Blogi

oli edelleen vallan symppis tyyppi. Mutta mutta... mitään estettä mun silmien laseroinnille ei olis. Ja maksujärjestelytkin onnistuu... Nyt on sit vaan ihan tosissaan pohdittava, että haluanko sen operaation vaiko en. Kuulemma seuraavat 20 vuotta pitäisi kyetä elämään ilman laseja. Eli tasan nollaan pitäisi pystyä noi silmät operoimaan. Tai niin, että toiseen jäisi vähän miinusta, joka sitten auttaisi ikänäön kanssa ja prillejä ei tarttis. Noh, onneks tää nyt ei ole mikään nytheti-päätettävä asia. Saapi pohtia ja tonkia netistä lisää informaatiota.

Ja noiden virheiden ja ongelmien osalta lekuri totes, että leikkaus on täysin hänen vastuullaan. Jep jep, mutta nää on edelleen mun silmät. Ei paljoo naurata jos menee jokin pieleen vaikka ois kuin herra lääkärin vastuulla...

leikkimään terveydellä jos kuitenkin on oikeestaan terve? Ja tämä liittyen siihen, että oon tänään menossa silmälääkärille tsekkauttamaan, josko mulle tehtäis toi näönkorjaus leikkaus.. Tämä juontaa juurensa siitä, että viikonlopun GoExpo-messuilla oli Mehiläisen piste, jossa tarkastettiin silmän sarveiskalvon paksuus ja sit pääs juttelemaan silmälekurille. Ja tämä kyseinen lekuri (kohtuullisen komeekin vielä) totes, että joo, noi sun reilun -7 prillit voi jäädä historiaan jos vaan haluan. Mutta silmät pitää tutkia tarkemmin. Joten tänään on sitten aika varattuna. Ja tarkastushan on ilmanen..

Totuus on kuitenkin se, että tällä hetkellä ei ole varaa pistää 3.500 euroa tuohon huviin. Ja toisaalta ajatus siitä, että lähdetään muutoin terveitä silmiä leikkaamaan, tai tässä tapauksessa laseroimaan tuntuu aika kamalalta. Toki oon kuullu kaikenlaisia hyviä kokemuksia tuosta operaatiosta, mutta sit myös niitä huonoja. Viimesin oli se, että kaverin työkaverille oli sit puhjennut herpes silmään seurauksena näönparannus operaatiosta. Eli se piilevä virus oli kimpaantunu ja päättäny ryhtyä muhimaan silmässä. Ja sehän ei tiettävästi ole mikään leikin asia, vaan saattaa viedä näön silmästä kokonaan.

Mutta, ehkä mä keskustelen tänään (sen komeen) lääkärin kanssa asiasta tarkemmin. Ehkä joskus alkusyksystä vois olla jopa varaakin tuollaseen. Tosin taidan olla niin lälläri etten uskalla mennä. Ja mites sitten se tosiasia, että tässä pärähtää 33 kohta mittariin ja nyt kun leikataan niin tarttenko mä sitten tuossa kymmenen vuoden päästä kuitenkin lukulasit kun ikänäkö alkaa painamaan? Siinä ei nimittäin kovin monien lasien hintaa ehdi säästämään. Ehkä kolmien? Joka tarkottaa nykyhinnoilla vajaata tonnia.. Eli ei kannata edes rahallisesti... Voi voi... Perhana tollasia pitäs edes olla. Tai jos on nii sais olla sit täysin riskittömiä...

just ton ylen saippuan. Eli Uusi Päivä. Tuli mieleen kun sunnuntaina istuttiin pikkuneidin kanssa kattomassa telkkua ja sit kyseinen ohjelma alko. Neiti totes että "mää en oo kyllä yhtään ikinä nähny tätä ohjelmaa". Sit kun alko tunnusmusiikki, eli tää "Tiedän olevan ,hyvää ja kaunista, enemmän kuin, unelma onnesta" niin neiti laulo sen sanasta sanaan mukana. Eli se siitä en koskaan ikinä oo nähny :) Sitä ei vaan taida ton ikänen pistää muistiin et mitä on nähny. Tosin Salkkarit on sen suosikki (kai siks kun äitinsä kattoo) ja kun Metsolat tuli uusintana niin se hihku aina innosta pinkeenä et "jee, mestolat tulee" ja istua tapitti telkkarin ääressä hyvinkin keskittyneenä... Joten pienestä toi telkkariorjuus alkaa :) Ja sitä kai vois pitää huolestuttavana jos muksu ei muuten ois aktiivinen ja tykkäis ulkoilusta ja piirtämisestä ja maalaamisesta ja kaikesta muusta muksu-tohusta. Ja tosin mäkin pääsin maanantaina maalaamaan vesiväreillä sillä verukkeella et piti pitää neidille seuraa... Viimeks kai joskus yläasteella tullu moista harrastettua ja hitsi kun oli hauskaa. Vois hankkia ittellekin vesivärit ja väritellä huvikseen kotosalla :)

Tää Hellllsinkiin paluu tuntuu taas niiiiiin masentavalta..

Oli kiva vähän pidempi viikonloppu. Kummitytön kanssa leivottiin ja koristeltiin muffinsseja ja pikkuneiti söi sitten vaan se koristelu-osan ja jätti loput syömättä :) Yllättäen kermavaahto ja koristeet on kaikkein parasta.

Ulkoilla ehdittiin mukavasti ja mäkeä lasketiin niin, että neidin housunpersaus meni rikki :) Tosin mäki oli niin jäinen, että pulkalla ei uskaltanu laskea ollenkaan. Liukurillakin just ja just. Ja sit tietty ehdittiin maalata vesiväreillä ja käydä morjenstamassa Simppaa ja Anssia... Tosin Simppa oli niin vauhdikkaalla tuulella, että pikkuneiti ei oikein halunnu leikkiä. Vähän turhan rajua tönimistä...

Eilen sit ulkona ollessa neiti ilmotti ettei ole enää mun kaveri. Kun mä en halunnu olla enää ulkona. Varpaita paleli ja väsyny olo. Tosin neiti oli koko päivän ollu vähän känkkäränkkä. Mutta siis, kun lähti sit omaan kotiin niin hyvä ett heippa sano kun oli niin suuttunu mulle... :)

Ja silti.. yhtään ei ois huvittanu tulla takas tänne...

ois viikonloppu edessä taasen. Sitä aina sunnuntai iltana märisee et kuin voi mennä viikonloppu niin nopsaan. Mutta totuushan on, että nää arkipäivätkin menee aikas nopsaan. Ja tänään sit suhaan junalla kotokotoon ja touhuilemaan kummitytön kanssa. Pitäneekin käyttää työpäivä hyödyksi ja tulostella hieman muffinssiohjeita ja muffinssien koristeluohjeita. Ja siitä tulikin mieleen et unohdin kaikki hienot nonparellit kotiin.. Noh...

Tosin meillä on nyt alkanu jylläämään vatsatauti töissä. Tai työkaverin vaimo sai vatsataudin tän viikon alussa ja nyt on sit työkaveri kotona ykäilemässä... Joten saa nähdä miten käy.. Kunhan nyt ei vielä tänään alkas puklittaan. Jos sais toivoa niin vois maanantai iltana alkaa. Sit sais olla töistä pois. Kun en mä välittäs viikonloppuna yhtään sairastella...

jo tässä iässä pitäs tietää, että kun pitää kahden viikon kuntosalitauon ja käy vaan hurttalenkillä puolisentoista tuntia päivässä niin EI pitäisi tauon jälkeen reenatessa huitasta samoja painoja tankoon mitä ennen taukoa... Huh, olipas pitkä lause...

Mutta siis.. just nyt reidet ja pakarat huutaa hoosiannaa. Tosin sitä huusivat jo eilen bodypumpin jälkeen. Vedin itteni niin piippuun, että ei edes venyttelyt tuntunu missään. Ja koko roppa täris siihen malliin, että oli pakko istahtaa hetkeksi rauhottumaan. Eli tietää siis tehneensä... Ja tänään pitäs jatkaa. Tosin vaan zumbaa ja nyrkkeilyä ois luvassa. Ei mitään punttitreenejä. Vaikka nyrkkeilyssä on aina vaara joutua kuntopiiriin....