Blogi

Mainitsinki tos joskus aikasemmi et yks vanha hoito otti yhteyttä. No, se rupes sit ottaa kontaktii ahkerammi ni oon sit hengaillu senki kans. Se ei kiinnosta mua eritysesti mut mä kiinnostan sitä näemmä, ni ajattelin et vittuuks tässä, mun unelmat toteudu kummiskaa ikinä ja mä oon vaa sivuhenkilö omas elämässäniki ni esitetää nyt tätäki roolii sit. Vaiks mä en voikaa tulla onnelliseks ikinä enää ni se ei tarkota, et mä en vois tehä jonku toise onnelliseks ainaski toviks aikaa ja toi uros on tos nyt ollu tyrkyllä. Ehkä tää illuusio kestää sil jonku aikaa viä vaiksemmä epäle et sil menis pikkästi enää hokaa ettemmä senkää onni oo mut hei! ompaha silläki viihdettä siiheks.

Tää uros ei mua säretä ku mä en laske sitä likelle. Ehkä tää on parasta ku mä voin saa.

Huamenna tää loppuu. Jossei heti tuukkaa valosampaa ni ainakaa ei enää pimene. Halleluja sille! Ja sit iha pia vaihtuu vuasiki taas ja ei vois sanoo et tulis mitekää ikävä tät vuatta 2007, tää on ollu kyl jokseski nii paska vuasi ku olla voi – tervemenoo vaa! Mua lohduttaa ajatella paitsi tota valo lisääntymist myäs sitä et 2008 ei voi olla yhtä huano vuasi. Mun elämäs ei enää ikinä koskaa millonkaa tuu yhtä huanoo vuatta! Mitäs siihe sanot – kaikil ei mee yhtä hyvi! :P

Mä oon ollu iha paskana koko syksy mut ehkä seki tasaantuu ens vua. Ainakaa kukaa ei enää ikinä säretä mua uudestaa. On ollu kiinnostavaa täs syksyl mite monellasta ja erillasta kommenttii on tullu mun fiiliksist, myäs tääl Sitys. Vittu mä mitää ehroon tahroon rypeny oo ahdistuksessa niiku jokkut on tulkinnu. Totuus on et me vaa ollaa kaikki erillasii, jokkut on hitaampii ja jokkut on nopeempii käsittelee raumojaa, jokkut on vahvempii ja toiset menee enempi sirpaleiks jo oma perskohtase historiasa takii. Ja jokkut myäs sitoutuu enempi ku toiset ja saa sit sitä myäte enempi turpiisa. Ku mä kattelen tätä syksyy takasippäi ni must on helveti hiano suaritus jo se et mä oon viä henkis ku ei sekää nii itsestääselvää oo ollu täs joka päivä. Joskus viä mä osaan olla siit ylpee.

Tää ei myäskää ollu mun syytä tää ero vaiks jokkut on olettanu kerta mä oon näi vittumane narttu. Paskempi mulle ku menin romahtaa uroksee milt oli sit kuula hukassa pahemma kerra. Viä ku mä puhun sen kans tos marraskuu lopulla ni vittu sil oli edellee hakuses vastaukset niihi sen Isohi Kysymyksii niiku esmes et kuka se on ja mitä se haluu. Vaiks mä olisin ollu itte herranenkeli ni ne vastaukset ei olis silti musta kii enkä mä kyenny sitä auttaa niis ku noi on juttuja mikkä kypsyy toisil hitaammasti ja voi olla et jokkut ei löydä niit vastauksii ikinä. Ja nii, mä enno enkeli, mä oon pelkkä piikle.

Mä tarkotan selvii henkis joulustaki, vaiks se on musta selluaka sinkkujekyykytysjuhla et siihe ei mikää muu sesonki yllä eikä likikää. Helppoo ei tuu olla ainoo yksinäne luuseri täs sukukunnas eikä sekää tuu olee helppoo ku voi ajatella ees tyäasioit ja pääsee siis käpertyy vaa iha oma napasa ympärille. Mä myännän et mua pelottaa tää joulu tosi helvetisti. Enne se on ollu vaa kärvistelyy mut tänä vua voi oikeesti iskee akuutti psykoosi.

Jouluruno

Jouluna lauletaan ja kulkuset
kilisee
Paukkuvassa pakkasessa lapsoset
vilisee
Ja kirkosta tulevia odottaa
kinkku.
Ja koko homma on kamalaa, jos olet
sinkku.

Wendy Cope tiivisti tänki tunnelman; ja ei, en tuata nyt orikinaalii tän (edelleeki Tuomas Nevanlinna) käännökse seuraks ku se orikinaalikiäline nide oli kans lahja silt urokselt ja siis poistettu taloudest.

Piiklis jouluuntuu pikkuhiljaa takavasemmalle. Hyvät ja paremmat sulle, kaikki sesonkikohtaset toivotukset – ja voi paremmi ku mä! *pussss*

Tää mulle, mä oon ollu tosi helveti kiltti!
http://www.youtube.com/watch?v=N7j8LnBvlp0

TV-lupatarkastaja 69! Olit käyny mun ovella ja jättäny mulle korti. Sääli vaa mä olin just joulushoppaamas (ja sainki muute emolle joululahja, sellase näti ja pehmose villasaali, lämpimästi sun nuarimmane) mut muute mä olisin iha helveti miälelläni nähny sut! Nimittäi mä oon aina uskonu et joulupukki on olemas ku mä oon sen monestiki nähny ja sitäpais siit on kuvii, leffoi, kirjoi, kaikkee – mut telkkarilupatarkastaja on aina ollu musta mytolokine olento mitä oikeesti eijo mut mil pelotellaa kansalasii. Vittu ku mua nyt vituttaa, ja vallanki ku sul on noi uteliasuutta herättävä numeroki… ois ollu kiva tiätää ooksä jompaakumpaa sukupualtaki vai pelkästää neutri ja numero.

Selvyyde vuaks: mä oon aika huanosti kotona täs joulukuul mut tuu uusiks tammikuus ni jutellaa sit paremma ajal, jooko? Siis jos oikeesti oot olemas eikä toi oo vaa naapuri källi?

Edit: ÅHÅ, sorppa, se titteli oliki et Televisiomaksutarkastaja. Sorppa joo. Ei pahalla.

Mä oon ylivirees perintesee tapaa: illal virkkustaki sirkkusempi, aamul herel pikkästi enne kellollauluu ja siin välis viis tuntii unta. Se vaa et se viis tuntii mulle mitää riitä, nuksutus tulee heti ku pääsee pyroosee ja iskee peräsä tyätyalii… Sellane vittumane piäni pikkane päänsärky norkoilees vasemma silmä sisänurka päält päälaelle asti. Tää alko täl kertaa joskus viime viikolla ja ku viikollopu unet oli kans aika alamittaset ni ses la vai. Alota aamusi reippaasti ipuilla!

Mikä tää ressi sit on? Iha tavallist kaikkee. Emo joululahjast eijo ajatustakaa. Töis tuntuu et taas kaikki kasaantuu viimiseks viikoks enne jouluu. Koipi on edelleeki paskana kaike hoitamise ja piikittämise jälkee ja mä alan ymmärtää Kaisa Leka amputaatioajatuksii. En päässy eroo talohallitukse puheejjohtajuudest ja kaikki helveti rempat tunkis päälle enkä mä tiättykää mitää niist ymmärrä. Vittu.

Mun vannabii-elämäs mä oisin ees muuttanu jonnei pois ja yhtee urokse kans. Mun vannabii-elämäs mä kainalottasin mussupupu kans koko helveti joulu enkä ottas ressii mistää. Mun vannabii elämäs ei kolottas mistää kohtaa eikä vallankaa tost rintalasta kohdast.

Millai se kävi et elämäst tuli silkkaa paskasinta arkee ilma mitää juhlaa? Mä en ees kysy mis on seikkalu jännitys & romantiikka ku mä tiän et ne on satuu. Mut jossai välis mä luulin et elämäs ois voinu olla jotai… no siis jotai kivaaki. Kaipa seki oli satuu, tai ehkä sen kans on niiku kaike muuki kans et kellä on paljo sille annetaa lisää ja silt ku eijo ni otetaa lopukki. Ehkä on nii et onne määrä maailmas on vakio ja jos mul menee helveti huanosti ni jossai joku saa olla oikeesti tosi onnelline. Tai ehkä on nii, et maailmas tarvitaa paskasta arkee elävii tyyppei et ne mil menee paremmi näkis ja ymmärtäs olla kiitollisii siit mite onnellisii ne saa olla. (Vaiks ei ne oo, iha sama. Vittu.)

Voi vittu. Mä sain elämäni eka viättely-yritykse evö ja mä hukkasin koko tyypi alta puale minuuti. Nääs ku se nikki oli umpiouto mulle ni mä olisin kattonu profiilii mut sillaikaa mä sit hukkasin kaikki notulit. Helvetti sentää!

Nii et sorppa vaa, kuka olitki – mä oon just näi neitseellises tilas ja just näi tumpelo. :P

Sitys on selkeesti paremmat mainokset ku Hesaril. Mä haluun tollase paida mis lukee ÜBERDOG. Kuuuuul :P

Kävin Hesari sivul ku piti peruuttaa joulu aja lehdet ja haahulin siä sit muutenki ni tuli vastaa toi mainos.

Kuka haluu mikrosoftahäät? Hyytyyks ne keske ku systeemi kaatuu? Ku ohjelma jumittuu? Ja ku päätät tehä asiat näi ni se korjaa huamaamatta ja automaagisesti sillai ku joku suunnittelija jossai Amerikas on ajatellu et sä haluut (ja josset haluu ni sun kuulus haluu). Ku varaat maistraati ni se siirtää sut lähimpää kirkkoo. Ku jätät kutsumatta vittumaset sukulaset ni se lisää ne listaa.

Tsiiz. Kaikkee sit on.

Perstaina ku kasasin kamoi ja tein lähtöö puskii emoo jeesaa ni mun käpälärauta kilisi ja siä oli yks vanhempie aikoje ystävä mikä on ollu melki kadoksis viime ajat. Oli kiva kuulla siit ja paninki hänsfriihi kii sen känny ja lässytettii joku pual tuntii samas ku mä puuhastin kaikkee ja pakkasin reppuu. Ok, siit oli se ilo et illal puskis oivalsin et vittu lompakko on kotona veskas. Jess. Ei nii et mä välttis oisin tarvinnu rahaa, mut sellasest tulee vittumasesti orpo olo ja harrastustoimintaa haittaa ku kortit on kans muualla. Lainasin emo kirjastokorttii et sain pinollise luettavaa pyhiks.

Sanon emolle tänää et vittu nyt takuulla miliisi pysäyttää ku meen kotii ilma korttii. Sitä huvitti ku seki tiäs et tää on tasan ainoo kerta ikinä ku mä olin ilma papereit ja toiseksee se tiätää senki et niil nurkil harvemmi näkee liikennepoliisii ja et mut on tsekattu yhe ainoo kerra joskus muino ku mul oli korttiki ollu vaa pari kuukautta. Enkä mä sillokaa mitää ollu tehny mut puhalsin siinä ku muutki perstai-illa kuskit.

Emo käski ajaa nätisti ja meni kuuntelee joululaului ja mä lähin kotii ja BINGO! niiku mä pääsin puskakurveist isommalle tiälle ni siin ne soihtu-ukot oli vispaamas levähdyspaikalle. Jesss. Mä puistin päätä suu auki ja mua nauratti et siis ei voi olla tosi ja miätin et nyt ei sit suatta selitellä ku sanotaa vaa et eijo korttii mukana ja otetaa sakot siit. Vittu. Niit oli jotai neljä viis autokuntaa hohtoliivityyppei.

Ja sit ne ei halunnu ku leikkii pilliipuhallust ja se oli siinä ku teetä vaa oli lipitetty koko viikolloppu. Eikä ketää kiinnostanu onks mul kortti kans. Ja ku mä kaasutin siit veks ni mua nauratti nii helvetisti kylille asti et hyvä ku pysyn tiällä.

(Uuuuhhh ja oooohhh… tää on taas tällane vans in ö laiftaim elämys: Psykikse ja Pihikse välis listas, vähä niiku hillo ja hunaja välis ;P )