Pohdintaa miehistä (taas)

Noiden moninaisten keskustelujen (irstaat vanhat sedät ja tädit ja nuoret)perusteella aloin taas miettiä asioita (joo joo tiedän että näillä aivoilla ei paljon kannattais ajatella mutta teinpä sen kuitenkin).Mistähän sitä alottaisi ? Tässä kun nyt olen reilun vuoden ollut sinkkuna, niin on tullut tapailtua lähinnä itseään nuorempia. Okei,olen aidosti sitä mieltä että tulen nuorempien kanssa paremmin toimeen. Ajattelutapani tuntuu menevän enemmän yhteen heidän kanssa.Mutta nyt jossain on herännyt myös pieni ajatus että onko motiivi nuorempien tapailuun myös siinä, että se on ns. turvallinen vaihtoehto. Kummallakaan ei tule mielenkään mikään vakavampi.Eli enkö vaan alitajuisesti edes halua sitoutua ? Toisaalta tiedän että on yksi, jonka kanssa aloittaisin seurustelun vaikka heti ja hän taas on vanhempi..niin kuin oli exänikin..ja vaikka hän on tehnyt selväksi että olemme vain ystäviä niin ehkä kuitenkin välttelen edes hakemasta ketään joka voisi olla "uhkana" sinkkudelleni..
Niinpä niin..tälläsiä sitä tulee ajatelleeksi kun valvoo öisin..ehkä olisi parempi nollata aivot ja aukasta kone kun seuraavan kerran yöllä näitä rupee pähkäileen. Niin kuin kaveri sanoo: Sä oot idiootti..