tauolla oleva blogini, jota kaipaan toisinaan, jossain vaiheessa ehkä palaan:)
Ärsyttävää, kun ei tiedä johtuuko vatsan sekavuus siitä, että vituttaa niin paljon vai siitä, että on joku vatsatauti. Kiva lähteä ravintolaan kun vatsa on sen tuntuinen, kuin siellä olisi kiukkuinen alien. Ehkä se tuosta rauhoittuu, kun saa hieman alkomaholia napaan x)
Hain eilen kaupasta pari siideriä, multa kysyttiin henkkarit. Tänään hain Alkosta viinaa, multa kysyttiin henkkarit. Mutta hauskinta oli se, että kävin Alkon jälkeen ruokakaupassa, jossa kassoilla jaeltiin naisille ruusuja naistenpäivän kunniaksi, niin mä en saanu ruusua.
Joko olen niin nuoren näköinen tyttö, tai sit näytän kundilta, mutta ruusua en saanut vaikka olenkin nainen - epistä. Vittu, mie oon 27v enkö mie jo mene naisesta!!
Sain keskiviikkona puhelua pankistani, että mun kortit on tuotu sinne. Pitkä juttu mutta kuitenkin
( http://www.city.fi/yhteisot/blogi/suojelusprkl/68569/ ). Lähdin töistä tuolloin puol tuntia aikaisempaa sen tähden, että kerkeisin hakee kortit ennen kuin pankkini menee kii.
Bussi tuli pysäkille ajoissa, mutta Pasilaan mentäessä oli niin hirvee ruuhka, etten kerennyt junaan enkä pankkiini.
Tänään oli toinen yritys. Lähdin aiemmin töistä kuin ke. koska ajattelin että kerkeän aiempaan bussiin ja siten paremmin pankkiin.
Bussi tuli ajoissa, mutta se oli niin turvoksissa, ettei kuski ottanut ketään matkustajia kiinni. Kiroilin ääneen pari minuuttia ja pysäkille kanssa jäänyt mies naureskeli että kyllä sieltä tulee kohta toinen bussi. Selitin hälle että mulla on aika helvetin kiire pankkiin ja keskiviikkona en kerennyt tuolla seuraavalla bussilla sinne. Ihmeteltiin tosin sitä, miten helvetissä se bussi olikin noin täynnä ja naurettiin sitä, että saas nähdä ottaako seuraavakaan bussi kyytiin.
Bussi tuli ja se oli aikas täynnä, mutta otti sentään meidät kyytiin. Kuulin edessäni juteltavan siitä, että metrot oli jotenkin sekaisin ja sen takia bussit oli niin turvoksissa.
Bussi mateli kohti Pasilaa ja mulla nousi kylmä hiki otsalle, koska olin varma että myöhästyn TAAS siitä junasta. Ja myöhästyminen ei ollutkaan kaukana, lopulta kun bussi saapui Pasilaan oli mulla minuutti aikaa keretä junaan ja juoksin mielipuolena ja kerkesin kuin kerkesin junalle.
Pankissa sitten jonottelin neuvontapalveluun ja lopulta paloi pinna ja menin kassapalveluiden tädin luokse, koska pankissa ei ollut muita asiakkaita ja mun neuvonta-täti oli varattu. Kerroin hälle, että mulla olisi täällä pari korttia noudettavissa ja ilmeni, että hän oli juuri tämä samainen täti, joka soitti mulle noista korteista keskiviikkona:D Hauska sattuma.
Kiitin hyvästä palveluksesta ja toivotin hyvät viikonloput ja sain vihdoin ja viimein korttini takaisin. Meinasi tulla niitä jo iksu.
Ilmoitin esimiehelleni, että joudun karkaa aiemmin töistä, hän sanoi etten saa vielä karkaa. Syy selvisi hetkeä myöhemmin kun hän ja toimari lähti jakaa naisille ruusuja, haleja ja kortteja huomisen naistenpäivän kunniaksi.
Jostain syystä töissäkin kaikki ovat tietoisia siitä, etten ole hali-ihminen, joten sain taas kuulla vittuilua siitä, että mulla oli sellainen ilme kuin olisin just enkä melkein vetämässä turpaan, kun miehet tulivat halailee mua. Mutta sain positiivista palautetta siitä, etten kuitenkaan tintannut kumpaakaan halaajaa kuonoon. Taidan alkaa pehmentymään.
Eilen katsoessani Muodon vuoksi-tv-sarjaa maikkarilta rupesin pohtimaan sitä, kuinka helvetin onnellinen sitä saa olla, ettei ole tullut mitään kehityshäiriöitä, koska sitä voisi olla oikeastikin aika paljon erinäköisempi kuin nyt on. Itseasiassa tuota asiaa tulee pohdittua vähän väliä. Samalla rupesi kiukuttaa se, että tavalliset ihmiset käyvät kauneusleikkauksissa korjauttamassa "vikojaan" - pienentämässä nenää, leventämässä leukaa, pumppaamassa poskiin korkeampia poskipäitä, piikittämässä hermomyrkkyä ryppyihin ja niin edelleen... ja samalla maailmalla on satojatuhansia sellaisia ihmisiä, jotka ovat saaneet syntymälahjana hyvin pahoja epämuodostumia kroppaansa ja kasvoihin tai ovat joutuneet onnettomuuteen ja sen takia menettäneet kasvonsa ja tällaiset ihmiset joutuvat elää elämäänsä itseään kauneuskirurgian avulla korjaavien turhamaisten ihmisten maailmassa - maailmassa, jossa ulkonäöllinen poikkeavuus on negatiivinen asia.
Jokaiselle voi kuitenkin tulla joskus se päivä vastaan, kun peilistä ei enää tuijota takaisin se normaalikasvoinen tyttö tai poika, koska ei voi koskaan tietää mitä sitä elämä tuo tullessaan - voi joutua onnettomuuteen, tai saada jonkun sairauden joka "vie" kasvot mennessään.
Haluan tänään todeta ja osaltani kiittää, sanotaanko nyt vaikka korkeampaa voimaa ja vanhempiani, että olen normaalin näköinen tyttö ja että olen tyytyväinen ulkonäkööni juuri tällaisena kuin se on - kaikkine "vikoineni". Aina voi mennä huonomminkin, joten mitä suotta morkkaamaan sitä mitä on ja toivoa sitä mitä ei ole, koska pitäisi oppia elämään itsensä kanssa juuri sellaisena kuin on juuri nyt.
Onkohan missään myynnissä vanhoja gynekologin tutkimuspöytää?
Vähänkö sellainen olis siisti.
Ei siis mitään uusia, kuten nämä: http://www.merivaara.fi/tuotteet/examination_tables/4242_series/
Vaan sellaisia vanhemman mallisia.
Suunnittelin eilen illalla, että nautin aamupalaksi kovaa munaa.
Aamulla heräsin, muistin tämän suunnitelmani ja menin keittiöön. Illalla keittämäni munat olivat unohtuneet keittiön lavuaariin viilentymään. Eihän niitä nyt enää perkele voinut syödä, joten piti keittää uudet munat ja ne jäi ihan liian löysäksi mun makuun:(
Olisin niin tahtonut kovaa munaa, eilinen muna oli tosi jees, kun kerkesin yhtä sellaista maistamaan siitä satsista, jonka eilen keitin tätä aamua silmälläpitäen.
Ehkä on parempi onni nyt illalla, tai huomenna tai viikonloppuna. Jääkaapissani on iso kopallinen kananmunia. Ihme munanhimo iskenytkin.
Samperi, pihallakin sataa lunta vaakatasossa ja mun piti kävellä töihin. Enpä taida kävellä.
Voihan vitulla päähän.
Kävin 26.10.06 tekemässä eräästä idiootti cityläisestä rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta, koska tämä kilipää lähetti mun työpaikalle sähköpostia musta, jossa kirjoitti mm. että varastaisin muka työpaikaltani juttuja. Samainen sähköposti on kierellyt myös hänen toimestaan Cityssä ja kyseisestä sähköpostista ilmeni mun työnantajan tiedot sekä mun koko nimi. Tuo hässäkkä meni syyttäjälle asti ja jopa mun työnantajaa kuulusteltiin asiasta ja hän piti mun puoliani. Tarkennuksesi asiaan vielä sen verran, etten olisi lähtenyt tekemään hänestä rikosilmoitusta, jos hän ei olisi itse ensin mennyt tekemään musta aivan naurettavan asian takia samanlaista x)
Nyt sain kirjeen syyttäjältä ja tuo syyteasia on menossa käsittelyyn. Pitää huomenna soittaa syyttäjänvirastolle, etten todellakaan halua nähdä tuota idioottia enää muutaman sadan euron tähden näin vanhasta asiasta, että mulle riittää että kyseinen herra saa vaikka pelkät sakot, tai sitten päästetään kuin koiraveräjästä. Aivan sama, mutta tuota vitun kilipäätä en tahdo todellakaan nähdä vapaaehtoisesti missään pienessä oikeussalissa. Oksentaisin, jos hänet näkisin.
Kävin eilen kotimatkalla lähikaupassa ostamassa ruokaa. Aamulla kävin työmatkalla kaupassa ja ihmettelin, missä on mun plussaluottokortti sekä toinen pankkikorteistani. Ajattelin, että olen tyrkännyt ne varmaan vaan reppuuni eilisellä reissulla.
Äsken sain puhelun pankkikonttoristani. Mun kortit oli tiputettu jonkun toisen saman nimisen postilaatikosta sisälle eilen ja tämä mun sukunimikaima oli palauttanut kortit tuonne mun pankkikonttoriin, josta ne sit soitti mulle asiasta.
Miten ihmeessä joku ottaa jonkun toisen kortit kassan tiskiltä ja käy tiputtaa ne jonkun postiluukusta sisälle, ilman että varmistaa että ne kortit on sen henkilön oikeasti?
No oli miten oli, pääasia on että kortit on tallessa. Pitää karata töistä aikaisempaa tänään, että kerkeen hakemaan kortit itselleni.
