Huulipunaepisodi

Valitin taanno et lempparihuulipuna loppu. No, ostin uudemma enkä oo tyksiny siit… nyt sain aikaseks etsii parempaa ja systemaattisel hyllyje kulkemisel löysinki sit sokokse tavaratalost yhe minkä otin mukaa – kattoo nyt onks sekää sit jees käytös. Tää eijo se juttu.

Juttu on se et ku olin maksaas kassal ni siin oli taas erillasempi korttikone ja mun piti keskittyy siihe enkä huamannu sanoo sille myyjätypylle etten tarvi sille huulipunalle muavikassii – mä en tyksi niist muutenkaa mut vallankaa ku on noi piäni ostos mikä menee tollasena kassii. Vaateostokset okei, mut muute mä en haluu muavikassii. Mut mä siis keskityn siihe korttikoneesee ja nii ku sain maksettuu ni se typy oli iskeny mulle sen muutama senti mittase huulipuiko ja pari piäntä mainospahvii sellasee 35 x 43 -kokosee kassii. :O

Ei täs voi ku nauraa. Tää on nii apsurdii: meikki mikä on omas muavi/metallihylsyssää suajattuna, se hylsy viä pahvikotelos – ja sit tollane helvetimmoine hehtaarimuavikassi kaike komeude ympäril. Itkettäs jos ajattelis yhtää ekolokisesti mut nyt ei voi ku… Ois pitäny kysyy mitä se se typy ajatteli mut ku mä en vaa saanu sanaa suustani ku mä olin nii ällistyny ja mua nauratti nii et koitin vaa pitää kitani kii.