• Touko Aalto

Hallituksen Via Dolorosa

Jos hallituspuolueet toisivat ennen kehys- ja budjettiriihi- sekä hallitusneuvotteluita esiin omat esitykset avoimesti, minun ei tarvitsisi kirjoittaa tätä tekstiä. Jos näin toimittaisiin, kenenkään ei tarvitsisi spekuloida, kuka on kulisseissa sanonut mitäkin ja mistä syystä. Eikö olisi parempi keskittyä itse asiasisältöihin sen sijaan, että jahtaamme syväkurkkuja ja väittelemme siitä, kuka puhuu milloinkin totta.

Kun päätöksiä valmistellaan suljettujen ovien takana ja puolueet käyvät keskenään lehmänkauppoja, on lähes mahdotonta tietää, miten neuvotteluiden lopputulokseen on päädytty, kuka on kannattanut mitäkin asiaa ja millä perustein. Puhumattakaan siitä, että edes hallituspuolueiden kansanedustajat eivät tiedä ja ymmärrä, mitä hallituspuolueiden puheenjohtajat keskenään sopivat hyvin nopealla valmistelulla. Myös monet edustajat talousvaliokunnassa olivat käytäväpuheiden perusteella totaalisen pihalla siitä, mitä hallitus tuli päättäneeksi kehysriihessä.

Tiedon pimittäminen ja ristiriitaiset lausunnot mahdollistavat puolueille useiden rattaiden politiikan. Puolue voi laittaa aina sopivan paikan tullen sopivan profiilin omaavan edustajan lausumaan julkisuudessa sopivia asioita. Itse neuvotteluissa puolue saattaa tehdä täysin päinvastaista politiikkaa. Tästä esim. opintotuen uudistaminen oli vallan erinomainen esimerkki. Etenkin kokoomuksen ja demareiden eduskuntaryhmissä, joissa löytyy kantoja laidasta laitaan, tämä on normaali toimintatapa.

Mikä siinä on niin vaikeaa, että ei voida suoraan, rehellisesti ja avoimesti sanoa, mitä mieltä asioista ollaan ja miksi on päädytty kulloisiinkin lopputuloksiin. Jos puolueet ottaisivat vastuun kannoistaan ja tekisivät rohkeasti päätöksiä, saattaisi jokin hallituksen rakenteellisista uudistuksista joskus mennä jopa eteenpäin. Tällä hetkellä perussuomalaisten pelko on saanut etenkin demareille löysät niin pahasti housuun, että itse päätösten sijaan kaikki voimavarat keskitetään siihen, miltä päätökset näyttävät ja miten päätökset vaikuttavat seuraaviin galluppeihin.

Kokoomuksessa puolestaan pelätään uusia vaaleja alentuvan kannatusprosentin ja Himas-kohujen vuoksi kuin ruttoa. Vaikka kokoomus näyttää ulospäin aina fantastiselta, sisällä kuohuu. Tämän tietää myös Timo Soini, joka heitti vielä vettä myllyyn sanoessaan, että Männistön ja Stubbin perhelinja on syynä kokoomuksen kannatuksen sulamiseen. Kokoomuksessa on voimakas jako konservatiiviseen ja liberaaliin siipeen ja Katainen-Stubb-Virkkunen -troikan välit kokoomuksen kypäräpappi-siipeen ovat jäätävät.

Tuorein esimerkki suljetun politiikan ongelmista oli Demokraatti-lehden pääkirjoituksessa (5.4.), jossa itketään kuinka Paavo Arhinmäki varasti demareiden viestintäsuunnitelman ja teki ilmeisistä ongelmista julkisia.

"Lausuma tuli paperiin nimenomaan valtiovarainministeri Urpilaisen aloitteesta, sen esitteli hänen sijaisenaan ulkoministeri Erkki Tuomioja. Lausuma, kuten koko esitys eduskunnalle oli yksimielinen.

Tämän jälkeen kuitenkin vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki päätti ruveta politisoimaan ja keräämään irtopisteitä kahdella esiin nousseella virheellä. Ne olisi epäilemättä lausuman mukaisesti saatu korjattua myös kaikessa rauhassa ennen syksyn budjettia, johon vasta valmiita lakeja odotetaan."

Kuten sanottua, kukaan ei enää tiedä, mihin uskoa, joten kaikki puheenjohtajat viestivät omilleen sopivaa tarinaa, jotta pahimmalta likapyykiltä omien keskuudessa vältyttäisiin.

Otetaan kurkistus kehysriihivalmisteluun ja miltä yllä kuvatut pohdinnat näyttävät sen osalta.

Ennen kehysriihtä kävin monta lounaspöytäkeskustelua, joissa ihmeteltiin, miten näin ristiriitainen hallitus pystyy viemään kehysriihineuvottelut läpi yhdessä päivässä. Toki valmistelutyötä on tehty hallituksen puoliväliriihestä lähtien ja myös paljon ennen sitä, mutta merkittävimmät kysymykset ratkaistaan kokoomuksen ja demarien välisissä neuvotteluissa. Niistä ei hiiskuta ennen kuin on päätöksenteon aika. Esimerkiksi päätetty osinkoveromalli perustuu rakenteeltaan jo kolme vuotta vanhaan Hetemäen verotyöryhmän ehdotukseen. Kiista ei koske itse verorakennetta vaan siihen syötettyjä lukuja.

Eräs kansanedustaja totesi ennen kehysriihtä, että kokoomus ei tuo mitään esityksiä julki ennen kehysriihen neuvotteluita ja kovaa kyytiä on luvassa. No näin näyttää käyneen. Kokoomuksessa ja demareissa ilmeisesti pelätään sitä, että jos kaikki valmistelussa olevat asiat tuotaisiin hallituspuolueiden eduskuntaryhmien käsittelyyn hyvissä ajoin, ei päätöksiä saataisi tehtyä ja julkinen paine nousisi liian suureksi. Tämä linja johti kehysriihessä siihen, että ministerit, kansanedustajista puhumattakaan, eivät ole ymmärtäneet, mitä tuli päätetyksi.

Ymmärrän varsin hyvin sen, että hallituksen pitää näyttää aikaansaavalta ja tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotta Suomi säilyy jatkossakin edullista lainaa saavana AAA-maana eikä kansainvälisten luottoluokittajien usko Suomen lainanmaksukykyyn ja kansantalouden myönteiseen kehitykseen horju. Paineet ovat kovat etenkin kun hallituksen kaikki suuret uudistushankkeet ovat pahasti vastatuulessa.

Mutta kuinka hyvin kiihdytyskaistapäätökset nyt valoivat luottamusta hallituksen toimintakykyyn? Kuinka paljon nyt nähdynkaltainen sähläys vahvistaa luottoluokittajien luottamusta Suomen talouspolitiikkaan.

Mitä kehysriihessä sitten tulikaan päätetyksi?

Hallituksen kehysriihessä päättämä yhteisö- ja osinkoverouudistuksen linja rapauttaa suomalaista veropohjaa, kiihdyttää pohjoismaista ja eurooppalaista verokilpailua sekä sotii pahasti yleistä oikeudentajua vastaan. Lisäksi päivitetytkin osinkoverolinjaukset lisäävät palkkatulojen muuntamista pääomatuloiksi korkean tuottoprosentin vuoksi.

Hallitus päätti laskea yhteisöveroprosenttia kertaheitolla 20 prosenttiin. Tämä maksaa 960 miljoonaa euroa. Uudistus rahoitetaan osittain 500 miljoonan euron lisäsopeutustoimilla. Loput 460 miljoonaa euroa rahoitetaan veropäätösten dynaamisten vaikutusten kautta. Tällä tarkoitetaan kansantaloudella muodostuvaa piristysruisketta muun muassa sen kautta, että yritysten into investoida ja työllistää kasvaa. Mitään muuta kehysriihen päätöstä ei perusteltu päätösten dynaamisilla vaikutuksilla.

Vaikka talouden dynaamisista vaikutuksista on kansainvälistä näyttöä, suurin osa suomalaisista taloustieteilijöistä suhtautuu joko hyvin varauksellisesti ja jopa huvittuneesti hallituksen tulevaisuuden uskoon, johon yhteisöveron alennuksen rahoittaminen perustuu. On toki toivottavaa, että yritykset alkaisivat päätösten myötä investoida ja työllistää enemmän, mutta tästä ei ole mitään takuita. Yleinen taloustilanne Euroopassa sekä positiivinen suhdannekehitys ovat paljon vartioina.

Eräs pitkäaikainen kansaedustaja naurahti eduskunnan saunassa, että hänen muistinsa mukaan vain oppositiopolitiikassa on ollut tapana puhua dynaamisista vaikutuksista, kun ei osata sanoa, miten ja millä rahoituksella haluttua politiikkaa pitäisi tehdä. Jepjep.

Sopii kysyä, minkälaisessa suossa Suomi on, jos Ruotsi päättää alentaa yhteisöveroaan Suomen tasolle, työllisyysaste ja talouskasvu eivät kehity haluttuun suuntaan ja suuri osa yhteisö- ja osinkoverouudistuksen hyödyistä valuu ulkomaille.

Mitä osinkoverosta oikein päätettiin?

Hallitus päätti viheltää lähes kaksi viikkoa kestäneen kärsimysten tien ylimääräisellä hallituspuolueiden puheenjohtajien kokouksella, jossa haluttiin lopettaa osinkoverouudistuksesta käyty keskustelu ja korjata tehdyt kämmit.

Kehysriihessä siis sovittiin, että pääomatulojen osinkovero nousee aikaisemmasta 21-22,4 prosentista 30-32 prosenttiin. Tähän ei tullut muutosta, MUTTA:

Uudessa mallissa pörssiin listattujen yhtiöiden osinkoja verotetaan aikaisemman 100 prosentin sijaan 85-prosenttisesti, jolloin pääomatulojen osinkovero laskee 25,5-27,2 prosenttiin. Tämä oli kokoomukselle erityisen tärkeää, koska kokoomus joutui nielemään tappionsa etenkin pörssiin ulkopuolisten yhtiöiden osinkoveron kiristämisestä.

Kehysriihessä päätettiin, että pörssin ulkopuolisten yhtiöiden nettovarallisuusprosentti laskee 9 prosentista 8 prosenttiin. Valtiosihteeri Martti Hetemäki suositteli alun perin kehysriihessä 3,9 tuottoprosenttia, mutta Katainen ja Urpilainen valitsivat korkeamman tuottoprosentin, joka mahdollistaa suuremman osinkotuoton niille yhtiöille, joilla on paljon nettovarallisuutta. Hallituksen uudessa mallissa 8 prosentin ylittävältä osinkotuotto-osuudesta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa.

Kehysriihessä päätettiin poistaa kevyemmän osinkoveron katto, 60 000 euroa. Hallituksen uudessa mallissa tämä katto palautettiin, mutta katto on 60 000 euron sijasta 150 000 euroa. Osinkoverokaton poistaminen oli kaikkein typerin yksittäinen teko kehysriihessä, sillä se mahdollisti lähes rajattoman osinkojen pumppaamisen alhaisella veroprosentilla (7,5-8 %) niille pörssin ulkopuolisille yhtiöille, joilla on pienen valtion verran nettovarallisuutta. Kevyemmän osinkoveron katto laskettiin hallitusneuvotteluissa 90 000 eurosta 60 000 euroon. Vihreillä, demareilla ja vasemmistoliitolla riittää seliteltävää ja kokoomus sai tässä selvän voiton.

Kehysriihessä päätettiin, että paljon nettovarallisuutta omaavien pörssin ulkopuolisten yhtiöiden osingoista 75 prosenttia on alhaisemman osinkoverotuksen piirissä (7,5-8 %) Tähän ei tullut muutosta hallituksen uudessa mallissa. Eli alle 150 000 euron osalta osinkoveroprosentiksi tulee 7,5-8 prosenttia, mutta 150 000 euron ylittävältä osalta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa (30-32 %)

Huh, tätä tekstiä voisi jatkaa vielä vaikka kuinka paljon, mutta taidan lähteä eduskunnan salille kuuntelemaan uusimpia tunnelmia...

Kirjoitettaessa soi Phonte, Dance In the Reign

10 kommenttia

Anonyymi

6.4.2013 12:18

Millä perusteella tehdyt päätökset lisävät palkkatulojen muuntamista pääomatuloiksi? Eikö kuitenkin yhteisöveron ja pääomatulojen veron yhdistelmä nimenomaan noussut suurimmassa osassa tapauksia?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

6.4.2013 13:13

Suomessa vaalien jälkeen tyypillisesti erotetaan ryhmästä ne, jotka tahtovat pitää annetut "mandaattikarjalle" ennen vaaleja syötetyt lupaukset.

Ja kun tuo "ongelma" on ratkaistu, voidaan taas keskittyä nostamaan hintoja, jotta kulissitaloussysteemi pysyy vain pystyssä vaikka ihmisiltä vietäisiin kaikki.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

6.4.2013 17:36

Paljon väitteitä muista, jolla ei ole oikein mitään pohjaa. Hauskasti juttua näyttää myös riittävän kaikista muista, paitsi omasta puolueestasi. Sopii tosin kuvaan, kun miettii Hautalagateakin.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

7.4.2013 13:58

Osoittaa tiettyä laatua, että oma poliittinen julkaisukanava on verkkolehti, jonka pääasiallinen tavoite on lisääntymisen edesauttaminen.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

7.4.2013 15:21

Voisitteko vihreät vääntää rautalangasta, kuinka paljon rikkidirektiivit, nollaenegiatalot, vanhentunut autokanta ym. mahtavat saavutukset edesauttavat yhteikuntaamme tulevina vuosina?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Touko Aalto

7.4.2013 19:24

Kiitoksia kaikille kommenteista. Alla vastaukset.

Millä perusteella tehdyt päätökset lisävät palkkatulojen muuntamista pääomatuloiksi? Eikö kuitenkin yhteisöveron ja pääomatulojen veron yhdistelmä nimenomaan noussut suurimmassa osassa tapauksia?

-->Korkea tuottoprosentti mahdollistaa sen, että yrittäjien (etenkin lääkärit, konsultit yms.) kannattaa kasvattaa yrityksen nettovarallisuutta vain voidakseen maksaa itselleen palkan sijaan kevyesti verotettuja osinkoja. Näin ei yleensä kannattaisi tehdä, jos kevennetyn osinkoverotuksen tuottoraja olisi selvästi matalampi.

Soininvaara kirjoitti asiasta myös äskettäin: http://www.soininvaara.fi/2013/04/06/viela-jai-korjattavaa/

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Touko Aalto

7.4.2013 19:27

Suomessa vaalien jälkeen tyypillisesti erotetaan ryhmästä ne, jotka tahtovat pitää annetut "mandaattikarjalle" ennen vaaleja syötetyt lupaukset.

Ja kun tuo "ongelma" on ratkaistu, voidaan taas keskittyä nostamaan hintoja, jotta kulissitaloussysteemi pysyy vain pystyssä vaikka ihmisiltä vietäisiin kaikki.

-->No tämän vuoksi olisi hyvä, jos puolueet kertoisivat avoimesti ennen vaaleja ja keskeisiä neuvotteluita, minkälaista politiikkaa he ajavat ja keiden kanssa he aikovat liittoutua. Nyt ensimmäinen uhri on poliittinen kuluttajansuoja sekä demokratia

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Touko Aalto

7.4.2013 19:30

Paljon väitteitä muista, jolla ei ole oikein mitään pohjaa. Hauskasti juttua näyttää myös riittävän kaikista muista, paitsi omasta puolueestasi. Sopii tosin kuvaan, kun miettii Hautalagateakin.

-->Haluatko eritellä, millä väitteillä ei ole pohjaa? En käsitellyt tekstissä lainkaan keskustaa, perussuomalaisia tai kristillisiä. Tässä tarinassa päähenkilöt olivat kokoomus ja demarit, pääministeri- ja valtiovarainministeripuolueet, jotka hallitusta pyörittävät. Siksi näin. Ja otetaan vielä suora sitaatti tekstistä, ihan vain sulle:

"Kevyemmän osinkoveron katto laskettiin hallitusneuvotteluissa 90 000 eurosta 60 000 euroon. Vihreillä, demareilla ja vasemmistoliitolla riittää seliteltävää ja kokoomus sai tässä selvän voiton."

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Touko Aalto

7.4.2013 19:32

Osoittaa tiettyä laatua, että oma poliittinen julkaisukanava on verkkolehti, jonka pääasiallinen tavoite on lisääntymisen edesauttaminen.

-->No, näköjään anonyymi kommentoija on löytänyt myös tämän julkaisukanavan. Cityn tarkoitus on lisätä yhteiskunnallista keskustelua, olen mielelläni mukana näissä talkoissa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Touko Aalto

7.4.2013 19:34

Voisitteko vihreät vääntää rautalangasta, kuinka paljon rikkidirektiivit, nollaenegiatalot, vanhentunut autokanta ym. mahtavat saavutukset edesauttavat yhteikuntaamme tulevina vuosina?

-->Kiitos tekstiaiheesta. Voisin kirjoittaa tästä ihan kokonaisen blogin. Tässä ketjussa pysytään tässä aiheessa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi kirjoitusta

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi