Viime yönä taasen valvoessani ajattelin kokeilla vanhaa konstia ja laskea lampaita. Siitä touhusta voisi kyllä joku psykiatri repiä isot rahat kun alkaisi tätä analysoida:
Yritys nro 1:
Ensimmäinen lammas kieltäytyy hyppäämästä aidan yli. Sitä siinä sitten mielessäni houkuttelen hyppäämään, mutta se vain pudistelee päätään.
Yritys nro 2:
Yritän kuvitella mielessäni kuvaa oikeasta lampaasta ja yhtäkkiä niitä onkin kauhea lauma mun ympärillä ja yritän siinä sitten epätoivoisesti laskea niitä. Kauhea stressi eikä unesta todellakaan tietoakaan.
Yritys nro 3:
Mieleeni juolahti Late Lammas (ja siinä samalla Tuonis). Se nyt ainakin on söpö animaatiohahmo, laskenpa niitä. Juu alku sujui oikein hyvin, Latet hyppivät kiltisti aidan yli ja sain laskettua niitä ainakin kymmeneen. Sitten vauhti vain lisääntyi ja ne alkoi pomppimaan niinkuin kumipallot ja taas kauhee stressi niiden laskemisessa.
En enää ikinä yritä laskea lampaita !!!