suhteet toisiinsa. Perheen kiintymyssuhteiden laatu saattaa ratkaista loppuelämän ihmissuhteiden tasapainoisuuden.

Hyvissä perheissä, eli sellaisissa perheissä, joissa vanhempien huolehtiva rakkaus on ravinnut jälkikasvua, kasvaa miehiä, jotka vielä keski-iässä ja vanhuuden kynnyksellä pystyvät muodostamaan parempia parisuhteita kuin huonossa kasvuympäristössä varttuneet.

Hyvän lapsuudenperheen opit ovat yhteydessä keskivertoa tasapainoisempaan tunne-elämään, parempaan tunteiden säätelykykyyn ja lämpimämpään parisuhteeseen. Hyvän perheen pojat pystyvät aikuisina suhtautumaan parisuhteen tai perheen ongelmiin rakentavammin, ja jopa huumorilla, verrattuna huonossa ympäristössä kasvaneisiin poikiin. Heikon lapsuuden saaneet eivät pysty yhtä hyvin muodostamaan luottamussuhteita myöhemmin elämässään.

Heikommat tunne-elämän säätelytaidot näkyvät esimerkiksi vihamielisyytenä, umpimielisyytenä tai aggressiivisuutena. Tunteita tukahdutetaan, niitä ei ymmärretä tai ne ryöpsähtävät yli.

Tunne-elämän säätelytaitojen on jo pitkään huomattu olevan yhteydessä sekä henkilön omaan hyvinvointiin että hänen ihmissuhteidensa laatuun. Tunne-elämän säätelykyky vaikuttaa selvästi parisuhdetyytyväisyyteen ja parisuhteen pysyvyyteen.

Tutkijoiden mukaan on ensiarvoisen tärkeää tukea lapsiperheitä kasvatustehtävässä ja puuttua ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Onnellisesta lapsuudesta näyttää seuraavan onnellisempia aikuisia ja parempia kumppaneita ja vanhempia.

Robert J. Waldinger & Marc S. Schulz: The Long Reach of Nurturing Family Environments. Links With Midlife Emotion-Regulatory Styles and Late-Life Security in Intimate Relationships. Psychological Science. September 2016.

Catherine Caruso: Men with Happier Childhoods Have Stronger Relationships in Old Age. Scientific American Mind 19.10.2016.


Naiset, valmistautukaa kyyneliin  1

Neljän vuoden tauon jälkeen Riku Korhoselta on ilmestynyt uusi elämän kauheudesta kertova romaani. Korhosen miehet katsovat maailmaa hieman sivusta. Elämän hyytävä kauneus pilkistää dystopian varjosta. Tällä kerralla seikkaillaan Turun esikaupunkialueella, hyvinvoivien ihmisten nurmikoilla, olohuoneissa ja sairaissa mielissä.

Korhosen kuvaus parisuhteesta on rehellinen, vaikka näkökulma on pääasiassa itsekeskeisen, lievästi tarkkaavaisuushäiriöiseksi esitellyn Eero-paintball-yrittäjän tajunnanvirtaa. Hienoa on, ettei naista, vaimoa typistetä vain tietynlaiseksi ohueksi ihmistyypiksi. Naisessa voi olla myös vihaa, joka ryöpsähtää yllättäen yli.

”Raivo osasi kannatella itseään. Tämä ei ollut hän, eikä tuo Eero. Eikä mikään silti ollut vierasta. Heidän huoneissaan oli yhdessä maalatut seinät, ja tällaista he toisilleen tekivät, olipa syy raha, politiikka, työ, ruoka, kasvattaminen tai seksi. Abstrakteja sotia, verenmaku suussa.”

Päähenkilö rakastaa leikkiaseilla puuhailua. Suuret suunnitelmat kuuluvat luonteeseen. Ensin vaimo ei enää usko häneen, sitten työkaveritkin pehmenevät pullamössömiehiksi. Palaverissa hermostuminen johtaa vanhojen kavereiden nimittelyyn, kotona iskee katumus. Mikä miehiä yhdistää? Sota naisia vastaan?

”Hän muisti edellistalvisen illan, jolloin he kolme olivat saunoneet hänen luonaan. Kaikki olivat samaan aikaan aviokriisissä, ja kaikkien vaimot syyttivät heitä narsismista. Se oli ilmeisesti nykynaisten reseptiselitys rakkauden varjopuolille. He saunoivat, nauroivat vaimoille ja itselleen ja päättivät perustaa bändin nimeltä Eronneet narsistit.”

Korhonen kuvaa oivasti pariskuntien ystävyyssuhteita. Nuoruuden köyhäily, häröily ja uho vaihtuu aikuisuuden banaaleihin tosiasioihin ja keski-iän kynnyksellä olevien parien väsyneeseen arkeen. Luisu sovinnaisuuteen alkaa yhden basilikan ostamisesta. Sen jälkeen olet myynyt pikkusormesi sisustamiselle.

Mikä on keskiluokkaisen lähiöihmisen parasta kesäpuuhaa kotiseudulla? Eero, vaimo ja lapset viettävät päivää rannalla. Tavallisuuden pinnan alla Eero suunnittelee kummia ja vaimo muistelee vanhoja.

”Aino muisti toukokuisen keskustelun, jossa hän oli sanonut tuntevansa itsensä seksuaalisesti laiminlyödyksi ja rumaksi, ja Eero oli tulistunut ja marssinut ympäri olohuonetta ja huutanut: Miehellä on oikeus panna omaa vaimoaan huonosti.
Aino nauroi ja sanoi ääneen, mitä oli juuri muistanut.
- Se on sekä hauskin että surullisin asia mitä olet sanonut.
- Sinä se saat musta parhaat puolet esiin.
- Voi luoja. Halaa mua.”

Eeron ja Ainon avioliitto ei vastaa kummankaan odotuksia ihanasta rakkaussuhteesta. Kuusivuotiaat kaksostytöt vievät Ainon voimat. Eero on jättänyt naistenmiehen elämän taakseen ja yrittää olla hyvä aviomies. Elämä on tylsää, seksi ei innosta. Ainon unesta alkanut idea itää Eeron hieman lennokkaassa mielessä ja hän alkaa kehitellä avioliiton pelastussuunnitelmaa. Avuksi hän päättää rekrytoida Larin.

Eeron vastaeronnut, onneton opiskelukaveri Lari on päättänyt lopettaa parisuhteiden harrastamisen kokonaan. Kaikki menee naisten kanssa pieleen. Larin kesä on huvennut yhden petollisen naisen pakkomielteiseen ajatteluun ja pyöräilyyn ympäri helteistä Turkua. Lari ei tahdo mukaan Eeron suunnitelmaan, mutta löytää itsensä toteuttamassa kaverinsa fantasiaa. Näinkö käy löperöille miehille, joiden pomokaveri päättää, että nyt repästään jätkät?

Mitä tapahtuu kun modernin elämän kyykyttämä mies alkaa etsiä myyttistä äijää itsestään ja yrittää tehdä vaimonsa eroottisesta fantasiasta totta? Eero ei tyydy vaimon fiilistelemään liian hempeään tarinaan, vaan päättää tehdä romanttisen viikonlopun ”kunnolla”. Ainon uni muuttuu Eeron seikkailukertomukseksi, josta pitää löytyä aggressiivisuutta ja yllätyksiä.

Eero ja Lari tekevät modernin vaimonryöstön, mutta romanttinen viikonloppu vuokramökillä päättyy karmeasti. Sattuma sotkee esikaupunkikuninkaan tielle seudun pohjasakkaa. Kunnon mies ei pystykään suojelemaan vaimoaan.

”Kun miehet alkavat elvyttää vanhoja myyttejä, naisten on paras valmistautua uusiin kyyneliin.”

Tällainenko on suomalainen parisuhde vuonna 2016?

Riku Korhonen: Emme enää usko pahaan. WSOY 2016.


Parisuhde, kehonkuva ja seksuaalinen hyvinvointi  3

Nuorilla naisilla on eri tutkimuksissa ja kyselyissä todettu olevan jyrkän kriittinen käsitys omasta kehostaan. Huono kehonkuva on yhteydessä elämän mielekkyyteen, seksuaaliterveyteen ja parisuhteen laatuun.

WHO:n mukaan hyvä seksuaaliterveys tarkoittaa paljon muutakin kuin pelkkää hyvää fyysistä suorituskykyä. Emotionaalinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi vaikuttavat seksuaaliterveyteen. Pelkkä toimintahäiriön tai sairauden puuttuminen ei vielä johda hyvään seksielämään.

Seksuaaliterveyden tutkijat halusivat selvittää miten kehonkuva, seksuaalinen toimintakyky ja parisuhde vaikuttavat nuoren naisen seksuaaliterveyteen ja tyytyväisyyteen.

Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä toteutettuun tutkimukseen osallistui 2 685 alle 36-vuotiasta lääketiedettä opiskelevaa naista. He vastasivat anonyymisti netissä seksuaalista toimintakykyä mittaavaan the Female Sexual Function Index FSFI -testiin sekä oman kehon hyväksymistä mittaavaan the Self-Acceptance of the Body Scale -kyselyyn.

Vastaajien piti ilmoittaa ovatko he olleet vakituisessa parisuhteessa viimeisen puolen vuoden aikana. Mikäli olivat, pyydettiin heitä arvioimaan parisuhteen laatua. Oliko kyseessä ihastus, rakkaus, ystävyys vai riitaisa suhde?

Eri osatekijöiden keskinäisten vaikutussuhteiden selvittämiseksi aineisto myllytettiin eri tilastoanalyysien läpi (Spearmanin korrelaatio, Kruskal-Wallis ja varianssianalyysi).

Seksuaalisesti aktiivisten naisten keskuudessa tavallista korkeammat FSFI-tulokset olivat yhteydessä hyvään oman kehon hyväksymiseen ja vakituiseen parisuhteeseen. Parisuhdettaan ihastukseksi tai rakkaudeksi kuvanneet naiset saivat kaikista korkeimmat seksuaalisen toimintakyvyn pisteet.

Sinkkunaiset ja parisuhdettaan ystävyydeksi tai riitaisaksi kuvaavat naiset saivat keskimääräistä matalammat pisteet. Seksuaaliseen hyvinvointiin vaikuttivat sekä oman kehon hyväksyminen että parisuhteen laatu. Tyytyväisyys omaan kehoon taas vaikutti voimakkaasti seksuaaliterveyteen etenkin sinkuilla ja huonossa parisuhteessa olevilla nuorilla naisilla. Ts. oman kehon rakastaminen suojaa huonossa parisuhteessa ja lieventää sinkkuuden mukanaan tuomaa heikompaa seksuaalista tyytyväisyyttä.

Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että tarvitaan psykologisia interventioita nuorten naisten kehonkuvan parantamiseksi - ja seksuaaliterveyden ja seksielämän kohentamiseksi. Mistä aloitetaan? Riittävätkö psykologiset interventiot? Pitäisikö myös kulttuurin muuttua?

Stephanie Wallwiener et al.: Sexual Function Is Correlated With Body Image and Partnership Quality in Female University Students. The Journal of Sexual Medicine. October 2016.

Edellinen