Epäkiinnostust

Se oli joskus viime vua ku käytännölliset kotiasiat lakkas kiinnostaast mua. Mä lakkasin hoitaast huushollii enempää ku mitä on pakko ku asuu ja mä lakkasin avaast raha-asiohi liittyvii kuarii mitä posti tunki sisää. Enimmät laskut mä oon maksanu joo, jokkut myähäs mut kuiteski, ja muute oon ollu ku se entine ellunkana tj.

Ei vaa oo kiinnostanu. Kai seki on osa tät masennust ku on eletty. Tai vitust mä tiän.

Nyt mä oon päivänä muutamana yrittäny pikkuhiljaa etsii ympäri kämppää tollasii epämääräsii pinoi misson kaikkee postii. Oon avallu vakuutusyhtiö, panki, luattokunna, verottaja yms yms noottei ja tänää kaikist varhane löydös on yks misson päiväys 27.5.2009 – siinneijo viä sellast närkästynyttä sävyy mikä nois jossai myähemmäs oli. Ja nyt mä kävin nettipankis hakees tiliotteet viime syyskuust lähtie mut ne on analysoimatta et mitä niisson.

Mullon merkillisesti kans x+y pinoo korttiostoste kuittei mikkä mä oon kiskonu kukkarost ja lykänny pois käpäläst varmaa siin uskos et mä tsekkaan tiliotteest et ne täsmää. Ajatella et mä oon oikeesti joskus harjottanu sellastki! Nyt mä taidan vaa nakkaa noi menee jahka kerään inspist. Jos jaksattaa joku päivä.

Mun ikkuna taakse vaahteraa on tehny varikset pesä. Kerta lehtii eijo ni mä nään ku ne paneksii siä ja puuhastelee muuteski. Variste elämä on olennasesti kiinnostavampaa ku piiklel.