Blogi

Sen merkkiselle jumppatunnille sain tälle illalle varatuksi vuoron. Se kun on aina ihan täysi enkä oo aiemmin siis mukaan ehtiny. Ja tästä suuresta suosiosta johtuen ajattelin että nyt täytyy olla jotain erinomaisen mahtavaa reeniä tarjolla... Voi jessus... Tuli niin ikävä kunnon kuntonyrkkeily- ja muaythai-treenejä. Siis jotain perinteistä, rehellistä treenaamista eikä mittän ihme humppaamista jossa sit heilutellaan nyrkkejä vähän eteen ja taakse ja hippasen vinoonkin...

Jotenkin tuntuu, että välillä nää jumppalajien kehittelijät vaan on niin hukkateillä. Ja sit kaikki muotitietoset käy huhkimassa niillä tunneilla kun se nyt vaan on paljon mediaseksikkäämpää käydä Piloxing-tunnilla eikä millään tavallisella kuntonyrkkeilytunnilla.. Tosin oma mielipide on ehdottomasti se, että kun huhkii tunnin nyrkkeilyhanskat kourassa ja takoo säkkiä tai treenikaverin hanskoja niin tehokkuus on jotain ihan muuta kun mitä saa aikaan niiden ihanien vaaleenpunasten piloxin-painohanskojen kanssa. Mut onhan ne pinkit niiiiin pajon ihkummat... Voi elämän kevät... Ja huomenna ei sit pääse kahvakuulaa viskelemään kun pitää viedä kummityttö Päijänne-risteilylle...

selvitty ekan päivän järkytyksestä ja tähän neuvostoliitto-meininkiin alkaa pikkuhiljaa tottua. Koululle tosin on vähän turhan paljon matkaa. Ehkä sen kuitenkin kahden viikon ajan kestää. Itse kurssikin vaikuttaa mielenkiintoselta. Päästään näkemään apuvälineteknologian uusimpia juttuja ja onpa siellä yks harvinaisuuskin mukana. Joku jenkkien kehittämä simulaattorijuttu, jota on Euroopassa vaan muutamassa paikassa. Jotenkin siis vaikuttaa hippasen verran laadukkaammalta kurssilta kuin toi Suomen vastaava. Siellä ois käyty keskussairaaln apuvälinevarastolla ja jossain apuvälinefirmassa. Nyt päästään kokeilemaan itsekin erinäisiä laitteita.

Kaupungille en jaksanu tänään lähtä pörräämään. Lupasin itselleni, että huomenna suuntaan sinne. Tosin nyt nuo hollantilaiset opiskelijat on suunnitelleet jotain piknikkiä puistoon. Joten voi olla, että kaupungille meno joutuu sit vielä odottelemaan. Mutta nyt ois syytä suunnata suihkuun ja pehkuihin ajoissa. Huomisesta ois tulossa vähintäänkin yhtä pitkä päivä kuin tää päivä oli...

On nyt nähty. Pari päivää tuli käveltyä jalat rakoille ja nyt sitten tänä aamuna suuntasin kulkuni kohti Utrechtia ja kesäyliopistoa. Ja täytyypä todeta, että 16 hengen makuusali hostellissa oli kymmenen kertaa mukavampi ja viihtysämpi kuin tää järkyttävä tervetuloa Neuvostoliittoon-tyyppinen majotus"laitos". Joku entinen sairaanhoitajien asuntola tää kai on ollu ja nyt sit toimii meidän kesäyliopistoreppanoiden majotustilana. Hyvä puoli tosin se, että nyt on oma huone jossa on oikein oma jääkaappi, mikro ja vedenkeitin. Vesipistekin löytyy. Kylppäri on sitten yhteiskäytössä ja ei toudellakaan mikään viihtyisyyden huippu... Tätä tää kai sit on kun pari sataa opiskelijaa pistetään asumaan yhdessä. Yhteiset tilat näyttää just siltä. Oli pakko ensitöikseni pesasta keittiön tasot ja hella kun oli ihan järkyttävässä kunnossa. Pahimmat rasvatöhkät sain pois mutta ah sitä palaneen shaiban määrää... Ehkä mä olen jo vähän liian vanha tälläseen systeemiin :)

Ja mikä pahinta niin tää majotus-systeemi on ihan pirun kaukana yliopistosta. Tai siis ei kai kävellen ois kuin 2 kilsaa keskustaan mutta bussi kiertää suunnilleen koko kylän läpi ennen kun ehtii tänne saakka. Ja tällä alueella näytää asuvan kaikki Utrechtin turkkilaiset.... Eli tää on vähän niiko elelis turkkilaisessa kylässä Neuvostoliitossa :) Erittäin viihtysää.... Kai tätä 12 päivää kestää. Pitää vaan pysyä liikkeellä :) Me on sentään saatu majotus ilmatteeks. Voi niitä reppanoita jotka on tästä lystistä vielä joutuneet maksamaan 330 egeä...