Blogi

maanantait on vaan aina näin väsähtäneitä. Ei jaksa niiko yhtään mitään... Onneks sentään pahimmat työhommat jo tossa pyöräytin alta pois niin voi ottaa vähän iisimmin... Mutta silti.. Ei jaksa..

Tosin asiaa vois auttaa se, että ois eilen saanu ittensä vaikka ulkoilemaan jollon uni ois tullu ehkä illalla paremmin. Mutta kun aamun pyykkituparavauksen tuloksena totesin, että hirmu kylmä tuuli, en mee ulos niin en sit menny ulos. Enkä jaksanu käydä salillakaan. Tosin roppa taitaa kiittää kun oli aika jumitus olo eilen. Lepopäivä tuli siis ihan tarpeeseen... Ja luonnollisesti nyrkkeilyyn en mee tänään. Maanantait ei vaan sovi mun ropalle. Meen töiden jälkeen hihhuloimaan salille tunniks tai ehkä jopa pariksi ja sit kotio murjoottaan :)

selkeesti tulossa kipeeksi... Ei kukaan täysjärkinen herää sunnuntai aamuna kasilta.... Ja ysin maissa käy jo sit ottamassa ekaa pyykkikoneellista pyykkiä kuivamaan... Pitänee käydä lääkärissä tai jotain...

saa ruusukaalista hyvää kun vaan muistaa kuorruttaa sen reippaalla määrällä juustokastiketta ja lisukejuustoa :) Ja siihen oheen sitten vielä juustolla ryyditettyjä lihapullia...

iltana niin, että hokasin turkkilaisen jugun loppuneen. Enkä tietenkään mihinkään kauppaan jaksanu... Joten smoothien tekoon piti keksiä jotain korvaavaa. Sisältö oli siis seuraava.... mustia viinimarjoja, mansikoita, pari lusikallista sukaan makuista heraprotskujauhetta, maitoa, piimää, puolikas banaani ja puolikas avocado. Siis tuo avocado oli se suuri innovatiivinen keksintö. En nimittäin edes tykkää avocadon mausta, mutta yllättäen sopi äärimmäisen hyvin ja smoothiesta tuli ihanan paksua. Joten teinpä tässä vielä toisenkin satsin ja sitä hörpin että jaksan illan treenit :)

mä olen taas toudella kiinnostunu mitä toi söi lounaaksi tai mimmonen oli pilates-tunti tai että kestääkö se terve selkä-tunti 45 minuuttia vaiko 55 minuuttia...

Totuushan on se, että jos joku mun kavereistani juttelis tollasia niin ihan mielellänihän mä kuuntelisin ja kommentoisin, mutta kun kyseessä on toi niin ei vaan jaksa kiinnostaa. Ja se kai tota nyppii, että mä en juttele sille asioistani. Jos kysyy jotain, niin kyllä mä muutamalla sanalla vastaan, mutta mun mielestä vaan on niin, että mun henkilökohtaset asiat ei kuulu tolle, ja kun on tollanen hölö, niin se vaan levittelis niitä muille. Joten mä olen valinnut turpa tukkoon-linjan. Toikin vois harkita sellasta. KUN EI VAAN KIINNOSTA et oliko ne silakkapihvit hyviä ja oliko niitä runsas annos lautasella...

sit taas töihin lepäämään.... Jostain syystä tänä viikonloppuna on ollu ihan ylimaallisen paljon energiaa ja se näyttää ohjautuneen järkevään tekemiseen. Nimittäin la aamuna menin eka bodypump tunnille ja siitä sit kotio ja alotin pyykkäys sekä siivousrumban. Neljä koneellista pyykkiä pyörittelin sinä aikana kun siivosin ja puunasin kämpän. Matot ja petivaatteet pihalle, lattioiden imuroiminen ja pesu ja nuiden komeroiden siivoilua siinä ohessa. Puolilta päivin alotin ja viiden aikaan lopetin. Ja onneks oli illalla saunavuoro. Köllöttelin jalat seinälle nostettuna saunassa ja ai että oli sit mukava mennä nukkumaan puhtaisiin lakanoihin.

Tänään sit herätessä totesin, että en jaksa lähtee uimaan, mutta voispa sitä Ikeassa pyörähtää. Joten Ikea-bussilla sinne, syömään ja sit kiersin alakerran. Tarttinhan mä tosiaan sellasen muovisen vispilän joka ei naarmi teflonia. Tosin aika kallis vispilä kun hintaa sille tuli sit kassalla 28 euroa.. Mitään muutahan en luonnollisesti ostanu :)

Kotona sit jatkoin järkkäilyä. Nyt on kylppäri kuosissa, vaatekomerosta on heivattu kasa vaatteita UFF-keräykseen, sukkalaatikko on ojennuksessa ja eteinenkin näyttää taas siltä, että pipot ja lapaset löytyy helpommin...

Mutta jos nyt sais löhötä soffalla loppuillan? Ihan älytöntä tällänen vapaa-ajan tuhlaaminen siivoomisen...

näpäytyksen mun skeptiselle suhtautumiselle. Nimittäin suhteessa Zumbaan. Pitäny sitä aika höpöhöpö hommana. Johtuen ehkä tuosta tv-shop taustasta. Mutta pakko myöntää, että hauskaa oli. Kohtuullisen iisit askelsarjat ja sopivasti hyppelyä. Hengästymistä ja hikoilua oli havaittavissa, mutta ei sellasta antakaahappeamäenjaksaenääkuolemakorjaa-oloa. Eli ihan sopiva päätös neljän päivän reenailu-putkelle. Tosin sen jälkeen kävin vielä vartin heilumassa punttiksen puolella. Noiden tuntien päätyttyä kun on aina kauhee ryysis pukkarissa...

Kotiin, tai oikeemmin bussipysäkille köpötellessäni (kaupan kautta tosin) totesin, että oikeestaanhan mun asiat on aika hyvin. Ei kiirettä mihinkään. Kotona ei odota kukaan parkumassa ruokaa tai seuraa. Ihan saa rauhassa reenata, saunoa ja vetkutella. Sitä on vaan tasan vastuussa omasta hyvästä olostaan, ei kenenkään muun. Joten pitänee nyt tajuta ottaa ilo irti tästä elämäntavasta. Jos hyvin käy vielä joku päivä, niin tää ei tule kestämään ikuisesti vaan vielä joskus siellä kotona odottaa joku :)

yöllä varaamaan ittelleni lekurin tälle päivää. Ja oisin varannukin jos mun luottolekurilla vaan ois ollu vapaita aikoja... Nimittäin eilen illalla reeneissä alko taas toi vasen poskiontelo vihotella. Siis silleen että tuntu ku ontelossa ois jotain mutta vaikka kuin niistät niin mitään ei tuu ulos. Sitkeesti kuitenkin olin nyrkkeilemässä ja vielä sen jälkeen tunnin kehonhuoltotunnilla, eli venyttelemässä lähinnä. Ja saunoin tavalliseen tapaan reenien jälkeen.

Kotio päästessä sit putsasin röörit nenäkannulla ja jotain jopa sainkin tuhistetua pihalle. Ja puoli kympin aikaan menin nukkumaan ilman mitään ongelmia.

Eikö sit aika tarkalleen puol kakstoista tää neiti herää siihen, että ei muuten henki kulje. Dokka ihan dukodda. Hirviä niistäminen ja nenäkannuttelu ja sain sit nokan suhtkoht putsiks mutta eipä tosiaan uni enää tullu ja poskionteloa särki niin vallan pirusti. Särkylääkettä ja Nasoliinia klyyvariin ja sit onneks parin tunnin pyörimisen jälkeen sain taas unenpäästä kiinni.

Tällä hetkellä olo on ku halolla ois päähän lyöty. Silmät painaa tonnin ja väsyttäs niin maan vallan pirusti. Mutta ei auta.. Niin ja poskiontelossahan ei nyt sit ole mitään vikaa. Ei tartte niistää eikä säre eikä muutenkaan tee kipeetä. Et voisko nyt mitenkään tälläset tulla päiväsaikaan nottei tarttis töihin tulla. Vituttaa tollanen yövalvominen!! Murr

nyt sattuu... Taisin sit vähän innostua. Kun edellisestä kuntosalilla käymisestä on aikaa jotakuinkin 2 kuukautta. Mutta en yhtään ajatellu, että ehkä ois voinu ottaa pienemmät painot askelkyykkyihin. Ei välttämättä ihan samaa painomäärää jaksa mitä pari kuukautta sitten ennen taukoa... Nyt on siis takareidet mukavasti jumissa. Tosin tähän on taas lääkkeenä se et lähtee sillä millä on tullukin. Eli illalla nyrkkeilytreeneihin ja sen jälkeen sit ois venyttelytunti. Ehkä näillä eväillä ratkastaan tää. Ja jos huomenna kävis uimassa niin sit vois perjantain pitää lepopäivänä :)

taas pari vuotta naimisissa kuntosalijäsenyyden kanssa. Piti sit tollaseen taas haksahtaa. Mutta toisaalta tuntuu, että tarttee taas uutta juttua liikunnan saralta, niin näillä sit mennään. Ja kävin jopa tänään kolme varttia riehumassa siellä salin puolella. Eiköhän se tästä lähhe etenemään..

Ja väsäsin äsken Hesarissa olleen ohjeen mukaan kikherne-porkkana pihvejä. Maultaan ihan älyttömän hyviä, mutta jotain meni vikaan siinä, ettei ne piffit oikein pysyny kasassa... Joten seuraavan kerran laitan joukkoon kananmuna vaikkei sellasta ohjeessa mainitakaan. Toisaalta en oo kasvissyöjä niin samapa tuo :) Huomenna siis syödään eväänä töissä nuita piffejä ja riisi-ohraa. Tietty myös salaattia.

Mutta hyvää oli. Suosittelen!