Blogi

Klamydia:Ne Jää Jotka Jää

Hei!

Kadulla nähden
Ohimennen
Varovaisesti moikaten

Olit totuuden ääni
Osa elämääni
Ihminen, vuosien takainen

Kuinka matkas jatkui
Missä tiemme taittui
Kunpa muistaisin sen

Mistä sen voi tietää
Mihin matka vie tää
Toivottavasti oot onnellinen

Ne jää, jotka jää
Sun elämään
Muut eri suuntiin häviää

Ne jää, jotka jää
Sun elämään
Muut eri suuntiin häviää

Älä sitä jää itkemään

Niin paljon vaihtuu
Elämästäs haihtuu
Kovin moni ihminen

Hetken viehättää
Uusi kasvo tää
Nyt se jo ruuhkaan häviää

Ne jää, jotka jää
Sun elämään
Muut eri suuntiin häviää

Älä sitä jää itkemään

Vaikka nimesi haihtui
Se väkijoukkoon vaihtui
Pian sua tuskin enää nään

Niin se häilyvä hetken
Kun teimme pienen retken
Se saattoi muuttaa elämää

Elämää
Elämää

Ne jää, jotka jää
Sun elämään
Muut eri suuntiin häviää

Älä sitä jää itkemään

Koskahan sitä alkais tapahtuun elämässä jotain hyvääkin ? Olisi niin mukava kirjoittaa joskus että mun elämässä on tapahtunu jotain ihanaa. Tässä on viime aikoina tullu vaan valiteltua eikä asiat siitä paremmiksi ole muuttunut. Päinvastoin..huonommaksi vaan menee :( Kohta alkaa tuntua siltä, että en oikeesti jaksa. Pakkohan tuo kuitenkin kait vaan on..
Ja ihan turha tulla sanoon, että kyllä se siitä ja asiat muuttuu paremmiksi aina lopulta. Ei vittu kiinnosta just tällä hetkellä. Olo on sellainen, että tekis mieli paiskoa astioita seinään ja huutaa tunteja yhteen menoon..

Niin tai oikeestaan kaikki alkoi jo viime viikolla duunissa. Ja duuni ongelmat jatkui tällä viikolla..ja kun siihen vielä lisätään ongelmat yksityiselämässä niin yhtälö olikin perkeleen komee..tänään olis tarkotus lähtee nollaileen olemattomia aivoja. Tosin senkin nyt joutuu tekeen yksin kun vaimolla oli perhevelvollisuuksia. No onneksi on toi toinen koti(=baari) josta aina löytyy tuttuja..Ja onneksi pääsee ihan kohta lähteen..jaksa nyt kuunnella ton alakerran pariskunnan kilpa huutoo.

Ei muuten todellakaan ole paras pohja duuniin menolle..Se hyvä puoli siinä oli, että kun en kerta nukkunut niin menin jo seitsemään eli sain puolisen tuntia taas kiinni miinuksia (joista mulla ei oo aavistustakaan mistä ne on kertynyt..)
Elämä potkii taas päähän. Joskus se vaan on niin vaikeeta.

Niin..vaikka olenkin jo aika ylpeä itsestäni, kun vihdoin ja viimein sain imuroitua ja pestyä lattiat. Vielä tuola tiskit odottaa "likoamassa" ja sitten huomiseksi pitäs tehä pari juttua kaverin läksiäisiin..kun jostain löytyis se inspiraatio. Pitäs varmaan julkasta ne sanat/lauseet täällä niin äkkiäkös cityläiset niistä vääntäisi laulun, runon tai sadun..ja saisin kaiken kunnian itselleni :) Kortti olis kai ite väännettävä kun siihen pitää liimailla hieman valokuvia..No onhan tässä vielä iltaa..Olin jo päättänyt että tulen niistä bileistä suoraan kotiin (virallinen osuus kun päättyy klo 20.00..mutta saivat mut ylipuhuttua baariin)..no selvinpäin kai ainakin suunnilleen pitäs liikenteessä olla.Onneksi tauti tässä perheessä on nyt ohitettu..kissa sitä ei kai voi saada ?

Juu..eilisestä en muista paljon mitään..ja yökin oli lievästi sanottuna sekava. Hah nyt tietenkin kaikki luulette että nyt se on langennut ryyppäileen keskellä viikkoo..ei, tämä sekavuus johtuu kuumeesta. Minulle ei yleensä edes nouse kuume niin eilen sitten ennätyslukemat yöllä hieman yli 39 astetta...Ja todellakin ihan sekasin..Aamulämpökin näytti vielä 38.

Pitkästä aikaa juodaan viinaa..se on jo varoittamisen arvoinen asia. Tosin ei muualla tarvii pelätä kun TaNpereella..Ja ehkä kavereiden kännipuheluita ja -tekstareita

Jopas oli päivä. Viime yönä oli mahatauti alkanut riehua kunnolla ja saldona 5 sairastunutta. Vedettiin sitten aamuvuoroa kolmella hoitajalla. Hieman piti kiirusta..Oikein mukavaa oli kun perehdytettiin kahta tulevaa oamahoitajaa ja ei oltu edes ko. potilasta kukaan paljoa hoidettu :) Jotenkin oli ihan pihalla kun vihdoin duunista pääsi. Osa hommista jäi tekemättä, mutta onneksi on maanantai aamuna aikaa ennen kun lapset tulee. Vanhemmille meno jäi sitten väliin kun kiellettiin menemästä..no oikeesti päätös oli ihan fiksu kun ei tiiä tartutanko vai en..niin ei viitti mennä kokeileen onneaan, varsinkin kun paikalla mun veljen tyttö, joka on vasta reilun vuoden vanha. Niinpä sitten jäin kotosalle..

Mä en tahdo käydä yksin nukkumaan,
kun mä tiedän että tuskin unta saan,
kun yksinäisyys valtaa vuoteen jalkopään, ikävään vangiksi jään

Mä en tahdo käydä yksin nukkumaan,
kun yksinäisyys ampuu myrkkynuoliaan,
ne mut tainnuttavat vaan,
valveuneen sekaavaan,
jotka lopu eivät aamullakaan...

Joistain biiseistä sitä jää vaan tietyt asiat mieleen..

Olisko kellään ?? Jotenkin ei vaan taas jaksa yhtään mitään. Siivousta tässä olen suunnitellut joka päivä, mutta enpä oo jaksanu..Huomenna se on kait tehtävä. Perjantaina pitäs ajella porukoille kylään syömään rapuja. Kotiin ei kuulemma saa tulla yöksi..eli pakko jäädä sinne :( ja mä kun olen jo niin vanha, että tykkään nukkua vaan omassa sängyssä. Aivottomuus ei näköjään muuten auta siihen, että kuitenkin yrittää ajatella. Ei kannattaisi. Ottaa itteekin päähän kun pähkäilee kaikkea sellaista mille ei kuitenkaan voi mitään..helpommalla pääsis kun ei niin tekis. Mutta minkäs sille voi. Ei ole sitä off-nappulaa ajatuksille. Kai sitä pitäs vaan asioita selvitellä, mutta jaksamattomuus yltää siihenkin..