Blogi

Ihmettelin aamulla, että kuin voi olla ihminen näin väsyny. Silmäluomet tuntuu painavan tonnin ja olo on kuin jyrän alle jääneellä. Mutta ei auta. Hurtan kanssa ulos ja aamupalaa kasaan ja ei kun töihin. Töissä sitten työkaverin kanssa jutellessa valkeni syy tähänkin. Eilinen oli nimittäin kohtalaisen hektinen päivä...

Siis töissähän oli sitä perus huttua, siitä sen enempiä. Mutta sitten puoli neljän jälkeen spurttaus junalle ja pikapikaa perille päästyä lenkitys vaatteiden vaihto ja hurtta ulos. Lenkistä tuli kyllä tynkä kun vaan 20 minsaa aikaa oli sille suoritukselle laskettu. Kämpillä koiralle ruokaa, omat eväät mikroon lämpiämään, kamojen kasaaminen ja parissa kymmenessä minuutissa olin taas juna-asemalla odottamassa junaa Pasilaan. Pasilasta spurtti bussipysäkille ja kohti nyrkkeilytreenejä. Sitten tunti riehumista treeneissä ja pikapikaa vaatteiden vaihto ja reipas hölkkäys bussipysäkille. Bussilla omaan kotoon jossa ehdin ruhtinaalliset 20 minuuttia kerätä tarvittavia kamoja ja käydä läpi postin joka oli pelkkiä mainoksia. Niin ja kirjakerhon kirja jonka oon taas unohtanu perua etukäteen.. prkl... No niin, sitten taas spurtti bussipysäkille ja Itikseen jossa vaihto 550 bussiin. Sillä sitten Huopalahteen ihan vaan huomatakseni et sopivasti minuutin myöhästyin junasta. Eli siellä vartin odottelu ja ihan jäässä.. Yllättäen, kun vielä nyrkkeilytunninkin hikuset oli pesemättä. Onneks oli ottanu kotoa yhden verkkuritakin mukaan, joten vaatteiden lisäys. Sitten se juna tuli viimeinkin ja jälleen kohti koiruuden ulkoilutusta. Ajattelin, että nyt oon näppärä ja laitan saunan lämpiämään heti, ja kun tuun hurttis-lenkiltä niin pääsen suoraan saunaan. Ja pah, se perhanan sauna ei ollu syttyny. Musta kissa uunissa siis. Noh, ei muuta kun sit lenkin jälkeen uudestaan tulta "munille" ja sillä välin salaatin väsääminen ja kananmunien keittäminen. Sitten ruokaa nassuun ja viimeinkin noin 5 vaille 10 illalla pääsin saunaan. Eli siinä sitten puolen tunnin rentoutuminen saunoen ja sen jälkeen olikin sit jo nukkumaan menoaika. Ja ilmeisesti toi just ennen nukkumaan menoa saunominen ei ole hyvä sen takia, että aamulla oli silmät jotenkin ihan turvoksissa. Vaikka kuitenkin vettä lipitin puoli litraa lauteilla löhötessäkin.

Onneks tänään on tosi rentoa oloa luvassa.. Köh.. no ainakaan ei tartte juosta ympäriinsä. Hurttista pitää vaan lenkittää, piha pitää kolata ja pyykkiä ja astioita pestä. Eli ei yhtään mitään tekemistä. Ja silti aattelin vielä ehtiä laittaa takkaan tulen ja istahtaa lukemaan kirjaa... Veikkaan vaan, että uni tulee ennen kun ehtii ensimmäistäkään sivua lukea..

Tänään oli eri jännittävä päivä.. Kahden päivän tuskissa lenssussa makaamisen lopputuloksena oli se, että varasin ajan lekurille joka oli jo edellisellä kerralla pelotellu mua punkteeraamisella jos ei tää ikuinen nuhailu lopu. No eihän se loppunu joten sitten varttia vaille 11 tänä herran aamupäivänä hipsailin aavistuksen verran jännittyneenä herra tohtorin pakeille. Siinä ei sit paljon kyselty. Kävi läpi pikaisesti oireet ja totes et juu, kyllä siellä ontelossa jotain on ja suihkas puudutussumutetta nenuun. Ja se sumute valu kurkkuun ja jösses miten pahaa tököttiä. Se siis oli se pahin osuus koko hommassa. Mutta toisaalta vei myös kurkkukivun kun puudutti nielun. Eli olo oli oikeestaan aika hyvä :) Sitte kipattiin potilastuoli vaakatasoon ja kärsä täytettiin erinäisillä pumpulipuikoilla sun muilla puudutustikuilla ja kymmenisen minuuttia juttelin herra tohtorin kanssa mukavia. Tikut pois nenästä, sellanen jänskä käyrä ontto piikki nenään, pieni rusaus ja voilá, onteloon oli yksi reikä lisää. Tämän jälkeen herra tohtori otti sellasen imulaitteen jolla imas osan limasta pihalle ja josta otti sitten näytteen labraa varten. Eli tutkitaan notta onko mun nenässä jotain antibiootille resistenttiä bakteeria kun aina on tukossa. Ja sit tuoli istuma-asentoon ja vettä nenään.. Aika vinkee paineen tunne ja jessus sentään... se nenästä tullu töhkä ei ole kyllä heikkovatsaisten katsottavaa... Ja se määrä.. Ei jessus.. jos poskiontelo olis jotakuinkin desilitran vetonen niin ymmärtäisin mutta käsittääkseni ihan niin isosta tilasta ei ole kyse... Mutta uskotteko, että on aika helkkarin hieno tunne kun suunnilleen ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen hengitys kulki esteettä. Ilman, että on koko ajan niistämistarpeen tunne. Noh, nyt sit sen punkteeraamisen jälkeen onkin niistetty ehkä kerran viidessä minuutissa. Mutta sentään töhkä tulee ulos eikä keräänny tuonne mun pieneen sievään ontelooni. Ja tiedoksi... kun puudutus häviää niin sit särkee... Ja kun ens torstaina meen uudelleen punkteerattavaksi niin sit muistan ottaa särkylääkkeet mukaan...

Eikä tässä muuten vielä kaikki... Kävin maanantaina antioksidantti-lääkärillä. Siellä sitten otettiin puteli verta joka lähtee jenkkilään allergiatestattavaksi ja nyt eletään mukavia aikoja. Nimittäin suostuin tälläseen ruoka-aineita poissulkevaan neljän viikon kokeiluun.. eli en saa syödä mitään missä on sokeria, ei mitään missä on kotimaista viljaa, ei mitään maitotuotteita ja hedelmiä maksimissaan 2 päivässä. Ja kaikki tämä ihan vaan sen takia et selvitetään mikä ruoka-aine se on joka aiheuttaa vatsaoireita ja sitä kautta väsymystä ja sitä kautta vastustuskyvyn heikkenemistä ja sitä kautta iänikuisia flunssan oireita. Mutta tuskaa tää tulee olemaan.. Nimittäin TATTARIPUURO ON IHAN HELKKARIN PAHAA!!!!!