Blogi

Näytetään kirjoitukset kesäkuulta 2009.

Kiukkua....  4

Hitto että mä taas suunnilleen kihisen kiukusta ton ämmän takia... Mä olen tullu tänään töihin 10 yli 8 ja esim. maanantaina olin täällä puoli 9. Ja kun meillä on 7,5 tunnin työaika joka sisältää lounastauon niin tyhmempikin tuosta laskee, että tänään mun pitäis päästä töistä about just nyt. Ja maanantaina neljältä. Kuitenkin firma on auki viiteen, eli siis jonkun on päivystettävä periaatteessa siihen saakka.

Maanantaina toi ämmä ilmotti yhden jälkeen et hänen täytyy tänään viedä tyttärensä puoli kolmeksi silmälääkäriin mutta hän tulee sitten takas töihin. Ja siis töihin hän oli tullut hieman ennen puolta kymmentä. Ylläripylläri puoli neljän aikaan tulee tekstiviesti, että ei hän nyt enää tulekaan, sulje kone. Että voihan vittu... Hän on tehnyt hurjan viiden tunnin työpäivän ja sitten näemmä olettaa, että minä jään tänne päivystämään viiteen. Vitut jääny. Klo 16 reikäleipä mä lämäsin firman oven kiinni. Perkele mun tehtävä ei ole paikata ton jälkiä.

Tänään sitten hän on niiiin sairas. Niin kamala flunssa ja kaikkea niin hän ilmottaa puoli neljä että nyt hän kyllä lähtee kotiin parantelemaan oloa. Että sulla ei varmaan kyllä ole tänään mitään menoa. Siis ei edes kysymyksenä vaan toteamuksena. Noh, mulla on menoa. Klo 16:00, 20 minuutin ylityön jälkeen mä lähden täältä. Kun rouva jälleen kerran tuli töihin vasta lähempänä puolta kymmentä.

Niin ja huomenna hän joutuu lähtemään aiemmin kun sai kampaajan puoli viideksi. Totesin siihen, että niin mä olen sitten toimarin kanssa sopinut et lähden klo 14:00. Siihen toteamus oli, että noh, ei se kai mitään haittaa...

Vittu mua riepoo olla näin tunnollinen työntekijä. Mä en edes helvetti kehtaa tehdä tolla tavalla. Jos mä joudun lähtemään aiemmin, niin tulen sitten myös aiemmin. Tai sitten sovin toimarin kanssa lähdöstäni. Ja tuon eilisenkin olen kyllä tullut tehneeksi takas jo moneen kertaan kun kukaan ei hoksannu kertoa 2,5 vuoden työrupeamassa, että meillä työaika on tosiaan 7,5 tuntia, ei 8 tuntia...

Ja sit tuo saatanan ämmä jaksaa istua tossa mun huoneen sohvalla ja kertoa jostain perkeleen Anusta (ystävästään JOTA MÄ EN TUNNE) ja hänen netissä tapaamistaan miehistä ja ties mistä muusta paskasta. Yks kaveri kehottikin laskemaan, et kuin monta kertaa päivässä mä suunnittelen murhaavani sen. Noh, sitä on ehkä aika helkkarin vaikee laskea kun tällä hetkellä taas pinna on niin kireellä et koko ajan on sellanen fiilis et tuokaa mulle mora niin sit on ainakin yks turpa kiinni... Sitä ehkä vois sit laskea et monellako eri tavalla mä olen teon suunnitellu suorittavani...

Onneks toi jää lomalle.. Melkein koko kesä, oikeestaan kahta viikkoa lukuunottamatta toi on huitsin helvetissä ja sit mä jään neljäksi viikoksi lomalle... Ah ihanaa rauhaa!!!


No ei ollu turhaa..  2

Siis liittyen tuohon edelliseen kirjotukseen.. Mistähän hitosta mä löydän aina kaikki sekopäät?!!? Kun osottautuhan tämä viimesinkin sitten muutaman kuukauden treffailun jälkeen "henkisesti väsyneeksi". Siis mä sille ilmotin, että eiköhän tää juttu ollu nyt tässä kun herran ilmotti ittestään ehkä kerran kahdessa viikossa... Vastaukseksi sain, että kun hän on niin "henkisesti väsynyt" ettei nyt kykene millään panostamaan parisuhteeseen. Että voihan vittu nyt jos ihan suoraan sanotaan. Kaikkee paskaa sitä äijät suoltaakin ilmoille, siis myös yläpäästä :) Henkisesti väsyny... daa-ah... Kai sitä nyt helvetti vieköön vois saada suunsa auki ihan itse ilman, että mun tarttee vääntämällä vääntää asiaa pihalle.

Ja sit ihmettelen yhtä asiaa.. Kun äijillä on tapana sit treffeillä ihmetellä sitä, et kun mulla on vaan niin lyhyitä parisuhteita takana... Noh, pitänee jatkossa kysyä sit et jos yks on "henkisesti väsyny" ja toinen seurusteli viiden naisen kanssa samaan aikaan ja kolmas halus suunnilleen naimisiin viikon tuntemisen jälkeen ja neljäs totes et mä en ole täydellinen niin kerroppa herra treffi, että kuka näistä mun sit ois pitänyt valita kymmenen vuoden parisuhteeseen? Eihän toi lista tietty tohon lopu, mutta jos nyt näistä neljästä vimosesta alotetaan. Et saa kertoa mielipiteen kuka ois ollu sopivin...

Noh, eipä siinä mitään. Tää viimesin "ero" ei nyt juurikaan pahemmin kolahtanu. Ehkä siks, kun kerrankin luotin tähän ns. naisenvaistoon enkä jääny yrittämään vaan pistin kerralla poikki. Mitä nyt vituttaa tollaset ihmeen henkiset selitykset... Mut elämä on, jälleen kerran...