Ihan turhaa

Oli nimittäin miettiä et mikähän toi tyyppi on miehiään ja et haluankokaan treffata uusiks. Oli nimittäin oikein muksat treffit. Vaikka Suomi sit menikin häviämään lätkässä. Kai se sit vaan on luonteeomasta tolle, että ei turhia pidä yhteyttä jollei ole oikeesti asiaa. Kun kuitenkin sit yhdessä ollessa on muksaa ja juttua riittää.

Siinä sitten kokattiin ja hörpittiin viiniä ja höpöteltiin ja katteltiin lätkää ja vähän pussailtiin.... Ja jäinhän mä sitten yöksi, mutta enpä juuri nukuttua saanu. Herra sai jonkun ihmeen noidannuolen selkäänsä ja yhden aikaan yöllä sit ravas ympäri kämppää ja mietti et lähteekö lekuriin vai mitä tekee. Ja mä olin ihan jippijippi-fiiliksissä. Kun enhän mä ois päässy sieltä keskeltä korpea mihinkään jos toi ois lekuriin lähteny. Eli taksi ois sit pitäny ottaa alle aamulla. Mutta onneks sit pelkkä soitto päivystykseen ja neuvo ottaa kunnon napit nassuun ja unta palloon autto. Tai autto sitä, mä pyörin ja kääntyilin koko yön. Kai nyt sentään jossain vaiheessa oon hetkeksi torkahtanu, mutta eipä voi sanoa et olo ois mitenkään levännyt. Mut toisaalta, tarttee tää päivä jaksaa niin sit taas saa nukkua omassa rauhassa. Mä kun en ole muutenkaan hyvä nukkumaan toisen kanssa. Kestää aikansa tottua siihen et ei voi vallata koko sänkyä omaan käyttöön... Sitä se sinkkuilu teettää...