Hittolainen

Mulla pitäs olla huomenna treffit...Noh, tavallaan kai ihan hyvä asia, mutta kun mua ahdistaa jo valmiiks. Siis tään kaverin tapasin ekan kerran jo pari viikkoa sitten ja sen jälkeen ei sit ole löytyny yhteistä treffaus aikaa. Viime viikolla piti jo tavata ja herran piti laittaa sähköpostia kunnes sitten keskiviikkona (siis viikko sähköpostilupauksen jälkeen) ilmottaa et kun hän ihan unohti että oli koko viikon maakuntamatkailemassa työn parissa ja vasta siis keskiviikkona pääsi nettiin. Niin, tottahan se toki on, ettei tuolla keskisessä suomessa myöskään puhelimet toimi...

Noh, mä sitten jo aloin olla sitä mieltä et antaapi olla. Vaikka herra sitten lupaili että nyt keskiviikkona sitten on aikaa tavata. Ja yllätykseksi tosiaan laitto sähköpostia ja ehdotti treffejä... Ja siis joo, ne ekat treffit oli kivat. Käytiin syömässä ja jutun aihetta riitti. Mutta mutta.. jotenkin vaan toi tollanen täydellinen yhteydenpitämättömyys ei hirveen suuria lupaa. Tai olo on vähän sellanen, että ei tota voi oikeesti kiinnostaa kun ei kerran edes tekstiviestiä voi laittaa... Mut en tiedä... Jotenkin vaan rasittaa.. ärsyttää...

Taidan minä nyt tässä olla vaan se syypää kun teen "kärpäsestä härkäsen". Mut en kai mä voi luovuttaa yksiin treffeihin kuitenkaan? Et kai mun nyt on se tyyppi tavattava ainakin toistamiseen ja annettava tilaisuus. Kun ne ekat treffit nyt kuitenkin oli kivat... Kai tota tyyppiä sit vaan pitää kouluttaa salonkikelposeksi seuralaiseksi? Tai ehkä mä annan vielä yhden tilaisuuden ja jos ei sittenkään pidä enempää yhteyttä niin lemppaan sen...