Suhteet & seksi

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on vuorovaikutus.

Parisuhteen kartta

Haluatko oppia ymmärtämään itseäsi paremmin? Onko sinulla ongelmia parisuhteessa? Riiteletkö paljon muiden ihmisten kanssa?

Parisuhdekeskus Katajan pariterapeutti Sari Liljeström on kirjoittanut kirjan parisuhteen vuorovaikutuksesta. Siinä Liljeström esittelee tietoisuuden kartan, josta on apua oman elämän osa-alueiden hahmottamiseen.

Tietoisuuden kartta auttaa erottelemaan tosiasiat ajatuksista, kehon reaktioista, tahdosta ja tunteista. Usein ihmiset sekoittavat omat tulkintansa tosiasioihin.

”On jo liian myöhä” on tulkinta, ajatus. ”Kello on 22.30” on tosiasia.

”Meillä on liikaa velkaa” on ajatus. ”Meillä on 50 000 euroa asuntovelkaa” on tosiasia.

”Täällä on kylmä” saattaa olla tuntemus kehossa, ehkä ihminen palelee. Palelu voi johtua siitä, että on oikeasti kova pakkanen, tai sitten henkilöä väsyttää ja hän palelee sen takia. ”Ulkona on 15 astetta lämmintä” on tosiasia.

Tosiasiat, ajatukset, tahto, tunteet ja tuleva toiminta kuuluvat puheessa erilaisina ilmaisuina. Kehon reaktiot paitsi tuntuvat omassa kehossa, myös näkyvät ulospäin muille.

Tietoisuuden lisääntyminen auttaa puhumaan muille ihmisille järkevämmin ja selvemmin kuin pelkkien subjektiivisten tulkintojen varassa eläminen. Tietoisuuden lisääntyminen helpottaa myös muiden ihmisten kuuntelemista.

Jotkut hikeentyvät herkästi ja alkavat huutaa ja kiukutella muille ihmisille, vaikka reaktioiden syy ei olisi ollenkaan heissä. Omien ajatusten ja tunteiden erotteleminen todellisesta maailmasta auttaa pääsemään irti liian voimakkaista reaktioista.

Neutraali, todistettavissa oleva aines eli tosiasiat kertovat täsmällistä tietoa ulkomaailmasta, muista ihmisistä ja olosuhteista. Muiden ilmeet ovat aistihavaintoja ja tulkintoja, mutta ne mielletään usein tosiasioiksi.

Kulmien kurtistus on tosiasia. Emme välttämättä tulkitse kulmien kurtistusta ja silmien pyöritystä oikein. Oliko toinen kenties ärsyyntynyt, vihainen vai hämmästynyt?

Ihmiset tulkitsevat tosiasioitakin eri tavoin. Ihmiset myös muistavat tosiasiat omalla tavallaan, ja jokainen uskoo, että hänen omat muistonsa ovat tosiasioita.

Pyrkimys löytää yhteinen käsitys tosiasioista auttaa kuitenkin suhdetta eteenpäin. Kun molemmat hahmottavat, miten toinen käsittää todellisuuden, ollaan jo paljon lähempänä yhteistä todellisuutta.

Ajatukset kuvaavat valtaosaa tietoisuuden toiminnasta. Yleensä ihmiset myös puhuvat ajatuksistaan eniten. Johtopäätökset, tulkinnat, arvostukset, luulot ja uskomukset värittävät puheitamme. Useimmiten ajatukset sisältävät aika vähän oikeasti objektiivista ainesta. Ajatukset suodattuvat kaiken kokemuksen, opitun ja ennakkoluulojen läpi. Ihmisillä on taipumus arvostaa omia ajatuksiaan. Muiden ajatukset ovat hienoja silloin, kun ne muistuttavat omia käsityksiämme.

Tunteet ovat kokemuksen energisin alue. Erilaiset elämäntilanteet synnyttävät monenlaisia tunteita: hyvää mieltä, huolta, kiukkua, haikeutta, loukkaantumista jne. Arvot ja tarpeet määrittävät tunteita. Tunteet viestivät meille siitä, mikä on hyvää ja mikä on pahaa. Tunteet ovat spontaaneja reaktioita ihmiselle tapahtuvista asioista. Ihmisten on hyvin vaikea ohjata edes omia tunteitaan.

Kehon reaktiot kertovat intuitiivisesta reaktiosta ulkopuoliseen maailmaan. Keho kertoo mitä mieltä olemme ihmisistä ja tapahtumista. Fysiologinen reaktio on tunteiden pohjalla. Kehon viestejä kannattaa kuunnella tarkasti, etenkin vaaratilanteissa.

Tahto ei voi tulla ulkoa annettuna. Oma tahto on sisäinen halu ja tarve, toive, pyrkimys, tavoite tai päämäärä. Sen hahmottaminen on monille vaikeaa. On helpompi tietää, mitä ei tahdo. Oman tahdon löytäminen ja ilmaiseminen rakentavasti ja rauhanomaisesti on yksi ihmiseksi kasvamisen suurista tehtävistä. Oman tahdon puolustaminen, rajojen asettaminen, mutta myös joustaminen ja vapaaehtoinen omasta tahdosta luopuminen toisen hyväksi ovat itsenäisen aikuisen ihmisen tunnusmerkkejä.

Tunnistettu tahto tuo paljon energiaa, jonka avulla voi saavuttaa asettamiaan päämääriä, ja löytää rohkeutta ja sinnikkyyttä toteuttaa niitä.

Tietoisuuden eri osa-alueiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan vallitsevaa tilannetta. Moni jää tässä kohtaa paikoilleen vatvomaan.

Suhteen tai elämäntilanteen analysoiminen ei johda mihinkään, jos ei toimita tulevaisuuden eteen. Miten uusi aiempaa parempi ymmärrys näkyy toimintana?

”Meidän pitäisi keskustella tästä asiasta” kuvaa ajatuksia ja tahtotilaa. ”Keskustelemme tästä perjantaina kello 20” ilmaisee täsmällisesti ja selvästi, mitä tulen tekemään asian suhteen, ja missä aikataulussa.

”Meidän pitäisi viettää enemmän aikaa yhdessä” on ajatus ja toive. Omasta halusta kertominen toiselle on tärkeää. Parisuhde voi jäädä pelkäksi toiveajatteluksi, ellei aietta toteuteta. ”Varataan ensi viikonlopuksi hotellihuone Turusta ja ollaan kahdestaan koko viikonloppu” on tulevan toiminnan suunnittelua ja toivottavasti myös toteuttamista.

Sari Liljeström: Vuorovaikutustaidot parisuhteessa. Kataja-Parisuhdekeskus ry 2012.

Tietoisuuden taidoista on hyötyä myös tarkkaavaisuushäiriöisille. Tässä linkissä näkyy kuva tietoisuuden kartan kakkarasta.


Parisuhteen henkinen kolmas pyörä  1

Oletko parisuhteessa? Kuka on läheisin ihmisesi?

Useimmat avo- tai avioliitossa olevat sanovat kumppaniaan läheisimmäksi ihmisekseen. Todellisuudessa moni jakaa syvimmät tuntonsa jonkun muun kuin oman puolison kanssa.

Parisuhteen alussa halutaan tietää uudesta rakkaasta kaikki. Millainen olit lapsena? Miltä näytit teini-iässä, missä kävit koulua, mitä harrastuksia sinulla oli?

Mitä ajattelet? Mistä pidät? Miten sinusta tuli noin ihana?

Rakastumisvaiheen jälkeen suhde usein tasaantuu ja lopulta koittaa arki. Kukaan ei jaksa jatkuvaa hullaantumisen tuomaa aivomyrskyä, vaan useimmille ihmisille normaali rakastava parisuhde riittää.

Normaali rakastava parisuhde vaatii yhteistä aikaa, puhumista ja tekemistä. Kumppanille kerrotaan yleensä tavalliset arkikuulumiset: miten töissä meni, onko koira käytetty ulkona tai mitä tehdään päivälliseksi.

Joskus arki muuttuu komenteluksi tai mäkätykseksi. Vie koira ulos, mikset ole käynyt kaupassa, aina täällä kompastuu näihin sun kenkiin.

Tyytyväiset parit ovat kiinnostuneita toistensa mielipiteistä ja pohdinnoista. Puhutaan politiikasta, kasvatuksesta, uskonnosta ja rahasta. Pohditaan pitäisikö oman kylän kirkon vihkiä homoja vastoin piispojen suositusta tai pitäisikö aloittaa uusi harrastus.

Onnellisimmat parit uskaltavat luottaa toisiinsa vielä syvemmin. Puhutaan omista tunteista ja arimmistakin toiveista, peloista ja tarpeista.

Omien syvimpien ja salaisimpien tunteiden jakaminen, tarpeista kertominen ja lähelle päästäminen ei ole parisuhteessa itsestään selvää.

Intiimeimmällä alueella pitää voida luottaa toiseen täysin. Nyt kerrotaan asioita, joiden avulla ihmistä voidaan haavoittaa ja loukata syvälle.

Osa ihmisistä erkanee omasta kumppanistaan. Asioiden jakaminen ja yhdessä tekeminen ei kiinnosta. Yhteiselämä on pelkkää tosiasioiden toteamista ja arjen töiden delegointia. Jotkut juttelevat parinsa kanssa kaikista muista tärkeistä asioista, paitsi niistä, jotka ovat oman ihmisyyden syvintä olemusta.

Kun kumppanin kanssa ei uskalla puhua kaikista intiimeimmistä asioista, saattaa käydä niin, että jakaa ne parhaan ystävänsä kanssa. Parisuhteen kylkeen voi kasvaa kolmas osapuoli, joka itse asiassa tietää yhden puolison syvimmät tunteet, vaikka liiton toinen varsinainen jäsen on tärkeistä asioista ihan ulkona.

Kun jollekulle (aika usein miehelle) tulee sellainen tunne, että ei itse aina kuulu oman avioliittonsa tai parisuhteensa johtoryhmään, voi tunne olla varsin aito kokemus siitä, että jää oikeasti ulkopuolelle. Jossakin jotkut ovat jakaneet, puhuneet, pohtineet ja päättäneet jopa siitä, mihin parisuhde menee, mutta toiselta varsinaiselta osapuolelta ei ole kysytty mitään.

Jakamalla, luottamalla, kuuntelemalla, puhumalla rehellisesti ja avoimesti kumppanilleen voi huolehtia siitä, että on parisuhteen toinen varsinainen osapuoli. Uskaltaako sinulle puhua? Oletko luottamuksen arvoinen? Haluatko tosissasi ymmärtää toista?

Intiimissä hyvässä ja läheisessä suhteessa on toimiva vuorovaikutus. Siihen ei mahdu kolmatta pyörää.


Kestätkö katsekontaktia?  2

Jotkut ihmiset ovat helposti lähestyttäviä ja katsovat mielellään muita silmiin. Toiset väistävät katsetta, välttelevät kontaktia ja kävelevät seinänvieriä pitkin. Kumpaan ryhmään itse kuulut? Pidätkö siitä, että muut katsovat sinua?

Luonnollinen tapa aloittaa vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa on ottaa ensin katsekontakti häneen. Jos toinen katsoo takaisin, uskallat ehkä lähestyä häntä. Jos hän kääntää katseensa pois, tulkitset sen helposti niin, ettei nyt sovi mennä juttelemaan. Hän haluaa olla rauhassa.

Kaikki ihmiset eivät tulkitse katsekontaktia samalla tavalla. Kaikki eivät myöskään pidä silmiin katsomisesta tai katseen kohteena olemisesta.

Tampereen ja Tarton yliopiston psykologian tutkijat ovat selvittäneet katsekontaktin vaikutusta ihmisiin aivokuvantamisen avulla. He halusivat selvittää vaikuttaako persoonallisuus katseen kohteena olevan reaktioihin ja miten tämä näkyy aivoissa.

Koehenkilöiden aivosähkökäyrää mitattiin samalla kun he katsoivat toista henkilöä, joka joko otti katsekontaktin tai käänsi katseensa sivuun. Tutkittavat olivat ennen koetta osallistuneet persoonallisuustestiin.

Koehenkilöt reagoivat eri tavoin katsekontaktiin tai siitä kieltäytymiseen. Persoonallisuus vaikuttaa katseen kohteena olemisen kokemukseen. Erilaisten ihmisten aivotkin reagoivat tällöin katseeseen eri lailla.

Vähiten ahdistuneiden ja varautuneiden koehenkilöiden aivoissa tapahtui eniten muutosta lähestymismotivaatioon liittyvällä aivoalueella silloin kun heitä katsottiin, kun taas katseen kohteena olevat neuroottiset ja vähemmän avoimet henkilöt kokivat eniten aivoaktiviteettia välttämismotivaatioon liittyvällä alueella.

Varautuneet ja ahdistuneet koehenkilöt pitivät sivuun katsovaa ihmistä takaisin katsovaa miellyttävämpänä. Neuroottisuuteen taipuvaiset halusivat katsoa kohti katsovaa ihmistä vain lyhyen aikaa.

Kohti katsominen saa siis vain osassa ihmisistä aikaan lähestymismotivaation, kun taas jotkut kokevat katseen jopa ahdistavana.

Jos ihastumisen kohde vaikuttaa hyvin ujolta tai ennen kaikkea ahdistuneelta, ei siis kannata katsoa häntä liian kauan silmiin. Ahdistuneen ihmisen aivot saattavat alkaa vältellä katselijaa, eikä toivottu lähestymismotivaatio pääse syntymään.

Joidenkin ihmisten lähestymismotivaatio on taas niin kova, että jo pieni vilkaisu heidän suuntaansa saa heidät harppomaan katselijan luokse isoin loikin. Katsomista on siis syytä annostella kohteen mukaan.

Uusberg H., Allik J. & Hietanen J. K.: Eye contact reveals a relationship between Neuroticism and anterior EEG asymmetry. Neuropsychologia Jul 2015.

Persoonallisuus muokkaa aivojen tapaa reagoida katsekontaktiin. Tampereen yliopiston tiedote 3.6.2015.


Pilaavatko vanhemmat rakkauselämän?  9

Isä ja äiti kannattaa valita tarkkaan. Lapsuuden ihmissuhteet saattavat ratkaista myöhemmän rakkauselämän onnellisuuden.

Minda Orinan johtamassa psykologian tutkimuksessa havaittiin varhaisten kokemusten vaikuttavan parikymppisten romanttisiin suhteisiin.

Orinan ryhmä tutki 78:aa 20-21 -vuotiasta nuorta aikuista heidän parisuhteissaan. Nuoria oli seurattu syntymästä saakka. Tenavaiässä huonompaa hoivaa ja tukea saaneet olivat myöhemmissä parisuhteissaan suhteen heikko lenkki. Tavallista huonompia parisuhdetaitoja ennusti myös teini-iässä havaittu heikko kyky ratkaista konflikteja parhaan ystävän kanssa.

Varhaiset vuorovaikutuksen ja kiintymyksen ongelmat heijastuvat parisuhteeseen. Jos ei ole saanut turvallista ja rakentavaa kasvatusta lapsuudenkodissa, ei todennäköisesti pysty muodostamaan läheistä ja luottavaista suhdetta omaan kumppaniin aikuisena.

Vähäinen sitoutuminen kumppaniin aiheuttaa ristiriitoja parisuhteessa ja tutkijoiden mukaan tällaisissa suhteissa esiintyy myös tavallista enemmän kylmyyttä, välinpitämättömyyttä ja vihamielisyyttä.

Omien vanhempien (tai huoltajien) kanssa opitut keinot ratkaista konflikteja, toipua vastoinkäymisistä ja säädellä omia tunteita helpottavat myöhempää rakkauselämää. Hyvää hoivaa saaneet pystyvät aikuisena muita todennäköisemmin läheiseen ja tasapainoiseen parisuhteeseen.

Psychological Science, July 2011 & December 2011.