Blogi

Kesä on ilmesesti kaikki ja huame on viralline syksy. (Joha sitä täs on hyvä aikaa ollukki sempualee.) Ens viikol alkaa koulu! Sen kunniaks päätin laistaa kaikist velvollisuuksist ja teinki kulduurieksku Hankoo kuuntelee Brelii suameks. Täst on Peps kirjottanu jo ni munnei tarvi paitsi mä voin lisää et se Suasalo pasisti oli sellane syätävä söötti poisu et mä kualasin sitä sen ku ehdin sen shou nautiskelemiselt. Vittu se oli hiano shou ja lälläslää kaikille ku eijo nähny muual eikä nähny nykkää. Kiits ku kutsut, Peps!

Hiano viikolloppu! Oli siis hyvää ohjelmaa ja ykkösluakkast suraa ja Hankoki oli erittäiki jees ja arskaa riitti – se on must aina tosi myäntestä ku ei sada oli kylä mikä vaa. Aina kandee tehä eksku pois omalt reviiriltä, kyl se avartaa ku saa uudemmat hiakat kenkiisä. Sitäpais nyt mullon markkinolt ostetut hyvähajuset katajaset salaatiottimet eikä niit tarvi siis enää etsii ja siit mä oon tosi tyytyväne. Hyädykäs matkamuisto.

Mite helveti tyytyväne sitä voi olla itteesä? Lojun sohvas ja maisema miällyttää silmää taas hyvämmatkaa enempi ku viikko sitte. Yks vanha kaluste ulkona, yks uus kaluste sisäl, pari muuta hiukka eri paikas ku enne ja sit se oliki siin! Sitäpais mä oon sikatyytyväne toho uutee amppelii mikä tarttu mukaa taanno Lojo-cityst – kuka ois uskonu, kaikist paikost. Sääli et toi kasvi eijo yhtä onnelline siit et mun piti siirtää se vanhast amppelist toho mut toine optio ois ollu et joku päivä ku tuun kotii ni se ois ollu ruukkusa kans palasina lattial koko taimi, se nimittäi oli hajoomas se vanha amppeli. Uus on metallii, tuski heti hajoo ku liitokset näytti hyvälle.

Tää huane vois hetkeks olla tällai valmis. Sit seuraavaks pitää tehä jotai makkaris muttemmä oo viä osannu päättää mitä siä pitäs ja mitä siä vois. Mä flirttaan viäki muuttamise ajatukse kans… Vittu ku mä oon vähä liikaa reviiritiatone ja tää asunto on hyväs paikas. Mä pääsen töihi, harrastuksii ja liikenteesee sujuvasti täst. Mä oon aika varma etten haluu mihikää lähiöö ja iha varma mä oon etten haluu mitää malli Nurmijärvee. Ei vittu. Ja täst lähetää: et jos naapurikadul jossai puale kilometri säteel vapautus kiva kämppä ni voisin olla vakavasti kiinnostunu. Ha ha.

Lähisyättölä tarjoo näemmä tähä aikaa vuatta kohtaa Vihannekset – Salaatti kaks kulhoo. Toises on raastettuu porkkanaa pikkinä suikalena samallase lantturaastee kans ja hiukka raejjuustoo seas. Toises on revittyy kiinankaalii valkokaalisuikalette kans ja siä seas on harvaksee joku kurkusiivu ja tomaatisektori. Kumpiki yhtä kuivaa paskaa. Täl sesongil. Talvel se on ehkä viä kuivempaa tai sit ehkä eijo enää mitää ylipäätää.

Syäkää enempi vihanneksii vittu.

Päätinki sit jatkaa ranska opintoi näemmä. Vittu mun piti vaa kattoo netist sitä oppikirjaa et mikä se oikeesti on ja se oli niiku tooooosi vaikeeta eikä mitää suamalasii sivui missois ollu maininta ja sit löysin sen Amazoni kanadalasilt sivult ja kappas vaa ku olinki jo tilannu enne ku ees tajusin kattoo et mikä helvetti on jonku Kanada dollari kurssi… Justiisa, tosi välkkyy taas, mut se on siis joku kolmannekse meikäläst oravannahkaa vähäsempi valuutta ni ei se hinta mitekää kohtuuto oo. (Sitä mä vaa ihmettelin et aika oudo oppikirjaks ku en löytäny kotimasist kirjakaupost mainintaa siit.)

Näin unta mis mun kuallu uros nuksu mun kainalos pää mun olkapääl ja mulloli huano asento ja liika kuuma mut mä ajattelin et mä en voi nyt liikkuu ku sit toi lähtee ku se on kuallu enikeis. Tosi oudoo seki et mä tiäsin et se oli kuallu vaiks se nuksu lämpimänä mun kainalos. Ja se mun olkapää puutu ja mua ikketti ku mä tiäsin et vittu iha koht mun on pakko vaihtaa asentoo ja sit toi ei tuu ikinä takas. Ja niihä siin sit kävi et heräsin ku oli pakko vaihtaa asentoo ja se olkapää ja pual niskaa oli litas ja jumiskuukkelis ja on ollukki koko päivä. Oon koittanu oikasta ja venyttää niit ja lätränny voltareenii mut täst ei nyt taas tuu last eikä paskaa tästäkää projektist. Ja kaikki kualleet urokset on iha yhtä kualleit aina vaa.

Äkilline valastumine tuli perstaina: mä heivasin vanha nojatuali ulos olkkarist. Se on ollu täysi ylimääräne ja tarpeeto ainaski siit asti ku ostin tän punase sohva – vaiks voi olla et se oli jonku verra ylimääräne jo edellise sohva aikaa. Enikeis, roudasin sen möksälle kamariini ja sit heitin siält sen viä vanhemma ja paljo paljo epämukavamma nojatuali ulos ja helvetti ku näyttiki hyvälle ja tuli hyvä miäli. Viritin viä sen uude lampu minkä ostin viime viikol ja oliki aika jees se sydeemi.

Nyt mullon tilaa olohuanees. Pitää hankkii yks jatkojohto ja sit mä myllään nykyset kalusteet uutee asentoo. Voi olla et jos kohtaa sattuu ni hankin uude hylly levyi varte – mut voi olla et aika on ohi siit ajatuksest ja kandee ennemminki myy levyt pois ja pitää musiikki kovalevyl. Tj. Näkee nyt mut ompaha tilaa. Ja siit mullon hyvä miäli, siitäki. Vittu hei, must tuntuu et elämä alkaa taas olla ees jossai kuasis pikkäst, pikkäst aikaa!

Mä tein tänää periaatepäätökse. Sillei siis oo mitää tekoo järje kanssa, se on vaa periaate. Mä päätin et vittu en pane urosta ku ei osaa yhtää yhdyssanaa.

Mä jutskasin tänää sätis yhe urokse kans mikä ei kirjottanu ainootakaa yhdyssanaa yhtee ja tää on taivaa tosi. Jossai kohtaa sit ku mulloli ruudus sen peräkkäsis replos 5 yhdyssanavihrettä ni mä kysyn silt et miks sä inhoot noit nii kauheesti et oliks sul vittumane maikka ja sä lintsasit kaikki tunnit vai mitä. Se näytti silt et vittu se oli joku protesti niiku.

Ni se oli eka niiku et mist toi akka nyt puhuu ja sit se vaa sano ettei osaa kirjottaa niiku se ois ollu iha mikä vaa asia. Okei, se oli sille mikä vaa asia muttei mulle. Mun pikkarit kastuu aina enite uroksist mikkä on hyvii kiälestää ja netis se sit yleesä tarkottaa et osaa kirjottaa (ja täs ei nyt lasketa typoja ku niit tulee aina ja kaikille). Ja mä en nyt kaipaa pilkkui joka helveti lausee välii ja nii mut must on oikeesti vittumaist lukee tekstii missei ykskää, ei yks ainookaa yhdyssana oo yhtee kirjotettuna.

Ja jos se sälli olis sanonu et se on tehny periaatepäätökse et 1.1.2005 alkae se kirjottaa yhdyssanat eriksee ni mä oisin hämmästelly ja ollu eri miältä mut mä oisin toisaalta ihastunu siit et asia on sillekki nii tärkee et se on ajatellu sitä ja tehny ton päätökse. Ja me ois epälemättä keskusteltu sen päätökse taustost ja mä oisin varmaa ihastunu siihe sällii. Ja todnäk antanu vaiks heti tänää. Mut ei vittu ku se vaa ei osannu.

Epälemättä se osaa kaikkee muuta ja se voi olla bauts maailma paras rakastaja ja väitti se olevasa kovapalkkane ammattilane mut mulla on nyt raja just tässä. Sorppa.

Elämä on latistunu tai sit vaa mä. Ei vaa huvita enää kauheesti mikää. Anteeks kaikilta ku enno jaksanu pitää yhteyksii. Eritysesti anteeks J ku en tullu käymää lomalla vaiks oli puheena – mä en vaa kyenny saamaa itteeni liikkeelle. Anteeks kaikki kelle enno soittanu ristuksemmoisii aikohi. Anteeks ku enno ees meilannu. Se eijo henkkoht mitekää eikä keneekää suuntautunu, mua ei vaa inspaa.

Ehkä se täst ku opinnot alkaa, ehkä sit löytyy joku vire? Alkaa koulu syyskuust ja tyävikse kurssei kattelin ja tekis miäli takas sitä ranskaa harrastelee ja sit mullon kaua ollu niiku kaipuu et jos tekstaust. Okei, must ei ikinä tuu kallikrafii ku mulleijo semparemmi silmää ku kättäkää mut ehkä vois oppii jotai perusjuttui. Nää veis kaks iltaa viikost ja se on pualet mun vapaist illost yleesä. Siks mä enno iha varma haluunko sitoutuu. Jos vaa jäis öllöttää soffannurkkaasa turvallisesti omas homeessaa.

Tänää mä oon ollu Hyvä™. Oon pannu rahaa Punaselle ristille ja Pelastusarmeijjalle, kirjottanu kirjee kolumpialaselle kummitytölle ja palauttanu kotiläksyt ajossa opelle. Jossei täst kirkastu klooria ni okei, puhdistuu se ainaski kolme pesukoneellise verra mitä on pyykkii puhdistunu ja sitäpais imutin ja pyyhin pölyt ja vein roskat ja jätepaperit. NO? Eijo paskempi fiilis. Aika pai piikle. :P

Aika useesti kuulee väitettävä tai lukee jostai, et jollai (toisella ku sanojal) eijo minkäällast itsekurii. Aika usei se liittyy syämisee, joskus liikkumisee, harvemmi muihi asiohi. Mä jäin taas tänää miättii sivussa et vitustako sen tiätää millane jonku toise itsekuri on.

Jos joku osaa nauttii makeest ja sä et nauti ite, ni mite sä voisit ylipäätää arvioi sit sen itsekurii esmes suklaa suhtee? Jos joku leivonnane tua toiselle satakertase miälihyvä ja nautinno siihe mitä sä siit saisit ni siis sil pitäs olla sata kertaa enempi itsekurii ku sulla et se kykenis kiältäytyy. Jos sä et välitä seksistä kauheesti ja sulle ei tuata mitää ongelmaa olla selibaatis kolme vuatta putkeesa ni mite sä voisit arvioi toise kiältäymykse ja kitumise määrää ku se on ollu kolme viikkoo puuttees? Jos toisel on rytmi veres ja sen pitäs kiältäytyy kaikest musiikist vaiks arestis ni mistä joku täysi epämusikaaline osas arvioi sen arestirangastukse kovuutta sillo?

Mä en usko et vois olla yhtä ylestä mittarii tai osotinta itsekuri mittaamiseks. Itsekuri mitataa aina pelkästää suhtees siihe saatuu palkintoo. Jos sun nautinto asiast X on suurempi ku mun, sä tarvit siit kältäytymisee isommi itsekurii ku mä. Koska meilleijo tismallee samallasii himoi ja nautintoi myäskää meijä kiältäymykset eijo yhtäläsii.

Mä en ikinä saanu urhelemisest kiksei, en vaikka oisin tehny mitä. Mun piti aina pakottaa itteni siihe, illast toisee – kunto kasvo, mut mitää himoo siihe ei ikinä syntyny kunnemmä saanu siit varsinasesti mitää nautintoo. Vuasii jälkee mä luin tutkimuksest et tosissaaki on nii et kaikil ei urhellessa ylipäätää ala endorfiinii tunkee elimistöö, ikinä. Joillai on seki etu ja ne tarttee vähempi piiskaamist et saa ittesä liikkeelle. Voiks sillo sanoo et niil ois parempi itsekuri? Must ei voi. Taaski, itsekuri mitataa suhtees nähtyy vaivaa.

Vähä samaha se on koirakoulutukses. Kattokaa ketä siä on eturivis ku jaetaa mitkui tottelevasuus- tai palveluskoirakisos: kauhee määrä borderkolliet ja vastaavasti sakemannei. Niil on himo siihe, ne on helppoi kouluttaa. On se must hianoo ku hyvä koiraohjaaja saa kehui… mut toisaalta ne kans menee yli siit mis aita on kaikkei matala. Paljo hianompaa ois saa tottelevasuuskasvatettuu vaiks piikle, sivakka tai mäyris. Niil ku eijo sitä käsketyks tulemise riamuu ni se ois kouluttajalle helvetisti vaikeempaa.

Ja jos sun on helppo kahvipöydäs sanoo ei sille piirakalle ja sun naapuri iskee siihe hampaasa ni sil voi silti olla parempi itsekuri ku sulla. Se ehkä vaa ei riittäny sil kertaa suhtees saatuu kiusauksee.

Vähäks tulee nuilu olo ku hammaslääkäri on possarifiiliksis? Kävin viarais, oma on edelleeki lomal… ja tää setä kerto mulle monet kerrat kui haastava paikattava toi mun poskari on ja viä jälestä et oli. Ja aikaa meni tottakai kerta se oli nii vaikeeta ja kerta mä halusin ton puudutukse mikä nyt kipristelee ulos mun huulest. (Ou jee, ihku fiilari.) Ja sit se lupas et mulle tulee vittumane vkl ku toi todnäk särkee – mut jos särkee viä ens viikol ni soita sit ja ruvetaa juurihoitaa sitä… Ja smailii päälle, vittu.

Mikä siin oli ongelma siis? Se hammas oli lohjennu nii pahasti siks et vanha paika reuna oli falskannu ja sinne oli siis muatoutunu fantastine louhos mis on kuulemma mahtunu vaiks seittemä kääpiöö joraa ja nii ne ilmesesti on tehnykki ja louhinu taas vähä lisää. Paska mesta mun kannalta.

Miks on nii helveti vaikee rentoutuu ku on viaras uros suus? Mä kattelin sitä katos olevaa tauluu ja muistelin kevästä visiittii museohammashoitolaa ja niit karseit värkkejä ku siä oli levällää… Joo ei kovi rentouttavaa. Mä pidän nyt kaikki käpälät pystys et jos jos jos tää ois tällä selvä tält kertaa!