Taidetta kotehi

Mä kävin tapaamas Raamisetää tänää. Setä oli kovasti ylössotettu ni mä joudin kattella ympärilleni sen puadis ja ihmetellä mitä kaikkee ihmiset ehkä panee seinällee Taitee nimis ja mitä se saattaa maksaa. Huisii! Se on onnellist et joka lähtöö näyttäs riittää jotai ja jonkuntyylist julistest ja valokuvist iha entisvanhasee öljymaalaamisee. Vittu mä ihalen noit väkii ku on luavii ja osaa. Mä oon ite iha ääliö siinki suhtees, mä ennosaa tehä mitää kuvallistkaa ja mun ymmärrys muitte tekemisii on rajalline. Se ei estä mua ihalemast.

Mulloli sellane tavalline piäni perusmuatokuvakrafiikka ku tulin hankkineeks viime viikol: kaks terrierii hymylees toisillee. Ja sit oli sellane erillasempi juttu ku koostuu neljäst irrallisest sinisest kuvast enkä mä ees muista mikä helvetti se tekniikka oli nimeltää – tarttee varmaa kysyy groenilt mikä vitu sinikopio siinnoli kysees, se on hyvä näis. Ja se oli mun kans sillo ku mä joskus vuas sitte hankin ne ja myyjä sano et et sitte kauheesti käpälöi niit ku se väri ei kestä ja tulee jälet. Enikeis me jutskattii siit Raamisedä kans hyvä hetki et millai ne kuvaset ois kiva virittää lasi alle ja sovittii et se tekee niille yhe sellase vitriinimmä kokonasuude. Kaikki samaa – ja sitä järjestyst kans pohdittii kerta ne kuvat on eri kokosii ja joku on eri sävyy sinine. Mä ootan jännityksellä mitä siit tulee mut Raamisetä on sillai Kuru ja sillon Näkemys et se lopputulos ei voi olla huano.

Nyt tarttis vaa etsii uus asunto ja lisää seinäpintaa et sais kaikki kuvasa näkyvii… tai ehkä ois vaa taas aika vaihtaa makkari ove takaa toiset kuvat seinälle jahka noi uudet tulee kotii.