Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on ulkomaalainen.

Syyt naida ulkomaalainen  43

Suomalaiset suhtautuvat muita eurooppalaisia kielteisemmin ulkomaalaisiin, mutta noin kymmenen vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa yli puolet oli valmiita menemään naimisiin ulkomaalaisen kanssa ja kaksi kolmesta hyväksyisi sukulaisen ulkkipuolison.

Nyrpeimmin suhtauduttiin ”mustalaisiin”, somaleihin ja muslimeihin ja myönteisimmin ruotsalaisiin, suomenruotsalaisiin (jotka eivät ole ulkomaalaisia), amerikkalaisiin ja saamelaisiin (jotka saattavat myös olla suomalaisia).

Väestöliiton mukaan puolisonvalinta perustuu yleisesti kolmeen sosiaaliseen voimaan:

1. Yksilöllisiin syihin: partnereissa toivottuihin voimavaroihin ja ominaisuuksiin, kuten ikään, ulkonäköön, luotettavuuteen, älykkyyteen, huumorintajuun jne.

2. Sosiaalisiin normeihin hyväksyttävästä puolisosta (esim. uskonto, sukupuoli, ikä)

3. sekä parisuhdemarkkinoiden luomiin rajoituksiin (esim. väestörakenne tietyssä ikäryhmässä).

Ulkomaalainen puoliso valitaan yleensä yksilöllisten ominaisuuksien tai parisuhdemarkkinoiden rakenteiden takia. Ulkomaalainen puoliso saatetaan valita, jos toivotaan vakavaraista, naisellista tai miehekästä puolisoa.

Ulkomaalaisia puolisoita tulee käytännössä maista, jotka hyväksyvät ulkkiliitot. Siksi Suomeen tulee vaimoja Thaimaasta, muttei juuri Afganistanista. Historiallisesti naiset ovat liikkuneet miehiä useammin pois kotiseuduiltaan.

Tutkijoiden mukaan joidenkin väestöryhmien on vaikea löytää sopivana pidettyä puolisoa. Suomessa maaseudulla asuvat vähän koulutetut miehet ja kaupungeissa asuvat akateemiset naiset ovat vaikeuksissa etsiessään kumppania omasta elinpiiristään.

Rakkautta etsivän katse suuntautuu siis kauemmas.

Suomalaiset miehet naivat itseään selvästi nuorempia ulkomaalaisia vaimoja. Myös suomalaiset naiset ottavat kahden suomalaisen liittoihin verrattuna useammin itseään nuoremman miehen. Suomalaismiesten vaimot eivät kuitenkaan ole mitään teinejä, vaan iso ikäero johtuu ulkomaalaisen vaimon naivien miesten korkeammasta iästä.

Tutkijoiden mukaan suomalaismiehet päätyvät ulkomaalaispuolisoon ehkä sen takia, etteivät ole löytäneet vaimoa Suomesta tai siksi, etteivät halua toista suomalaista vaimoa.

Suomalaisnaisten ulkomaalaispuolisot tulevat useimmin korkeasti kehittyneistä maista. Suomalaiset miehet naivat useammin vaimon vähän kehittyneistä maista.

Kehitysmaasta tulevaan puolisoon, varsinkin miehiin, suhtaudutaan aluksi epäluuloisesti. Yleensä siippa hyväksytään ajan kanssa.

Väestöliiton tutkimuksessa suomalaiset miehet eivät pitäneet ongelmista keskustelua ja kotitöiden jakoa yhtä tärkeinä seikkoina parisuhteen onnistumiselle kuin suomalaisnaiset tai ulkomaalaismiehet. Myös lapset, oma aika ja hyvä seksisuhde ovat tärkeämpiä Suomessa syntyneille naisille ja ulkomailla syntyneille miehille kuin mitä ne ovat suomalaismiehille.

Suomessa syntyneet ulkomaalaisen naineet naiset pitävät lapsia erittäin tärkeänä, jopa parisuhteessa onnistumiselle. Lapset ovat tärkeitä myös ulkomailla syntyneille miehille, mutta eivät Suomessa syntyneille kaksikulttuurisessa liitossa eläville miehille.

Tutkijat arvelevat naisten ehkä etsivän lapsia rakastavia miehiä ulkomailta, koska Suomesta ei ole sellaisia riittävästi löytynyt.

Vihjaavatko tutkijat, että suomalaiset miehet hakevat vaimon ulkomailta, koska eivät saa naista Suomesta ja suomalaiset naiset menevät ulkomaille löytääkseen koulutetun ja lapsirakkaan miehen?

Osa suomalaisista miehistä ei halua enää toista suomalaista vaimoa. Mikä meni pieleen ensimmäisessä liitossa?

Onko meissä suomalaisissa joitakin sellaisia piirteitä, joita ei muissa kansoissa ole?

Onko ”meitä suomalaisia” edes olemassa?

Perhebarometri 2012: Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja. Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot. Lassi Lainiala ja Minna Säävälä. Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos – Katsauksia E 46/2012.


Kaksikulttuuriset avioliitot  13

Kannattaako naida ulkomaalainen? Paljonko kahden kulttuurin liitoissa riidellään?

Väestöliiton vuoden 2012 Perhebarometri on omistettu ulkomaalaisen naineille suomalaisille.

Johtaja Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitokselta kertoo raportin esipuheessa, että tutkijat ovat tehneet uraauurtavaa tutkimusta: kahden kulttuurin liittoja ei ole aiemmin tutkittu edustavalla kyselyaineistolla.

Vain muutama prosentti suomalaisista elää kahden kulttuurin avioliitossa, mutta uusista liitoista jo kahdeksan prosenttia on kaksikulttuurisia. Helsingissä osuus on kaksinkertainen.

Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla mennään harvoin ulkomaalaisen kanssa naimisiin. Ulkomaalaisten kanssa avioituvat useimmin Uudenmaan naiset ja Etelä- ja Pohjois-Karjalan, Kainuun sekä Itäisen Uudenmaan miehet.

Ulkomaalaisen naivat ovat useammin hyvin korkeasti tai matalasti koulutettuja. Kaksikulttuuriseen liittoon menevät suomalaisnaiset ovat tavallista pienituloisempia.

Suomalaismiesten ja -naisten ulkkiliitot ovat täysin erilaisia. Puolisoiden syntymämaat, avioitumisikä ja avioliittohistoria eroavat toisistaan.

Suomalaiset miehet naivat pääsääntöisesti Thaimaasta, Virosta ja Venäjältä tulleita. Suomalaisnaiset suosivat vähän laajempaa kirjoa.

Suomalaismiehet menevät ulkomaalaisen kanssa naimisiin keskimääräistä avioitumisikää vanhempina. He ovat usein eronneita tai leskiä. Moni muodostaa uusperheen.

Ulkomaalaisen miehen kanssa avioituvat suomalaisnaiset ovat taas keskimääräistä useammin ensimmäisessä liitossaan ja avioituvat normi-iässä.

Ulkkipuolisoon on useimmin tutustuttu ulkomailla töissä tai opinnoissa, harvemmin reissuilla. Kaksi kolmasosaa houkuttelee puolison Suomeen, noin kolmannes on löytänyt ulkomaalaistaustaisen puolisonsa Suomesta.

Väestöliiton tutkimuksessa pika-avioliitot olivat harvinaisia. Suurin osa pareista oli seurustellut pitkään ennen naimisiinmenoa. Pika-avioliitot olivat yleisempiä, jos puoliso tuli vähän kehittyneestä maasta.

Suomalaiset miehet opettelevat harvoin ulkomaalaisen vaimonsa kielen. Suomalaisnaisista taas valtaosa osaa vieraskielisen miehensä äidinkieltä sujuvasti tai kohtalaisesti. Melkein 80 prosenttia Suomeen avioituneista ulkomaalaisista osaa kotimaisia kieliä, naiset useammin kuin miehet.

Täyssuomalaisissa avioliitoissa uusperheiden osuus on alle kymmenen prosenttia, mutta Väestöliiton aineistossa kaksikulttuurisissa perheissä uusperheet olivat aika yleisiä (23% perheistä).

Ulkomaalaispuolisot ovat harvoin hyvin nuoria. Ulkomaalaistaustaiset siipat ovat hyvin koulutettuja: yli 80 prosenttia on suorittanut keski- tai korkea-asteen tutkinnon.

Kaksikulttuurisissa avioliitoissa riidellään enemmän kuin suomalaisissa liitoissa. Myös avioeroajatukset ovat tavallista yleisempiä. Siitä huolimatta suurin osa kaksikulttuurisissa liitoissa elävistä on yhtä tyytyväisiä tai tyytyväisempiä liittoihinsa kuin suomalais-suomalaiset parit.

Kaksikulttuuristen parien lähipiiri on suhtautunut liittoon neutraalisti tai myönteisesti. Viranomaiset sen sijaan laittavat kapuloita rattaisiin stressaavilla, monimutkaisilla ja hitailla toimillaan, varsinkin kehitysmaista tulevien puolisoiden kohdalla.

Jotkut suomalaiset kertovat ulkomaalaisen puolisonsa kohdanneen rasismia. Syrjintää esiintyy erityisesti suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla, vaikka maaseudulla on kaikissa asennetutkimuksissa oltu nuivempia vierasmaalaisia kohtaan .

Kaksikulttuuriset parit suunnittelevat asuvansa Suomessa vielä viiden vuoden päästä. Eniten muuttohaluja on akateemisesti koulutetuilla.

Työntöä Suomesta aiheuttavat vaikeus löytää oman alan töitä, ilmasto, hankala kieli, lasten kieli- ja kulttuurikasvatus sekä joidenkin suomalaisten nuivuus ja rasismi. Myös ruoka ja surkeat, hitaat ja epäluotettavat terveyspalvelut saivat miinusta.

Ulkomailla syntyneiden miesten on vaikea löytää ystäviä Suomesta. Erityisesti brittimiehet kokivat näin. Saksasta ja Venäjältä tulleet naiset ovat myös tyytymättömiä. Maaseudulla ystävyyssuhteet koettiin antoisammiksi kuin muualla.

Ihmissuhteet, työ, opiskelu, hyvä koulutusjärjestelmä ja turvallisuus pitävät Suomessa.

Tutkijoiden mielestä sopeutuminen Suomeen ei ole kiinni vain yksittäisten parien nokkeluudesta, halusta tai joustavuudesta. Myös ympäristön tukea tarvitaan liiton onnistumiseksi.

Millaisia kokemuksia teillä on kaksikulttuurisista liitoista?

Perhebarometri 2012: Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja. Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot. Lassi Lainiala ja Minna Säävälä. Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos – Katsauksia E 46/2012.


Helsingin ulkomaalaiset  3

”Pääkaupunkiseudulla asuu 14 400 sellaista 15-29 -vuotiasta kouluttamatonta nuorta, jotka eivät ole töissä eivätkä opiskele. Heistä 41 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.”

Lainaus on Helsingin kaupungin Tietokeskuksen Kvartti-katsauksesta. Numerossa 2/ 2012 tarkastellaan ulkomaalaisväestön kotiutumista pääkaupunkiin.

Kun koko maan syrjäytyneistä ulkomaalaistaustaisia on vajaa neljännes, pk-seudulla heidän osuutensa on yli 40 prosenttia. Helsingissä jopa 44 prosenttia. Eli syrjäytyminen maamme pääkaupungissa on erityisesti ulkomaalaisten ongelma.

Kantaväestön syrjäytymisriski on Tietokeskuksen mukaan 4,2 prosenttia, mutta ulkomaalaistaustaisen riski on viisinkertainen.

”Vieraskielisten riskit vaihtelevat erittäin paljon kielitaustan mukaan. Parhaiten suomalaiseen yhteiskuntaan integroituvat suahilin, nepalin, amharan (etiopialainen kieli), ukrainan, vietnamin, tagalogin (filippiiniläinen kieli) sekä venäjän puhujat. Ulkopuolella olevia on korkeintaan kymmenen prosenttia.”

Moni eksoottisesta maasta tullut on siis löytänyt Suomesta erittäin hyvin paikkansa. Itse asiassa joidenkin ryhmien työllisyys on korkeampi kuin kantasuomalaisten. Moni työnantaja onkin sanonut, että Suomesta ei löydy ammattitaitoa, tai että supisuomalaisille eivät kaikki työt enää kelpaa.

Kvartin lista jatkuu. ”Albaaneista, kiinalaisista ja unkarilaisista 11 prosenttia on sivussa ja virolaisista 16 prosenttia. Pääkaupunkiseudun nuorista heikosti ovat integroituneet kurdit ja somalit, joista 30 prosenttia on ulkopuolisina. Vielä heitäkin heikommin paikkansa ovat löytäneet sellaiset kieliryhmät kuin espanja, ranska ja italia, joiden nuorista kolmannes on vailla työ- tai opiskelupaikkaa.”

Espanjalaiset, italialaiset ja ranskalaiset? Eikö juuri heidän olisi helpointa sopeutua maahamme?

Ulkomaalaiset eivät pääsääntöisesti tule tänne sään, työn tai opiskelun perässä. YLE Uutisten mukaan suurin osa ulkomaalaistaustaisista ihmisistä on tullut Suomeen ihmissuhteen takia.

Suomen paras vetovoima on siis rakkaus

Noin 45 000 suomalaista on naimisissa ulkomaalaisen kanssa. Jo vuonna 2007 Helsingissä solmituissa avioliitoissa reilu neljänneksessä oli vähintään toisena osapuolena ulkomaalaistaustainen henkilö.

Suomalaisten miesten top three -vaimomaat ovat Thaimaa, Venäjä ja Kiina. Naiset löytävät useimmiten parin Turkista, Britanniasta tai Ruotsista.

Oli Suomeen tulon syy mikä tahansa, parasta kaikille olisi uussuomalaisten nopea integroituminen yhteiskuntaan. Kalliilla pääkaupunkiseudulla pitäisi löytää töitä ja asunto kaikille. Rakkauskin rakoilisi harvemmin, jos Suomeen sopeutuminen olisi nykyistä tehokkaampaa.

Kvartti 2/ 2012
YLE Uutiset 3.4.2013
Monikulttuuristen perheiden liitto 8.2.2009


Ulkomaalainen puoliso  45

Suomessa asuu EU-maiden kolmanneksi vähiten ulkomaalaisia. He haluavat pääsääntöisesti asua pääkaupunkiseudulla tai muissa isoissa kaupungeissa.

Vaikka jotkut maamme miehet haukkuvat naisia eksotiikan onkijoiksi, on totuus toisenlainen.

Suomalaiset miehet menevät naisia useammin naimisiin ulkomaalaisen puolison kanssa - useimmiten thaimaalaisen, virolaisen, venäläisen tai kiinalaisen naisen kanssa. Suomalaiset naiset suosivat yhdysvaltalaisia, turkkilaisia, ruotsalaisia ja britti-miehiä.

Todennäköisimmin avioliiton ulkomaalaisen kanssa solmii helsinkiläinen.

Ulkomaalaisen on keskimääräistä helpompi integroitua Suomeen ja saada esimerkiksi työpaikka, jos hän saa suomalaisen puolison kautta hyvän kielitaidon ja suomalaisia kontakteja.

Näyttöä toisenkinsuuntaisesta kehityksestä on. Osa ulkomaalaisista puolisoista ei opi maan kieltä, eikä pääse ulos kodista. Jotkut suomalaiset puolisot yrittävät jopa estää ulkomaalaista pariaan integroitumasta maahamme.

Suomessa maaseudulla asuu keskimäärin hyvin vähän ulkomaalaisia. Silti juuri harvaan asutuilla alueilla heitä pelätään eniten. (Paitsi ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, missä muutamilla pienillä paikkakunnilla asuu ja työskentelee suhteessa eniten ulkomaalaisia.)

Tilastokeskuksen mukaan ns. seka-avioliiton todennäköisyys päätyä eroon on noin kolminkertainen verrattuna suomalais-suomalaiseen liittoon. Erilaisten tutkimusten mukaan syynä ovat usein kulttuurierot, kieli, työttömyys, sopeutumattomuus. Ehkä myös ympäristön nihkeä suhtautuminen.

Kaikki Suomessa asuvat ulkomaalaiset eivät todellakaan havittele suomalaista puolisoa. Joissakin kulttuureissa tyrmätään oman piirin ulkopuolelta tuleva kumppani. Ulkomaalaisilla ei ole mitään erityistä avioerotaipumusta. Suomessakin asuu ryhmiä, joiden avioeroluku on lähellä nollaa.

Onko maamme jo täynnä?:

http://etmu.protsv.fi/blogi/?p=34