Unta lättyy, pliis

Mä en tiä millo oisin viimeks nuksunu kunnol. En ainaskaa kuukautee ja sitä vanhempii ei voi muistaa. Eikä kyse oo ees siitä ettennois nuksunu riittävästi, palasina vaa. Viime yä esmes mä heräsin jotai vittu neljä kertaa ja valvon sit välill pikkemmästi ja välil vähemmä ja koko touhuu meni jotai 10 tuntii nii et kyl mä siis oon nuksunukki, ei siin mitää. Tänä viikolloppuna mä oon lisäks vetäny kumpanaki iltapäivänä pari tunni päikkärit ku ei kertakaikkiaa muute jaksa ja tää on iha poikkeuksellist. Emmä yleesä valosaa vuadenaikaa mitää päikkäret tarvi, mä vedän niit loppuavuade ja talve pimees.

Mut joo, oommä ollu väsykki nyt. Tavalline yä menee nykysemmi siihe tapaa et mä vedän kaks sikeetä tuntii, valvon kaks tai kolme, nukun tunni, valvon pual ja herään pual tuntii enne ku radio aukee. Monesti mä herään tosi monta kertaa yämmittaa eikä kyse oo siit et kusettas / ois kuuma / ois kylmä / ois möykkää jostai. Mä vaa herään ja se on iha perseestä ja poikittai.

Tää on varmaa joku helveti syvälline psyyke ongelma. Jutskattii tyäkaveri kans ja se sano iha samaa: ei vaa pysy unes. Se on mua hyvämmatkaa nuarempi ja se sano et vetää nykysemmi rauhottavii ihavvaa siks et uni pysyy sillai aamuu asti. Et joo eijo kiva juttu ja hän nyt koittas päästä niist eroo mut aina ku jättää pilsut veks ni menee taas yä paskaks. Ja ku kyse eijo nuksahtamisest vaa nuksumisest. Ni me pohdittii sit et ehkä tää on joku tyäperäne sairaus ja on se mahdollist tiätty vaiks meillon iha erillane toimenkuva kummalki – mut sama paskaturpulenssis kärvistelevä tyäpaikka kuiteski.

Tavallisesti mä nuksun ees viikolloppusi nii et tilanne tasottuu mut nyt toukokuus eijo ollu sitäkää iloo vaikson ollu pikkää viikolloppuu ja lomaa ja kaikkee. Mä en viä oo käyny tyäterkas valittaas mut jossei ees kesäloma korjaa tät ni sitton pakko munki hakee jotai kemikaalii.