Jaksaa jaksaa

Eile illal ku tulin uimast ni huamasin et mulloli ikävä olo. Huano fiilis niiku läpikotasi. Mä tunnustelin sitä vähä aikaa ja kiärsin sit asiaa joka pualt ja sit mä tajusin et mullon tyäperäne ahdistuspaniikkikohtaus. Oh well. Ollukki iha helveti hyvä olemine jo koko kesä!

Ni mä sit istun sohvannurkkaa analyysii et miks vitussa ja sain lopuks rajattuu sen ahdistukse et se johtuu kolmest neljäst asiast. Hyvä! Tunnista syyt, se on jo osa voittoo. Esmes se ahdistus johtuu siit YT-paskast mitä taas vaihteeks eile läjähti päälle: supistetaa, lakkautetaa, lopetetaa, yhdistetää, irtisanotaa… Ja sit se johtuu kolmest uudest tyätehtäväst mikkä pamahti mun päälle vaiksemmä ois halunnu ja ilma et mitää entisist hommist ois saanu sysättyy pois jollei toiselle. Vastuut kasvaa, palkka ei, ja yleset olemiset ankeentuu koko aika.

Ja mä istun siin sohvannurkas ja miätin mitä sit seuras jos mä irtisanosin itteni. Mihi mä päätysin, mitä mä tekisin. Ja mitä mä osasin tehä sellast mitä mä haluun tehä ja maksasko joku oikeesti siit mun osaamisest. Ja mä päädyn siihe et mä en osaa enkä jaksa myy itteeni friilanserina ja tehä sitä joka päivä uudestaa. Sit mä vast oisinki ahdistunu.

Ehkä paras ratkasu ois vaa myy asunto pois ja muuttaa jonnei Ghanaa mis tulis pikkemmästi toimee sil rahal vaiksei duunii löytyskää? Paitsi mä enno nii vapaa. Mullon sidoksii ja mullon vastuuta niist väist ku mullon. Viä toistaseks.