Vaihteeks vaatteet

Munnon nyt hiukka huano olo ja se voi tiätty johtuu kourallisest niit vaaleempunasii siänii ku mä söin. Todennäkösemmi se johtuu kuiteski siit et kävin vaihteeks vaatekaupos. Mä en voi tajuu et jonku miälest shoppalu on viihdettä ja kaupos kiärtely hupasaa… Ja sit ku lopuks löytää sen oikeevvärise, oikeetyylise, kohtuullise hintase ja järjellist materiaalii oleva vaatekappalee mistton jopa kokoi iha valittavaks asti ni vittu se ei vaa istu. Iha suatta ottaa piänempi tai isompi: istuu nisist ni roikkuu lanteelt, istuu vyätärölt ja lanteelt ni ei mee vetska kii niskaa asti. Vittuperkele.

Mä ymmärrän et mullon asennevika. Täl kropal munnei kuulu tyksii sellasist vaatekappalest ku kotelomekko vaa pitäs ymmärtää etsii eriksee toppi ja eriksee hame. Miäti ite piikle kroppaa! Muino ku piti olla tyäpuku ni vittu se vaattestohoitaja rätkätti ku mulloli hame aina kaks numeroo piänempi ku pusero mut se on se ainoo tapa saa sopivaa. Tai ei, ei ainoo: vois vaa kylmästi rupee teettää. Mä en vaa ikinä jaksa ajatella sitä raha määrää mikä menee haaskoo enne ku löytää sen ompelija minkä kans kykenee järjellisee kommunikaatioo ja mikä tekee sitä mitä mä oikeesti halusin. Iha yhtä helveti ahdistavaa ku jos pitäs äkkii vaihtaa kampaajaa, gynee, kosmetonoomii tj.

Nii et mä sit kävin kangaskaupas, ostin kappalee kovikekangast ja oon nyt editoinu yhest vanhast klensast melki mahdollise. Vituvvälii, seki alkaa olla jokseeki tiäsä pääs enikeis mut mä tarviin sitä täs nyt muutama kerra kuiteski. Mä pystyn tähä täl kertaa. Sit pitää taas meditoi seuraavaks mitä sit tekee.