Viimeksi tänään tarjottiin Audit-juomatapatestiä Iltalehdessä mittariksi sille, ”juotko liikaa”. Samaa mittaria voi kokeilla useilla internet-sivuilla ja putkahtelee mediassa tuon tuosta jonkinlaisena kaikille sellaisenaan sopivana työkaluna.
Audit on Maailman terveysjärjestön kehittämä väline suurkulutuksen tunnistamiseen. Se on globaalisti käytetty testi kaikille kansallisuuksille, ikäryhmille, sosiaaliluokille ja jollekin abstraktille ja epämääräiselle keskiarvo ihmiselle. Tässä piilee myös testin ongelma. Riittääkö sen notkeus, kun samaa testiä kokeilee suomalainen 20-vuotias opiskelija tai 65-vuotias eläkkeellä oleva tissuttelija? Vastaus on, että ensimmäiselle testi on sellaisenaan aika huono ja jälkimmäiselle parempi – joillekin jopa hyvä.
Vetäisin aikanaan itse testin läpi. Kun huomasin sen tänään lehdessä, tein sen vielä uudestaan päivittääkseni muistikuvani tuloksesta. Ja kyllä! Audit tarjoaa minulle tulokseksi 10 pistettä ja lausuman, jonka mukaan ”Alkoholin käyttöösi liittyy lieviä riskejä. Sinun kannattaa tarkkailla alkoholinkäyttöäsi”. Näin seitsemättä vuotta tipattomalla olevana, on tuo lausuma hieman hämmentävä: että tarkkailla ja mitä?
Tein myös kokeeksi testin suunnilleen niillä muuttujilla, joilla olisin täyttänyt sen itse 25-vuotiaana. Tulos 28 pistettä ja lausuma ”Riski saada alkoholinkäyttöön liittyviä haittoja on kohdallasi erittäin suuri. Sinun kannattaa aloittaa alkoholinkäytön tarkkailu ja lyödä riski takaisin. Mitä aiemmin vähennät, sitä nopeammin mahdolliset haitat helpottuvat tai korjaantuvat kokonaan.”
Lausuma on viisas, mutta miten 25-vuotias opiskelija ottaa siitä onkeensa? Nuorten aikuisten ja aktiivisesti yöelämässä riekkuvien kohdalla testitulos takookin mittariston takaseinää lähes jokaisen viikonlopun jälkeen. Tästä syystä sen tarjoaminen lehtien terveyssivustoilla nuorille aikuisille onkin kyseenalaista. Testin tekijä ei yksinkertaisesti koe tulosta uskottavaksi.
Audit menee ohi, jos se syötetään yksilöille absoluuttisen totuuden tarjoavana kertamittarina. Se menee myös ohi, mikäli sitä tulkitsee yhden tai kahden kerran jälkeen vain jonakin sekopäisenä alkoholionnenpyöränä. Tästä syystä testin käyttäjän pitää suhteuttaa esimerkiksi oma ikä, elämäntilanne, kysymysten yleistettävyys elämäntyyliin ja monia muita tekijöitä vastatessaan. Toisaalta testin voi tehdä myös useammin, jolloin yksittäisten pippaloiden tai muiden häiritsevien tekijöiden vaikutus vähenee. Lisäksi on syytä muistaa, kuten Päihdelinkissä muistutetaan, että Auditin vastauksia käytetään myös mittarina haarukoitaessa erilaisia alkoholin käyttöön liittyviä teemoja. Jokainen vastaus siis kirjautuu anonyymina ylös, mahdollista tutkimuskäyttöä varten.
Summaten voisi todeta, että erilaisilla mittareilla on useita funktioita. Audit voi olla joillekin hupia testata omaa alkoholin kulutusta ja saada hassuja lukuja, toisille tärkeä työkalu omien riskien kartoittamisessa ja kolmansille menetelmä mitata huolen perustaa läheisen alkoholin käytön kohdalla. Se saattaa myös virittää testin tekevän henkilön pohtimaan yleisemmin omaa kulutustaan. Ehkäisevälle päihdetyölle tai tutkijoille se on eräs väline seurata vastausten kautta erilaisia alkoholiin liittyviä asioita.
Lopulta kaikki tunnetut mittarit tavoittavat huonosti yksilöllisiä eroja ja inhimillisen toiminnan ulottuvuuksia. Tästä syystä niiden tulokset pitääkin asettaa osaksi laajempaa itsereflektiota – tässä tapauksessa alkoholin riskikäytön suhteen. Näillä evästyksillä Auditia voi kokeilla: www.paihdelinkki.fi
Ja toisen kerran lyhyen ajan sisällä soi Bruce Springsteenin We take care of our own, sillä ensimmäinen video oli amerikkalaisten älykkyydelle liian haastava. Uudessa ja erinomaisen viileässä videossa ironia ja suoranainen raivo sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta kohtaan on vaikea missata. Tämä kappale viesti sopisi yhtä hyvin kuvaamaan suomalaisen yhteiskunnan arvomaisemaa vuonna 2012: We take care of our own (My ass)!