Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on DNA.

Erilaiset ystävät  1

Millä perusteella ihmiset valitsevat ystävänsä? Tutustutaanko ihmisiin vain sattumalta, vai valikoidaanko ystävät jonkin kriteerin mukaan?

Usein varhaiset ystävyyssuhteet perustuvat siihen, että asutaan samassa talossa tai ollaan samalla luokalla viereisissä pulpeteissa. Joissakin tutkimuksissa on käynyt ilmi, että jo puolistoistavuotias valitsee ystäväksi samannäköisen lapsen.

Yalen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että ystävillä on hämmästyttävän samankaltaiset geenit. Saattaa olla, että ystävät valitaan hajun perusteella.

”Friendship and natural selection” -artikkelissa esitellään suuren sydäntutkimusaineiston avulla löytyneitä havaintoja ystävyyssuhteista ja perimästä. Läheisillä ystävillä on yllättävän paljon toisiaan muistuttava dna.

Helsingin yliopiston ja Väestöliiton tutkimuksessa huomattiin, että persoonallisuus vaikuttaa selvästi ystävien valintaan. Tutkimuksessa käytettiin yli 12 000 hengen brittiaineistoa.

Ulospäinsuuntautuneet ja sovinnolliset ihmiset etsiytyvät yleensä samankaltaisten ihmisten seuraan. Heidän ystävänsä asuvat yleensä lähellä ja aikaa vietetään yhteisissä illanistujaisissa ja samanhenkisten riennoissa. Perinteet, pitkät ystävyyssuhteet ja samanlaiset harrastukset ovat arvossaan.

Persoonallisuudeltaan avoimilla ihmisillä on enemmän erilaisia ystäviä. Hyvät ystävät saattavat olla eri ikäisiä, toista sukupuolta, toisesta etnisestä ryhmästä, ja he saattavat asua toisella puolella maapalloa. Avoimien ihmisten ystävyyttä ei häiritse myöskään se, että ystäviä tavataan vain harvoin.

Tunnolliset ihmiset seurustelevat mieluiten omien sukulaistensa kanssa. Sukulaiset ovat siis myös ystäviä.

Avoimen ihmisen maailma on älyllisesti ja emotionaalisesti ehkä kaikkein rikkain, mutta hänen kannattaa huomioida se, että suurin osa ihmisistä ei kaipaa ajatustensa mylläämistä. Useimmat ihmiset tapaavat mieluiten samoja ihmisiä, tuttujen ja turvallisten traditioiden mukaan ja mukavan yhdessäolon merkeissä.

Uusia ajatuksia, rohkeita keskusteluja ja yllättävää seuraa kaipaava avoin luonne voi joutua etsimään kaltaisiaan tutkimusmatkailijoita vähän kauempaakin. Eri kaveriporukoiden kesken sukkulointi saattaa myös virkistää.

Oletko bestiksesi kanssa kuin kaksi marjaa? Kaipaatko koskaan mitään uutta, vai onko vanha porukkasi parasta mitä tiedät?


Kolme biologista vanhempaa  5

Monessa maassa käydään vilkasta keskustelua perheistä, parisuhteista ja lapsen parhaasta. Etenkin tasa-arvoinen avioliittolaki nostattaa nyt hyökyaaltoja eri puolilla läntistä maailmaa. Sosiaalisten suhteiden lisäksi biologia kiinnostaa ihmisiä kovasti.

Seuraava taistelu käydään ehkä design-vauvoista. YLE Tiede uutisoi 1.9.2014 brittiläisestä kokeilusta, jonka laillisuus laitetaan puntariin ehkä jo tänä syksynä. Englannissa halutaan kokeilla koeputkihedelmöitystä, jossa tuleva lapsi saisi kolmen biologisen vanhemman dna:ta, kahden naisen ja yhden miehen.

Tarkoituksena ei ole sinänsä viilailla koekaniinista mitään mahtivauvaa, vaan estää varsinaisen äidin huonoa perimää menemästä jälkeläiselle. Toinen äiti toimisi kokeilussa korjaussarjana.

YLEn uutisen mukaan suomalaisasiantuntijat pitävät kolmen biologisen vanhemman lasta täysin mahdollisena skenaariona. Eläinkokeissa tämmöinen koeputkihedelmöitys on onnistunut hyvin.

Nyt asiantuntijat pähkäilevät mitä järkeä kalliissa operaatiossa on, muuta kuin että lasta haluava pariskunta saa toteuttaa biologista lisääntymistä.

Jos Britannia hyväksyy kokeilun, voi Euroopassa syntyä jo parin vuoden päästä kolmen vanhemman lapsi. Kehitys kehittyy ja joudumme yhä useammin tarkistamaan, mitä tarkoitamme sanoessamme asioita luonnollisiksi tai mahdollisiksi.

Palaamme samalla vanhaan kysymykseen: missä menee raja? Kuinka paljon ihminen voi sörkkiä esimerkiksi perinnöllisyysasioita? Onko oikein ehdoin tahdoin synnyttää hyvin sairaita lapsia maailmaan? Onko oikein olla auttamatta? Onko ihmisillä jokin synnynnäinen oikeus tulla vanhemmiksi?